Aleksandr Koltšak

[achtung]

privatdetektiv said:

Tsaarin aikana Venäjällä oli kuuluisia tiedemiehiä kuten Dimitri Mendelejev. Mitenkäs tiede ja tieteen kehittyminen ois mennyt Koltšakin Venäjällä ja Koltšakin jälkeen? Oikeassa maailmassa tiedemiehiä pakeni vallankumouksen ja sisällissodan aikana ulkomaille.

Voisi olla, että melkoinen osa jäisi ulkomaille, kun Koltšak perustaisi oman diktatuurinsa eikä palauta monarkiaa.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Olen kuullu, että oikeassa maailmassa New Yorkin pörssiromahdus ei paljoa vaikuttanu Venäjällä, kun se oli kommunistinen ja sen talous suljettu eikä ollut juurikaan tekemisissä ulkomaailman kanssa. Entäs miten New Yorkin pörssiromahdus vaikuttaa Koltšakin Venäjällä?

[achtung]

Vaikea sanoa kun Koltšakilla ei ollut minkäänlaisia taloussuunnitelmia. Venäjän teollistuminen, mikä voisi merkittävästi vaikuttaa laman vaikutuksiin, on myös arvoitus. Teollistuminen eteni hyvää vauhtia tsaari Nikolai II aikana, mutta I.ms ja sisällissota tuhosivat maan talouden. Voisi olettaa, että ilman voimakasta teollistamisohjelmaa Koltšakin Venäjä olisi maatalousvaltainen maa ja tätä myös tukisi se, että K:n kannattiin kuului suurtilallisia ja "kulakkeja". Lama iski varsin pahasti maatalousvaltaisiin valtiohin, kuten esim. Unkariin, joka kärsi suuresti siitä, kun vehnän(jonka varaan lähes koko Unkarin talous perustui) hinta romahti ja Unkari onnistui vasta 1936/37 alkua saamaan budjetin tasapainoon, mutta silloinkin Hitlerin Saksan ansiosta, joka halusi turvata vehnän saannin.

Mutta siis on aika vaikea antaa tyhjentävää vastausta tuohon. Riippuu aika pitkälle siitä millaista talousmallia Koltšak toteuttaisi.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Kun Saksa joutui 1. maailmansodan jälkeen tekemään alueluovutuksia, Puolalle meni itäosien alueita, joissa asui puolalaista väestöä, kuten Posenin provinssi, jossa noin puolet oli puolankielisiä. Saksalaisväestö tietenkin olisi halunnu kuulua Saksaan. Olen kuitenkin lukenut että Puolalle luovutettujen alueiden asukkaista myös puolalaisväestö olisi joko kansanäänestyksissä tai mielipidekyselyissä halunnut kuulua mieluummin Saksaan kuin liittyä Puolaan. Arvelen syyksi sen että Saksa oli aina ollut rikkaampi kuin Puola joten Saksan suunnalta tulisi enemmän hyötyä. Ja ne varmaan oli tottunu asumaan Saksan alueella, 1700-luvun lopulta alkaan, eli Puolan jaoista saakka. Saksan itäraja 1871-1918 oli ollut olemassa sellaisenaan Preussin itärajana Puolan jaoista asti, viimeistään 1795 alkaen.

[achtung]

Puolan valtion kohtalo oli myös vaakalaudalla 1920-luvun alussa, kun Puna-armeija kolkutti Varsovan portteja, joten monet puolalaiset pelasivat varman päälle ja äänestivät mieluummin Saksaa. Sleesiassa saksalaiset käyttivät painostuskeinoja puolalaisiin kuten esim. saksalaiset teollisuuspamput ja suurtilalliset uhkasivat, että puolalaiset menettäisivät työpaikkansa sekä eläkkeensä, jos eivät valitse Saksaa. Puolalaiset myös pitivät epärehellisenä sitä kohtaa, että Kansainliitto antoi tuhansille Sleesiasta muuttaneille saksalaisille, jotka asuivat Saksan rajojen sisällä oikeuden äänestä(äänioikeuteen riitti se, että oli täyttänyt 20 vuotta sekä syntynyt Sleesiassa), mikä toi saksalaisille etulyöntiaseman. Saksa-vaihtoehto voitti selkeästi, mutta puolalainen nationalistijärjestö POW(Polska Organizacja Wojskowa) alkoi riehua, sillä ei pitänyt tulosta rehellisenä, mutta saksalaiset vapaajoukot löivät heiltä nenän verille. POW teki kaksi uutta kansannousua, jotka olisivat molemmat todennäköisesti päättyneet selvään saksalaisten voittoon, mutta ensin Entente-maat ja myöhemmin Kansainliitto tulivat väliin. Kansainliitto lopulta ratkaisi asian jakamalla alueen Saksan ja Puolan kesken. Puolalle mennyt alue sai toimia autonomisena alueena saksalaisvähemmistönsä takia.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Joku sopimus tais olla Weimarin tasavallalla ja NL:llä 1920-luvulla. Eiks se niin menny että Saksalla taitaa tässä topicissa olla joku sopimus Koltšakin Venäjän kanssa, ja tuolla sopimuksella välit pidetään ainakin kohtuullisen siedettävinä.

Entäs Puola? Oisko jotain keinoa, millä Puola ja Venäjä sais välit kuntoon? Onko semmoinen tilanne mahdolilista tässä topicissa että Puola ja Koltšakin Venäjä jakais Ukrainan kahtia? Itä-Ukrainan venäläisalueet Venäjälle ja länsi-Ukraina Puolalle? Itä-Ukraina ei ikinä kuulunut Puolan vaikutuspiiriin. Itä-Ukrainalan asukkaat pitänee itseään venäläisinä ja niiden puhuma murre kai on etelävenäläinen murre. Länsi-Ukrainan alueet kuului Puola-Liettualle vielä 1700-luvulla. Se on niin iso alue, että Puola vois vaikka palauttaa Saksalle ne alueet mitkä Saksa luovutti 1919, jos saa kompensaationa länsi-Ukrainan, ja siti Puola jää voitolle.

USA:n maaperällä tai aluevesillä ei käyty taisteluita I maailmansodassa joten sen takia USA:n kaupungit ja ja satamat ja rautatiet pysyi ehjinä. Miten rikas tai köyhä USA oli vuosina 1918-28, eli I maailmansodan loppumisen ja New Yorkin pörssiromahduksen välisenä aikana? Oisko USA ollu niin rikas että se ois voinu sodan jälkeen tehdä sen minkä se teki oikeassa maailmassa II maailmansodan jälkeen eli maksaa Euroopan maille Marshallin avun tapaista rahallista apua jälleenrakennukseen ja siviilitalouden elvyttämiseen ja tarkoituksenaan saada entiset vihollismaat pysymään hyvissä väleissä. Entäs oisko se mahdollista tässä topicissa, eli USA maksais Euroopan maille ns. "Wilsonin apua" tms? Oikeassa maailmassa NL kieltäyti Marshallin avusta, mutta miten tekisi Koltšakin Venäjä "Wilsonin avun" suhteen?

[achtung]

privatdetektiv said:

Entäs Puola? Oisko jotain keinoa, millä Puola ja Venäjä sais välit kuntoon?

Vähän epäilyttäisi, sillä monen muun Venäjän keisarikunnasta irronneen valtion tavoin Puolassa oli vallalla venäläisvastainen politiikka, mm. Puola tuki Venäjän sisällissodan aikana Venäjästä irronneita valtioita ja kansannousuja. Puolalaisten poliitikkojen mielestä heikko Venäjä/NL olisi Puolan suurvalta-aseman säilymisen tae.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Jos katsoo tämän topicin Venäjää, Puolaa ja Saksaa, niin kuka siinä on kenenkin puolella ja ketä vastaan. Jos puolalaiset inhoaa Venäjää ja Saksaa, niin tekeekö Saksa ja Koltšakin Venäjä jonkun sopimuksen puolan pään menoksi? Vai saako Puola helpommin hoidettua suhteet Saksaan kuin Venäjään?

Luulis että Puolaa helpottaisi se jos Venäjä laittais enemmän aikaa ja huomiota Kaukasuksen, Keski-Aasian ja Kaukoidän suuntaan, kuin länteen, sillä Puola on lännessä jos katsoo Venäjältä päin.

[achtung]

Saksa tuskin olisi kovinkaan hyödyllinen liittolainen tai kovin paha vastustaja ilman Hitleria tai muuta fasistidiktaattoria, joka olisi aloittanut uudelleenvarustelun. Puolalla taas oli vahva liittolainen eli Ranska, joka oli tukenut Puolaa sen sodassa Neuvosto-Venäjää vastaan sekä tukenut puolalaisia joukkoja, jotka tunkeutuivat Saksalle määrätyille alueille. Ranskassa ajateltiin, että kannattaa turvata Ranskan intressit Itä-Euroopassa ja ympäröidä Saksa, sille vihamielisillä valtioilla.

[achtung]

Joskus täällä puhuttiin millaisia puolueita Koltšakin Venäjällä olisi ja niiden ideologiaa, mutta mitenköhän fasismi juurtuisi tai leviäisi Koltšakin alaisuudessa? Historian hämäriin on jäänyt muutamia venäläisiä fasisteja, kuten Mantshuriassa vaikuttanut "Venäjän Mussolini" Konstantin Vladimirovitsj Rodzajevski. Hän oli kuulunut keskiluokkaan ja joutui pakenemaan Venäjältä Mantshuriaan. Mantshuriassa hän meni Harbinin kaupungissa yliopistoon opiskelemaan lakia. Yliopistossa oli perustettu fasistinen liike venäläisten emigranttien keskuudessa ja liikettä johti professori N.I. Nikiforov, joka oli kiinnostunut Italian fasismista. Liikkeen toiminta jäi lähinnä ideologiseksi märehtimiseksi ja ainoa käytännön toiminta oli lentolehtisten levittäminen, jonka kiinalaiset kielsivät, sillä fasistit erehtyivät levittämään aatettaan Neuvostoliittoon, josta NL ärähti ja Kiina säikähti. 1931 kun Japani miehitti Mantshurian, Rodzajevski otti ohjat fasistien keskuudessa ja perusti uuden puolueen, Venäläinen fasistipuolue(Российская фашистская партия). Rodzajevskin kannattajat ryhtyivät Italian mallin mukaisesti käyttämään mustia paitoja ja Rodzajevski alkoi käyttää itsestään arvonimeä vozhd eli johtaja. Puolue käytti symboleinaan vanhoja tsaarivallan tunnuksia sekä hakaristeja ja muita "uudenaikaisia" merkkejä ja Rodzajevksi valitsi puolueen motoksi: "Jumala, Kansankunta, Työ". Hän ryhtyi tekemään japanilaisten kanssa yhteistyötä ja sai japanilaisten tuen, jonka avulla puolueesta tuli merkittävin järjestö Mantshurian venäläisten emigranttien keskuudessa sekä varsin hänellä olihyvät suhteet Venäjän Ortodoksisen kirkon kanssa, jonka aseman Rodzajevski lupasi säilyttää, kuten Mussolini oli säilyttänyt katolisen kirkon aseman Italiassa. Rodzajevski myös halusi tuoda korporatismin Venäjälle.
Japanilaiset sallivat Rodzajevskin ottaa yhteyttä Yhdysvaltoihin paenneisiin venäläisiin fasisteihin, joiden johtaja oli Anastasi Vonsiatski, jonka liikkeen nimi oli Yleisvenäläinen fasistinen liike(Всероссийская фашистская организация). Varsin nopeasti herrojen tiet erosivat, sillä Rodzajevski alkoi kosiskella laajempia piirejä ottamalla antisemitismin, konservatismin ja ortodoksisuuden mukaan ideologiaansa. Vonsiatskin johtama siipi teki selvän eron antisemitismiin, sillä Vonsiatskin mielestä se oli "liian saksalaista".
Rodzajevskin puolue siirtyi hiljaiseloon, kun Japani teki NL:n kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen ja kun 1945 Puna-armeija saapui Mantshuriaan, Rodzajevski pidätettiin ja teloitettiin 1946. Sodan loppupuolella Rodzajevski teki täydellisen käännöksen ja uskoi, että Stalinin alaisuudessa NL voisi kehittyä kansallismieliseksi, mutta siinä vaiheessa se oli liian myöhäistä Rodzajevskille. Vonsiatski kuoli Amerikassa 1965, mutta sodan aikana FBI piti häntä varsin epäilyttävänä henkilönä, vaikka mies ei tuntenut juuri sympatioita Hitlerin Saksaa kohtaa, vaikka oli sanonut, että Saksa muodosti merkittävän esteen kommunismille.

Anastasi Vonsiatski(1898-1965)

[Privatdetektiv Josef Matula]

Kai tuohon ny vaikuttais se miten Koltšakin hallinto suhtautuisi noihin.

[Privatdetektiv Josef Matula]

En tiiä mihin tää kommentti pitäis laittaa, mutta mikä oli Venäjän elinkeinojakauma just ennen 1. maailmansotaa, esim. vuonna 1913? Eli tarkoitan elinkeinojen osuuksia työvoimasta ja osuuksia BKT:sta. Mikä oli esimerkiksi maa-ja metsätalouden osuus työvoimasta ja mikä oli osuus BKT:sta?

Nykyaikana käytetään aika paljon jakoa kolmeen lohkoon eli maa-ja metsätalous, teollisuus ja palvelut. Eri kirjat käyttää usein tarkempia ryhmittelyjä, mutta maa-ja metsätalous on usein käytetty, kun puhutaan maataloudesta. Joskus käytetään myös pelkkää termiä "maatalous". Sen sijaan kirjasta riippuen sekä teollisuus että palvelut voi kumpikin olla jaettu useaan eri osaan. Vanha Tietosanakirja (1909-1919+1922) käyttää monen maan artikkelin kohdalla termejä maatalous, teollisuus, vuorityö ja metsätalous, sekä kauppa ja liikenne.

Otavan tietosanakirja 1960-luvulta luokittelee ammattien osuuksia eri maiden työvoimasta näin: 1: maa-ja metsätalous 2: kaivannaisteollisuus 3: tehdasteollisuus ja käsityö, 4: rakennustoiminta, sähkö-, kaasu- ym. laitos, 5: kauppa ja liikenne 6: palvelukset; vapaat ammatit 7: muut

[Privatdetektiv Josef Matula]

Tässä topicissa on väillä sivuttu Saksaa. Oishan se kannattanut antaa tynkä-Itävallan liittyä Saksaan I maailmansodan jälkeen kun kerta itävaltalaiset ois halunnu liittyä ja Saksa ois ottanut sen osakseen. Koska Itävallan imperiumi hajosi, ei ollu järkeä jättää tynkää jäljelle. Varmaan olisi saksalaisilla ja itävaltalaisilla ollut paremmat mielialat jos tynkä-Itävalta olisi liitetty Saksaan ja saanut osavaltion statuksen. Tynkä-Itävallan liittämisellä Saksaan olisi Saksa saanu kompensaatiota siitä että se menetti alueita Puolalle ja Ranskalle. Itse asiassa jäänyt hieman "voiton puolelle". Keisarikunnan pinta-ala oli 540 855 neliökilometriä. Laskutoimituksella jossa Weimarin tasavallan pinta-alaan lisätään Tynkä-Itävalta, saadaan 468 787+83 871 = 552 658.

[achtung]

Yhdistymisen käsittääkseni esti ympärysvaltojen pelko Saksan vahvistumisesta sekä sen kansallisylpeyden nouseminen, joka voittajien mielestä piti nuijia maahan. Itävallassa kristillissosiaalit(joka oli Itävallan suurimpia puolueita) vastustivat myös liittymistä Saksaan, sillä Saksassa oli protestanttienemmistö, joka olisi voinut uhata katolisten asemaa, mutta muut puolueet kannattivat joko liittämistä Saksaan tai unionia Saksan kanssa.

[tonttu]

Niin, ympärysvallathan pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan heikentämään Saksaa ja estämään militarismin ja (ääri)nationalismin uuden nousun. Saksankielisten alueiden liittäminen yhteen olisi luultavasti vaikuttanut päinvastaisesti.