|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Oct 25, 2007 23:00:18 GMT 2
Nuo vuoden 1945 jälkeen vallinneet rajat tehtiin lähinnä Venäjän puskurivyöhykkeen toimivuuden kannalta. Puolaa siirrettiin länteen Saksan paikalle ja Saksaa siirrettiin lisää länteen. Puolan itäosien puolalaiset siirrettiin saksalaisille alueille josta saksalaiset oli ajettu pois. Vahinko laitettiin kiertämään.
Itse asiassa Saksan 1871-1918 vallinnut itäraja oli aika looginen Saksan itärajaksi. Periaatteessa myös 1918-1939 rauhan ajan rajakin jos Puolan saksalaisväestöä olisi kohdeltu hyvin.
Kielellistä ja näin ollen etnistä yhtälälisyyttä puolalaisilla ja liettulaisilla ei ole. Puolan kieli kuuluu slaavilaisiin kieliin, mutta liettuata pidetään balttilaisena kielenä. Suomen kielessä on joitain baltiasta peräisin olevia lainasanoja.
Onko siitä jotain jakaumia miten liettulaiset kannattivat joko Liettuata omana valtiona vai valtioliittoa Puolan kanssa?
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Oct 25, 2007 23:13:25 GMT 2
Koltšak ja monet valkoiset merkkihenkilöt vastusti Venäjän hajoamista, koska Venäjän piti olla yhtenäinen. Tässä tapauksessa he tais tarkoittaa yhtenäisyydellä sitä että vastustivat Suomen ym. Venäjän osien itsenäistymistä ja olisi halunnu kiinnittää huomiota niiden pysymiseen Venäjän osina.
Ei tuo ole kovin käytännöllinen näkemys yhteneisestä valtiosta. Ei semmoinen maa voi olla yhtenäinen jos siihen kuuluu maita ja alueita jotka on ollu joskus aiemmin itsenäisiä valtioita tai johonkin itsenäiseen maahan kuuluneita osia jotka on sotasaaliina littetty Venäjään. Tuollaiset maat eivät ole perinteisiä venäläisiä maita kun niiden asujaimisto on aivan eri kansoja. Tietenkin voidaan tehdä venäläistämistoimenpiteitä byrokratian ja väestönsiirtojen avulla mutta kumpikin vie resursseja. Väestönsiirrot tarkoittaa sitä että jokin oikeasti alun perin venäläinen alue menettää väestöään.
Käytännöllinen käsitys yhtenäisyydestä on semmoinen että ei-venäläiset maat ja alueet nimenomaan pitäisi antaa erota Venäjästä ja muodostaa omat valtionsa. Niiden kanssa Venäjä sitten muodostaisi diplomaattisuhteet. Plussaa olisi se jos nuo tuoreet itsenäistyneet valtiot avustaisi Venäjän valkoisia taistelussa Leninin kommareita vastaan. Oliko kenelläkään Venäjän valkoisella merkkihenkilllä tuollaista näkemystä?
|
|
|
|
Post by achtung on Oct 26, 2007 12:59:53 GMT 2
Onko siitä jotain jakaumia miten liettulaiset kannattivat joko Liettuata omana valtiona vai valtioliittoa Puolan kanssa? Ei ainakaan tietääkseni ole, sillä 20-luvun alku oli melko sekavaa aikaa eikä juuri galluppeja tehty, myöskään Keski-Liettuan tasavallan Puolaan liittymisvaaleista ei ollut mitään hyötyä, koska juutalaiset(vain15.3 % äänesti), liettualaiset(vain 8.2 % äänesti) ja valkovenäläiset(41 % äänesti) boikotoivat vaaleja, mutta melkoinen osa boikotoijista oli kyllä pikemminkin sellaisia henkilöitä, jotka eivät tienneet kumpaa vaihtoehtoa kannattaa äänestää ja päättivät jättää äänestämättä. Äänestysvilkkaus nousi kuitenkin 63.9 %, joten Vilnan alue liitettiin kiinteäksi osaksi Puolaa Kansainliiton siunauksella. Koltšak ja monet valkoiset merkkihenkilöt vastusti Venäjän hajoamista, koska Venäjän piti olla yhtenäinen. Tässä tapauksessa he tais tarkoittaa yhtenäisyydellä sitä että vastustivat Suomen ym. Venäjän osien itsenäistymistä ja olisi halunnu kiinnittää huomiota niiden pysymiseen Venäjän osina. Tätähän on pidetty Koltšakin hallinnon yhtenä pahimpana kompastuskivenä, sillä Koltšak onnistui erittäin huonolla ja itsepäisellä ulkopolitiikallaan karkottamaan tai jopa muuttamaan vihamielisiksi aluksi myötämieliset uudet tasavallat(Puola, Suomi, Baltian maat jne.), jotka olivat tarjonneet tukeaan, muttei herroille venäläisille kelvannut. Wrangel taas tunnusti ja järjesti mahdollisimman hyvät suhteet uusiin Georgian ja Ukrainan tasavaltoihin. |
|
cccp
Einsatzleiter
Posts: 149
|
Post by cccp on Oct 29, 2007 19:34:04 GMT 2
Kai Suomikin olisi voinnut kuulua sen Fedearaation erikoisoikeuksilla (ja myös Itä-Karjalaa sisältäen) sekä Keski-Aasia.
Hitlerhän olisi voinnut nosta valtaan ja aloittamaan myös sodan 22.6.1941 Venäjää vastaan, mutta nopeampi olisi myös hänen romahduksensa.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Oct 29, 2007 23:47:37 GMT 2
Hitlerin valtaannousu perustui osittain kommunismin vastustamiselle. Mielestäni tämän topicin vaihtoehdossa Hiterin valtaannousu on jonkin verran epätodennäköisempää koska ei ole olemassa NL:ää, eli kommunistista suurvaltaa jota vastaan esittää kommunismin vastaista propagandaa.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Oct 30, 2007 21:03:08 GMT 2
Kai Suomikin olisi voinnut kuulua sen Fedearaation erikoisoikeuksilla (ja myös Itä-Karjalaa sisältäen) sekä Keski-Aasia. Juu, täysin mahdollista. Partisaanitoiminta tosin voisi olla melkoista. Hitlerhän olisi voinnut nosta valtaan ja aloittamaan myös sodan 22.6.1941 Venäjää vastaan, mutta nopeampi olisi myös hänen romahduksensa. Ei niinkään mahdollista, Privatdetektiv Josef Matula jo antoikin hyvän vastauksen. En kuitenkaan tiedä, miksi Hitlerin romahdus olisi hänen valtaannousunsa toteutuessa sen nopeampi kuin oikeastikaan. |
|
|
|
Post by achtung on Oct 30, 2007 21:35:19 GMT 2
Minä en jaksa uskoa, että valkoinen Suomi liittyisi Venäjän kanssa mihinkään federaatioon edes erityisoikeuksilla ja lisäalueilla, sillä Suomessa itsenäisyyttä ajaneet voimat olivat hyyyvin venäläisvastaisia, tietysti Mannerheimia ja muutamia muita Venäjältä tulleita lukuunottamatta, mutta eivät hekään Venäjään halunneet takaisin liittyä, mutta olisivat voineet tukea valkoista armeijaa.
Mitä tulee Hitlerin valtaannousuun, niin Neuvostoliiton syyllistäminen vähän vaikuttaisi liialliselta yksinkertaistamiselta, sillä natsien voittoon vaikutti lähinnä maailmantalouden ja Saksan oma tilanne, nimittäin sitä mukaa kun talous koheni niin äänet väheni NSDAP:ltä. 1928 kun Weimarin hallitus oli saanut inflaation kuriin Saksassa ja ulkolaiset joukot häädetty maasta, niin natseilta oli aivan pallo hukassa, kun ei keksitty miten syyttää "rappiodemokraattista" hallitusta. Natsien onneksi 1929 pörssi romahti New Yorkissa, vieden Saksan mukanaan lamaan sekä inflaatioon.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Nov 1, 2007 17:05:43 GMT 2
Tsaarin aikana Pietarissa asui melko paljon suomalaisia jotka lähti vallankumouksen puhjettua pakoon Suomeen ja ehkä muihinkin maihin. Mahtaako valkoisen Venäjän Pietarissa, Koltšakin tai sen seuraajien ajan Pietarissa, asua suomalaisia, jos rauhan ajan olosuhteet jää voimaan? Voi olla että meno Pietariin takaisin ois turvallisuusriski.
|
|
|
|
Post by achtung on Nov 10, 2007 22:08:56 GMT 2
Mikä mahtaa olla Koltšakin Venäjän hallintomuoto? Se on selvää, että Koltšak on taantumuksellinen diktatuuri, mutta olisiko minkäänlaisia demokratian rippeitä? Horthyn Unkarissa ja Pilsudskin Puolassa oli periaatteessa vielä monipuoluejärjestelmä, mutta vaalitulokset järjestettiin kyllä niin, että diktaattorille suosiollinen puolue sai aina enemmistön paikoista. Pitäisi niitä lähimpänä Koltšakin Venäjään kuin esim. Hitlerin tai Mussolinin versioita. Ne nimittäin olisivat tarvinneet jonkin sortin ideologian sekä massapuolueen. Koltšakin kaltaiset upseerit ja yläluokan edustajat olivat hyvin säätytietoisia konservatiiveja ja halveksivat alempien säätyjen edustajien kosiskelua.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Nov 11, 2007 12:11:16 GMT 2
Luultavasti vallassa oleva Yhtenäinen Venäjä -puolue olisi ultrakonservatiivinen. Lähinnä sen ideologia perustuisi menetetyn imperiumin palauttamiseen, joskin rotuoppeihin uskominen oli noihin aikoihin hyvin yleistä. Siksi esimerkiksi juutalaisia ja/tai tataareja ehkä vainottaisiin. Hehän edustavat vähemmistöuskontoja, elävät hajallaan ja ovat muutenkin "epäilyttäviä".
|
|
|
|
Post by achtung on Nov 11, 2007 18:02:56 GMT 2
Koltšakin Venäjällä olisi varmaan monipuoluejärjestelmä myös, mutta itäeurooppalaisten kollegoittensa Horthyn ja Pilsudskin tavoin, hän saisi nimittää tietyn määrän edustajia, hajottaa parlamentin ja käyttää veto-oikeutta duuman ehdotuksiin. Äänioikeus tuskin olisi yhtäläinen tai yleinen, ainakaan aluksi.
Tuli väsättyä lista mahdollisista puolueista…
PUOLUEET
Yhtenäinen Venäjä
Johtaja: A. Koltšak
Aatesuunta: konservatiivinen, ”valkoinen” ja yleisslaavilainen
Kannattajakunta: ylä- ja keskiluokka, kasakat, suurtilalliset
Pää-äänenkannattaja: ?
Paikkaluku: 266
Mustat Sotniat
Johtaja: Aleksander Dubrovin
Aatesuunta: äärimonarkistinen, ääriortodoksinen ja äärinationalistinen antisemitismillä höystettynä
Kannattajakunta: venäläiset nationalistit
Pää-äänenkannattaja: Znamia/Знамя(Sotalippu)
Paikkaluku: 74
Perustuslaillis-demokraattinen puolue eli K-D/Kadetit
Johtaja: Viktor Pepelajev
Aatesuunta: perustuslaillinen monarkia, kulttuuriautonomia vähemmistöille
Kannattajakunta: maltillinen keskiluokka, vähemmistöt, älymystö
Pää-äänenkannattaja: Rech/Речь(Puhe)
Paikkaluku: 61
Trudovikit
Johtaja: ?
Aatesuunta: maltillinen talonpoikaispuolue
Kannattajakunta: pientalonpojat
Pää-äänenkannattaja: ?
Paikkaluku: 99
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Nov 11, 2007 21:17:44 GMT 2
Militääriautokraatit kai tukisivat Yhtenäistä Venäjää? Kovin monta vanhoista patuista tosin tuskin olisi jäljellä puhdistusten jälkeen? Voisiko Yhtenäinen Venäjä -lehden nimi olla Голос народа (kansan ääni)? Kuulostaa juuri sopivan pateettiselta lehdeltä  |
|
|
|
Post by achtung on Nov 11, 2007 23:49:50 GMT 2
Militääriautokraatit kai tukisivat Yhtenäistä Venäjää? Näin olen asian päätellyt tai mahdollisesti heidän äänet jakautuvat Yhtenäinen Venäjä-puolueen ja Mustat Sotniat-liikkeen välillä. Kovin monta vanhoista patuista tosin tuskin olisi jäljellä puhdistusten jälkeen? Jonkin verran varmaan alempia vanhoja valkoisen armeijan patuja olisi elossa, jotka tukisivat puoluetta, mutta kaikki kenraaliluutnanttia ylemmät olisivat teloitettu tai maanpaossa, paitsi tietty uskollisimmat toverit kuten Jevgeni Miller. Voisiko Yhtenäinen Venäjä -lehden nimi olla Голос народа (kansan ääni)? Kuulostaa juuri sopivan pateettiselta lehdeltä Kuulostaa ainakin minusta sopivalta. Tuli vasta jälkeenpäin mieleen, että tuosta puuttuu kokonaan vähemmistökansallisuuksien puolueet. Sosialistiset/kommunistiset puolueet ja liikkeet varmaan olisivat kielletty perustuslaissa? Voisi myös olettaa, että 20/30-luvun fasistisessa ilmapiirissä Mustat sotniat radikalisoituvat ja he alkavat kerätä kannatusta Koltšakin reviriiltä, mikä johtaa välirikkoon ja puhdistukseen mikä lakkauttaa liikkeen/se sulautetaan koltšakilaiseen yleispuolueeseen, mikä johtaa liikkeen laimentumiseen. |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Nov 12, 2007 21:07:31 GMT 2
Tsaarin aikana Venäjällä oli kuuluisia tiedemiehiä kuten Dimitri Mendelejev. Mitenkäs tiede ja tieteen kehittyminen ois mennyt Koltšakin Venäjällä ja Koltšakin jälkeen? Oikeassa maailmassa tiedemiehiä pakeni vallankumouksen ja sisällissodan aikana ulkomaille.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Nov 15, 2007 13:12:37 GMT 2
Ukrainasta ja Valko-Venäjästä tuli päähän, että miten ne määritteli itsensä tsaarin aikana 1700-1800-luvulla tai aiemmin? Pitikö ne itseään urkainalaisina ja valkovenäläisinä vai pitikö ne itseään venäläisinä tai peräti puolalaisina? Joissakin suomalaisissa teksteissä tai kartoissa Ukrainan alue on merkitty Vähä-Venäjäksi.
|
|
