|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on May 3, 2008 22:22:50 GMT 2
Terve taas! Edellisestä viestistä on jo aikaa.
No, Hitler oli syntyjään itävallasta, ja hän vallassa ollessaan liitti Itävallan Saksaan 1938, kun itävaltalaiset äänesti liittymisen puolesta. Äänestys taisi olla rehellisesti suoritettu. Englanti, Ranska ja USA ei vastustanu liittämistä. Jos 1919 olisi pidetty kansanäänestys Itävallan liittämiseseksi Saksaan, paljonko ois annettu ääniä liittämisen puolesta ja liittämistä vastaan? Noin suunnilleen, prosenttia?
Itävallan liitos Saksaan ei välttämättä ois lisänny ääriliikkeiden kannatusta. Ehkä päinvastoin. Kun Itävalta ois Saksan osa, sitä ois paha vaatia liitettäväksi Saksaan kun se on jo sen osa. Koko Saksassa oli protestanttinen enemmistö se ei tainnu olla hirveän paljon suurempi verrattuna katolisiin. Pitäs jostain kahtoo...Aika pöljää että uskonto on estänyt kansallisuusajattelua. Saksalainen on saksalainen, oli sitten protestantti, katolinen tai ateisti.
Sehän tiedetään nyt jälkikäteen että voittajien toimenpiteet johti täsmälleen päinvastaisiin tuloksiin kuin mitä ne halusi. USA veti kyllä Saksan suhteen lievempää linjaa. Saksan tietoinen heikkona pitäminen johti vastareaktioihin ja ääriliikkeiden nousuun, joista Hitlerin valtaannousu on selvin merkki. Hitlerin valtaannousu perustui osaksi lupaukseen palauttaa Saksan kansallisylpeys.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on May 11, 2008 19:20:28 GMT 2
Suomessa oli kieltolaki 1919-1932. En kyl tajuu mitä järkee siinä oli. Suomen lisäksi vain USA:ssa oli kieltolaki samaan aikaan. Oisko Koltšak Venäjän aikana ollu kieltolakia Suomessa? Jos on kieltolaki, vois olettaa että suomalaiset trokarit hakis viinaa myös Venäjän puolelta.
|
|
cccp
Einsatzleiter
Posts: 149
|
Post by cccp on May 23, 2008 14:17:02 GMT 2
EI Gorbatshovista olisi tullut vielä vuonna 1960 pääministeri kun hän on ollut silloin vain 29-vuotias eli aika nuori mies siihen virkaan.
|
|
cccp
Einsatzleiter
Posts: 149
|
Post by cccp on May 23, 2008 14:35:44 GMT 2
Petrogradin valloitus olisi onnistunut jos Mannerheim siihen olisi suostunut (oikeasti hän tarjosi Koltsakille sellaisen mahdollisuuden edholla Suomen Itsennäistymisen tunnistamisella, mutta viimeinen kieltyisi koska oli "yhteisen Venäjän puoleella"). Leikitään, että Koltsak siihen olisi suostunut ja valkoiset suomalaiset olisivat kaupungilla venäläisten kanssa. Suomi saisi olla sitten itsennäinen ja hyvinkin lahjana bolsevikkien voiton avustuksesta oilsi voinnut saada lisäaluetta Itä-Karjalasta (ei Petroskoita, koska sen kautta strateegisesti tärkeä Muurmannin rata kulkee).
Hitler olisi kyllä voinnut hyvinkin nostaa valtaan Wiemarin Saksassa luvattua kansalle suojautua maata kommunisteistä. Puheissa olisi venäjän esimerkillisyys. Leikitään, että näin tapahtui.
Mutta, entäs jos Koltsak ei olisi luopunut "yhtenäisen ja jakamattoman Venäjön aattesta" ja hyökkäisi 30.11.1939 Venäjän Armeija Suomen rajan yli. Talvisota. Välit Antantan kanssa huonontuneet, suomalaiset taistelivat ankarasti, mutta lopulta Viipurin lääni olisi luovutettava Venäjälle. Samaan aikaan sotaa Euroopassa sytty, Hilter valloiti Puolan, Benelux-maat, Ranskan, Kerikan ja Jugoslavian. Ollessa natsi hän kyllä pitäisi slaaveja ali-ihmisina ja 22.6.1941 Wermacht yliti Venäjän Unioonin rajoja. Berstin taistelut, Minskin piiritys. Suomi haluaa alueet takaisin ja myös liittyy Saksan kanssa. Englannissa vallassa ollut Churchill liittyisi kyllä mielummin Koltsakkin liittolaiseksi kuin Hitlerin. Petrograd (tai Pietari) on saarettu, nälkä, mutta kaupunki taistelee. Saksalaiset ovat Moskovan lähellä, mutta jalkaväkikenraali Zhukovin joukot pysähtyivät heitä ja ajoivat lopulta pois. Kommentaja sai sitä Pyhän Andrein ristin ja kenttäsotamarsalkan arvon. Marraskuussa 1942 Tsaritsinin taistelu, kenraaliluutnantti Tsuikov ja Rokkosovski saartavat Von Pauluksen 6. armeijakunta. Vuonna 1943 Kurskin panssaritaistelu, 1944 liittouttuneet nousevat maihin Normandiassa. Venäjän Armeija valloitaa Berliinin 2.5.1945, Hitler tekee itsemurhan 30.4. Sota päättyi 9.5.1945 Praahassa. Länsi-Eurooppa on muodostunut NATO-blokin ja Varsovan blokki idässä joka olisi pystyssä Koltsakin kuolemankin jälkeen. Saksa yhtenäinen, mutta jaettu miehitysalueille. Suomi myös itsennäinen ja puolueeton.
|
|
|
|
Post by achtung on May 24, 2008 19:47:15 GMT 2
Suomessa oli kieltolaki 1919-1932. En kyl tajuu mitä järkee siinä oli. Suomen lisäksi vain USA:ssa oli kieltolaki samaan aikaan. Oisko Koltšak Venäjän aikana ollu kieltolakia Suomessa? Jos on kieltolaki, vois olettaa että suomalaiset trokarit hakis viinaa myös Venäjän puolelta. Itseasiassa Venäjällä/Neuvostoliitossa oli vuosina 1914-1925 kieltolaki voimassa. Venäjä halusi seurata muita Entete-maita ja lopettaa sota-ajaksi lopettaa vahvojen alkoholijuomien myymisen ja tuottamisen. Laki jatkui vallankumouksen ja sisällissodan ajan. Joten Venäjältä ei aivan heti saisi trokattua viinaa. Tuskin Koltšak jatkaisi lakia enää sisällissodan jälkeen. |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on May 24, 2008 22:07:02 GMT 2
Mutta, entäs jos Koltsak ei olisi luopunut "yhtenäisen ja jakamattoman Venäjön aattesta" ja hyökkäisi 30.11.1939 Venäjän Armeija Suomen rajan yli. Tuskinpa Koltšak siinä tapauksessa oottaisi vuoteen 1939 vaan hyökkäisi heti kuin voisi. |
|
|
|
Post by achtung on Jun 2, 2008 10:30:52 GMT 2
Koko Saksassa oli protestanttinen enemmistö se ei tainnu olla hirveän paljon suurempi verrattuna katolisiin. Pitäs jostain kahtoo...Aika pöljää että uskonto on estänyt kansallisuusajattelua. Saksalainen on saksalainen, oli sitten protestantti, katolinen tai ateisti. Täytyy muistaa, että katolisuus oli tuolloin merkittävä osa (varsinkin maaseudulla) itävaltalaisten elämää. Konservatiivit näkivät katolisuuden ja monarkian merkittävinä osina itävaltalaisuutta, mutta kun heiltä oli nyt riistetty keisari, oli heidän nyt korostettava jäljelle jäänyttä katolisuuttaan. Katolisia pelotti lähinnä protestanttien enemmistö hallinnossa, sillä Saksan keskushallinto sijaitsi periluterilaisessa Preussissa, jossa suosittiin mielellään protestantteja(Bismarckin katolisia vastustaneen Kulturkampfin perintöä). Dollfuss(kristillissosiaalisen puolueenjohtaja, joka toimi Itävallan diktaattorina) esitti puheissaan väitteen, että katoliset saksalaiset olivat parempia tai “oikeampia” saksalaisia kuin protestanttiset, mikä on minusta melkoisen mielenkiintoinen päätelmä kun ajattelee, että esim. luterilaisuus on saksalaista alkuperää, kun taas katolisuus Välimeren alueelta. Muutenkin Saksan ja Itävallan kulttuurisia ja historiallisia eroja korostettiin "austrofascistisella" ajalla(1934-1938) ajatuksella, että itävaltalaiset olivat pysyneet oikealla tiellä, kun taas saksalaiset olivat sortuneet protestanttisuuteen, liberalismiin, sosialismiin ja demokratiaan. |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jun 26, 2008 23:08:02 GMT 2
Etelä-Saksassa, kuten Baijerissa on katolinen enemmistö. Saksan länsiosissa on myös melko paljon katolisia. Tuo ei liene kelvannu itävaltalaisille.
Kristinusko on tuontitavara kaikkialla missä sitä esiintyy. Jostakin se on aina tullut, myös katolisuus tuli jostakin. Itävaltalaiset tais kyl unohtaa sen asian että joskus nekin oli pakanoita siinä missä Saksan saksalaisetkin oli. Senkin ne unohti että Itävalta-Unkarin aikana Itävallan saksankieliset laskettiin kansallissuustilastoissa saksalaisiksi tai saksankielisiksi.
Miten suurta oli Hitlerin kannatus Itävallassa 1933-1945? Pidettiinkö häntä "omana poikana"? Sekö lienee vaikuttanut siihen että liittäminen Saksaan kuitenkin hyväksyttiin Itävallassa 1938 vaikka Saksassa olikin protestanttinen enemmistö.
|
|
|
|
Post by achtung on Jul 2, 2008 20:36:33 GMT 2
Etelä-Saksassa, kuten Baijerissa on katolinen enemmistö. Saksan länsiosissa on myös melko paljon katolisia. Tuo ei liene kelvannu itävaltalaisille. Muuten 1900-luvun alussa Baijerissa esiintyi separatismia, jotka halusivat päästä irti Preussin kontrollista ja palauttaa Baijerin menneen itsenäisyyden(joko suvereenina valtiona tai federalistisessa mallissa Preussin kanssa tasa-arvoisena). Baijerilla oli ollut 1800-luvulla Preussin kanssa kinaa siitä kumman tulisi johtaa tulevaa Saksaa. 1919 Zentrum-puolueesta irtosi Bayerische Volkspartei, jota johti Baijerin valtionkomissaarina toiminut Gustav von Kahr, joka ajoi aktiivisesti Baijerin itsenäisyyttä, mutta Hitlerin vallankaappausyritys sekoitti pakkaa sen verran, että vallankaappausyrityksen aluksi puolella ollut ja lopulta sitä vastaan ollut von Kahr menetti Baijerin äärioikeistolaisten tuen(joka siirtyi oikeudessa hyvin esiintyneen Hitlerin puolelle) ja sekä tuen maltillisessa oikeistossa sekaannuttuaan vallankaappausyritykseen, joutuen eroamaan virastaan valtionkomissaarina ja puolueensa johtajana. Puoluetta ryhtyi johtamaan maltillinen Heinrich Held ja näin separatismi jäi lähinnä olutkellareissa tapahtuvaksi jupinaksi. Berliinissä oli muutenkin säikähdetty separatismia ja keskushallinto tiukennettiin. Sekö lienee vaikuttanut siihen että liittäminen Saksaan kuitenkin hyväksyttiin Itävallassa 1938 vaikka Saksassa olikin protestanttinen enemmistö. Pikemminkin siitä, että Hitlerin ja Itävallan natsien propaganda oli toimi paremmin kuin austrofasistien. Muutenkin austrofasistinen liike oli alkanut horjua sen johtajan Dollfussin murhan jälkeen, kun hänen seuraajansa keskittyivät olemaan toistensa kurkussa kiinni kuin natsien jotka agressiivisesti ajoivat Itävallan liittämistä Saksaan. |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jul 10, 2008 17:04:17 GMT 2
Preussi oli vaan sen verran isompi kun käsitti puolet Saksan pinta-alasta ja väkimäärästä mikä mahdollisti Saksan liiton muodostamisen valtioksi Preussin johdolla. Baijeri ei mahtanut sille mitään. Itse asiassa monet Prussin provinssit olisivat voineet olla osavaltion kaltaisia alueita.
Jonkinlainen myönnys Bismarckilla oli että 1871 jälkeen kuningaskunnat ym entiset valtiot saivat pitää vanhat tittelinsä ja hallitsijat pitää arvonimensä ja omaisuutensa vaikka heistä tuli Saksan osavaltioita, kuten Perussin, Baijerin, Saksin kunigaskunta ja Hessenin suurhettuakunta...
Baijerissa tais olla se kommariporukka joka halusit 1. maailmansodan loputtua tehdä vallankumouksen ja tehdä Baijerista neuvostotasavallan tai muuten vaan kommunistisen ja sosialistisen valtion. Liittyi kai jotenkin siihen Rosa Luxemburgin ym kumppaneiden riehumiseen vuonna 1919.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jul 10, 2008 17:06:41 GMT 2
Miten Mongolialle kävi tässä topicissa? Mikä on sen suhde Koltšakin Venäjään ja Kiinaan ja muuhun maailmaan? Oikeasti Mongolia itsenäistyi 1924, ja siitä tuli maailman ensimmäinen kommunistinen valtio Neuvosto-Venäjän jälkeen. Siperiasta Mongolian lämpi Kiinaan menevä rautatie taisi oikeassa maailmassa olla venäläisten rakentama. Tehdäänkö tuota rautatietä tässä topicissa?
|
|
|
|
Post by achtung on Jul 10, 2008 19:58:32 GMT 2
Jonkinlainen myönnys Bismarckilla oli että 1871 jälkeen kuningaskunnat ym entiset valtiot saivat pitää vanhat tittelinsä ja hallitsijat pitää arvonimensä ja omaisuutensa vaikka heistä tuli Saksan osavaltioita, kuten Perussin, Baijerin, Saksin kunigaskunta ja Hessenin suurhettuakunta... Baijerissa tais olla se kommariporukka joka halusit 1. maailmansodan loputtua tehdä vallankumouksen ja tehdä Baijerista neuvostotasavallan tai muuten vaan kommunistisen ja sosialistisen valtion. Liittyi kai jotenkin siihen Rosa Luxemburgin ym kumppaneiden riehumiseen vuonna 1919. Itse asiassa Bismarck oli varsin innokas katolisuuden vastustaja, minkä takia hän oli varsin epäsuosittu etelässä. Bismarckin mielestä liiallinen katolisen kirkon valta epävakauttaisi valtakuntaa. Niinpä hän runnoi läpi erilaisia katolisia vastaan suunnattuja lakeja, kuten mm. jesuiittojen toiminnan kieltäminen Saksassa, papistoa kiellettiin politikoimasta. Tästä syystä Bismarck ei ollut erityisen suosittu etelässä ja käydessään Bad Kissingenissä eräs Eduard Kullmann yritti murhata Bismarckin, mutta osuen vain häntä käteen. Kullmannin motiivina oli juuri katolista kirkkoa vastaan säädetyt lait. Myöhemmin Bismarck hellitti otettaan katolisista, kun sosiaalidemokraatit alkoivat nostaa päätään. Baijerin neuvostotasavaltaa hääräsi Kurt Eisner. Saksalaiset ääroikeistolaiset näkivät tässä juutalaisen salaliiton, sillä niin Eisner kuin Luxemburg(joka siis oli Berliinin neuvostotasavallan johtajia) olivat molemmat juutalaisia. Eisnerin elämän päätti kiihkeänä nationalistina ja antisemiittinä tunnettu Anton von Arco auf Valley joka itseasiassa oli itse osittain juutalainen, että näin se maailma heittää. Miten Mongolialle kävi tässä topicissa? Joskus taisi olla täällä Mongoliasta puhetta, että valkoinen kenraali von Ungern-Sternberg aka Ungern-kaani olisi ottanut vallan Mongoliassa punaisten loikkiessa pakoon, todellisuudessa äijä oli vuonna 1921 Mongolian diktaattori. Myöhemmin Koltsak olisi vallannut maan ja mahdollisesti liittänyt sen Venäjään tahi laittanut nukkehallituksen maahan. von Ungern-Sternberg ja Koltsak eivät tulleet toimeen, sillä Ungern-kaani ei hyväksynyt Koltsakin ylipäällikkyyttä ja ryhtyi itsenäiseksi valkoiseksi kenraaliksi. Ungern-kaanilla ei ollut korvien välissä kaikki kohdallaan ja hän luuli olevansa Tsingis-kaani reinkarnaatio, joten sota kahden miehen välillä olisi ilmeinen jossain vaiheessa, sillä Ungern-kaanin joukot ryöstelivät Koltsakin junia jo sisällissodan aikana. Myös Ungern-kaanin liittolainen kasakkajohtaja Semjonov, jota muut valkoiset kenraalit pitivät varsin epäilyttävänä henkilönä, sillä hän hääri japanilaisten kanssa, jotka tukivat Semjonovin joukkoja ja suunnittelivat perustavansa marionettivaltion, jota johtaisi Semjonov. Semjonov joutui lähtemään pakosalle, kun japanilaiset vaihtoivat palvelijaa ja ottivat tuettavakseen Kaukoidän tasavallan, joka romahti sisäiseen kamppailuun. Että tämmöstä... |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jul 11, 2008 18:02:37 GMT 2
Minnekä ne punaiset mongolijohtajat ois menny? Damdin Sükhbaatar esimerkiksi? Oisko ne menny sinne Transkaukasukselle kun se ois ainoa kommarien hallitsema alue tässä topicissa. Kai ne ois voinu myös mennä Kiinaan Mao-nimisen kommari-sotaherran luo.
|
|
|
|
Post by achtung on Jul 11, 2008 21:27:03 GMT 2
Enpä tiedä, sillä Mao aloitti sotaherrauransa 1927, kun taas Sükhbaatar otti ja kuoli jo 1923(kuolinsyy oli epäselvä, mutta todennäköisesti luonnollinen vaikka neuvostohallinto levitti myrkytysmyyttiä). Sükhbaatar olisi voinut jatkaa sissisotaa Ungern-Sternbergin diktatuuria vastaan, sillä ilman ulkopuolista apua kummallakin osapuolella oli vaikeuksia saada vastustajasta yliotetta, vaikka von Ungern-Sternberg olikin niskan päällä.
|
|
|
|
Post by achtung on Aug 10, 2008 19:00:31 GMT 2
Löytyipä muuten kuva Mantsurian venäläisistä mustapaidoista vuodelta 1934.  |
|
