|
Post by achtung on Sept 6, 2007 19:08:39 GMT 2
Tuli tässä yhtäkkiä mieleen, että mitäköhän saamelaisille olisi käynyt Neuvosto-Suomessa? Tunnetusti neuvostojärjestelmä ei ajanut pienten vähemmistökansojen etua ja mitenköhän helposti olisi saamelaisten poronhoito kollektivisoitua?
|
|
|
Post by sambrasa on Sept 6, 2007 20:25:14 GMT 2
Ei ollut "sitaatti" vaan *korostus.* Olen sitä mieltä että Suomen kävi helvetin hyvin kun ei saanut osakseen venäläisvähemmistöä Baltian malliin. Tullaan tulevinakin vuosina näkemään kaikenlaista kun vahvistuva Venäjä yrittää venäläisväestöä käyttäen sekaantua Baltian maiden sisäisiin asioihin.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Sept 7, 2007 15:29:41 GMT 2
Baltian maat eivät varmaankaan pääse venäläisväestöstä eroon, ellei niitä muuta takaisin Venäjälle. Ja kun sitä ei liene suuressa määrässä tapahdu, on Baltian maiden integroitava venäläiset osaksi yhteiskuntaa. Onhan se kohtuullista vaatia että jos haluaa jonkun valtion kansalaisuuden ja passin, on opeteltava maan pääkieli ja suoritettava virallinen kielitutkinto. Tietenkin myös valtion on tarjottava mahdollisuus osallistua kielikursseille, ettei kyseistä valtiota voi syyttää epä-aktiivisuudesta yrityksessään integroida asukkaita yhteiskunnan jäseniksi.
Kuten sanonta kuuluu, historia toistaa itseään. Miksi Venäjä on historian valossa ollu semmonen, että kun se on vahva tai vahvistumassa, se on agressiivinen, ylimielinen, päällekäyvä ja hankala? Miksi Venäjä ei ole käyttänyt kulloistakin vahvaa tai vahvistuvaa asemaansa omien sisäisten olojen parantamiseen ja tyytynyt harjoittamaan maltillista ja rakentavaa ulkopolitiikkaa? Miksi Venäjä on ollut harmiton vain silloin kun se on ollut heikko?
|
|
cccp
Einsatzleiter
Posts: 149
|
Post by cccp on Sept 8, 2007 15:25:12 GMT 2
Entä autoilu? Kai rikkampana Neuvostotasavalana Karjala-Suomessa lähes joka perheessä olisi oma auto. Suuremmalta osiin kai Lada tai Mossu. Mutta eiköhan valitut NL:ssa olisivat saaneet pitää myös enemmän ystävällisen Saksan valmistumat mallit.
|
|
|
Post by achtung on Oct 24, 2007 16:31:22 GMT 2
Neuvosto-Suomessa muuten varmaankin toimisi jonkinlainen vastarintaliike? Sodan aikanahan perustettiin Saksassa Sonderkommando Nord, jonka tehtävänä olisi ollut tehdä tihutöitä ja sun muuta sabotaasia. Ryhmän esikuntana toimi SD:n majuri Alarik Bross, Fregattenkapitän Alexander Cellarius ja Aarne Runolinna sekä Suomen päässä everstiluutnantti Johan Fabritius, AKS:n ex-johtaja Vilho Helanen, pääorganisaattori Luutnantti Seppo Heikkilä alias Holm, Karl Sundholm ja toimittaja Karl Jansson. Helsingistä käsin myös johdettiin radiotoimintaa, johon kuului ryhmän perustama Vapaan Suomen radio. Todellisuudessa ryhmä teki myös yhteistyötä Stella Polaris-porukan sekä asekätkijöiden kanssa salakuljettaen Ruotsiin upseereja ja muita neuvostovastaisia perheineen. Sommerkommando Nordin alkuperäistarkoituksena oli ollut tukea mahdollista vallankaappausta, joka tapahtuisi samaan tyylin kuin mitä tapahtui Unkarissa -44, ja perustaa vastarintaliike miehityksen tullessa. Luonnollisesti ryhmä ei koskaan aloittanut toimintaansa koska maata ei miehitetty eikä siksi tarvittu vastarintaliikettä, mutta mitenköhän tässä Neuvosto-Suomessa?
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Oct 25, 2007 23:22:50 GMT 2
Kirjassa Neuvostotiedustelu Suomessa oli viite, jonka selityksessä luki että Suomen valtaaminen jatkosodassa olisi vaatinut puna-armeijalta 80-100 divisioonan verran lisää sotilaita. Se olisi jo haitannu puna-armeijan toimintaa ja hidastanu etenemistä Berliiniin. Ja vaikka NL olisi vallannu Suomen, koko valtaamisen aikana se olisi kohdannu vastarintaa ja myös valtaamisen jälkeen. Kuulostaako siltä että tuo pitäisi paikkansa?
Palautin kirjan viime viikolla joten en muista mitä liitteen selityksessä tarkkaan otten oli sanottu enkä sitä kuka nuo laskelmat oli tehny. Pitäs kai tarkastaa.
|
|
|
Post by achtung on Oct 26, 2007 17:20:26 GMT 2
80-100 divisioonaa kyllä kuulostaisi melkoiselta liioittelulta, mutta on totta, että NL:n olisi pitänyt ottaa Saksaa vastaan suunnattujen joukkojen reservejä, jotta hyökkäystä Suomessa olisi voitu jatkaa nopeasti, mutta Suomen hyökkäyshän keskeytettiin, koska suurhyökkäys oli ainakin jossain määrin epäonnistunut(vieläkään varmasti ei voida sanoa oliko Stalinin aikomuksena vain turvata Leningradin pohjoispuoli vai valloittaa koko Suomi). Stalinhan sanoi jotain semmoista, että: Sotaa ei ratkaista Helsingissä, vaan Berliinissä.
Vastarintaa olisi varmasti ilmennyt myös valtauksen jälkeen, kuten Baltian maissa ja Puolassa.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Oct 29, 2007 16:09:28 GMT 2
Pah! Parikymmentä divisioonaakin olisi riittänyt ihan hyvin, Suomen armeija oli siinä vaiheessa kyllä käytännössä lyöty.
|
|
cccp
Einsatzleiter
Posts: 149
|
Post by cccp on Oct 29, 2007 19:14:03 GMT 2
Vastarintama olisi voimakas vuosina 1945-1955, etenkin Järvi-Suomessa, jossa on runsaasti metsiä ja järvejä ja myös Pohjanmaalla. Johtajat lähinnä IKL-iset, suojeluskuntalaiset, oikeistolaiset. Kova oli myös MGB:n (silloin NKVD jo nimitettiin uudelleen) vastatoiminta, jonka riveissä olisi myös runsaasti suomalaisia (etenkin kommunisteja) jopa merkittävät tasielut. Avuksi väestönsiirrot. Mutta joskus 1955-56 Nikita Hrustshev myönsi armahdusta kaikille, sitä huolimatta yksittäiset ryhmät jatkoivat taisteluja vuoden 1964 saakka. Myös 20. puoluekokouksen jälkeen monet Siperiaan ja Keski-Aasian karkoitetut suomalaiset ovat palaneet kotiseudulle. Vuoden 1991 jälkeen uudelleenitsennäistyneessä Suomessa vastarintaman sotilaita pidettiin kansallissankaerina.
|
|
cccp
Einsatzleiter
Posts: 149
|
Post by cccp on Oct 29, 2007 19:20:44 GMT 2
Entä mitä Suomen Armeijalle? Varmaan osa upseerikunnasta telotukseen ja gulagiin osa siivilielämään, osa siirtyi Neuvostoarmeijan palveluun kuten suurin osa sotilaista. Jopa osallistuisivat "elokuun myrskyyn".
Sotien jälkeen asepalveluksen kutsuttuja suomalaisia lähetettiin pääasiassa kauas: Ukarina, Volga, Kaukaus, Ural, Keski-Aasia, Siperia jne. Vuoden 1991 jälkeen kaikissa koululaitoksissa Sisällis-, Talvi-, Jatko- vieressä myös Afganistatin Sodassa 1979-89 kaatuneiden oppilaiden nimet.
Uudelleenitsennäistyneen Suomen armeijalla olisi alkuvaiheessa varmaan vanhat suomalaiset arvomerkit neuvostoarmeijan univormuilla sekä neuvostoliitossa valmistettuja varusteita.
|
|
cccp
Einsatzleiter
Posts: 149
|
Post by cccp on Oct 29, 2007 19:23:58 GMT 2
Neuvosto-Suomen plussat: -ei sotakorvauksia -tehokkaammat terveydenhuolto- ja koululaitokset -suomalaisten parempi geenitausta (sekäavioliitot venäläisten, ukrainalaisten jne kanssa)
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Oct 29, 2007 23:44:49 GMT 2
Lisädivisioonista se että riippuu myös siitä mikä lasketaan divisioonan kooksi, se vaihtelee armeijan mukaan. Lonkalta arvattuna veikkaan että yksi divisioona on 10000 - 15000 sotilasta.
80-100 divisioona lisää tarkoittaisi 800000/1000000 - 1200000/1500000 sotilasta lisää. Voisi se noinkin olla, kun tiedetään paljonko puna-armeijan sotilaita ylipäätään kuoli sodassa Suomea vastaa. NL:n ja sitä ennen aikojen kuluessa Venäjän armeijalla on ollut tapana käyttää suuria määriä sotilaita, jos on ollut tarvetta saavuttaa jokin tavoite. Tällöin suuri määrä voi tarvittassa korvata laadun mikäli laadussa on puutteita.
Luulenpa että yksi Neuvosto-Suomen huono puoli oisi suomen kielen aseman vähittäinen heikkeneminen kun Suomessa suomenkielisten prosentuaalinen osuus pienenisi muualta NL:stä tuotujen venäläisväestön, ukrainalaisten ja valkovenäläisten takia. Ellei sitten venäläiset haluais ruveta suomalaisiksi ja puhua suomea, mikä lienee epätodennäköistä.
Mitä tulee aseelliseen vastarintaan valtaamisen jälkeen, voisiko se kohdistua väestösiirtoihin? Tehtiinkö niin oikeassa maailmassa?
|
|
cccp
Einsatzleiter
Posts: 149
|
Post by cccp on Oct 30, 2007 1:00:32 GMT 2
Kuitenkin suomalaisia olisi reilusti yli puolet joten kielen asema tuskin heikkenesi merkittävästi ja maaseudulla ei lainkaan koska päasiassa siiretty väestö asuisi suurimmissa kaupungeissa.
|
|
|
Post by inkvisiittori on Oct 30, 2007 11:01:55 GMT 2
Tuskin Stalin liittäisi Suomea ja Karjalaa suoraan NL:n. Stalinkin huomasi kuinka uppiniskaisia ja sitkeitä suomalaiset olivat ja siksi piti heidät erillään "Suuresta Neuvosto-perheestä", mutta sitoi päätti heidät Neuvostojärjestelmään. Alueesta tulisi Itä-Euroopan satelliittivaltioiden kaltainen maa, jonka kanssa puhdasoppisesta neuvostomallista kykenisi kilpailemaan vain DDR eli Suomi toimisi sosialististen maiden mallioppilaana, jonka seurauksena NL palkitsi Suomea sijoittamalla tänne teollisuutta yms. NL:n etuja vartioisi kuitenkin Suomeen sijoitetut noin 90 000 venäläistä sotilasta, jotka keskittyisivät länsi-Suomeen Ruotsin Nato-uhkaa vastaan. Tavallisilla suomalaisilla ei olisi lupaa olla minkäänlaisissa kosketuksissa neuvostosotilaiden kanssa jne. Oletteko lukeneet Ilkka Remeksen Pääkallokehrääjän? Luin sen juuri ja poimin kirjan ajatuksia tähän esitettäväksi.
|
|
|
Post by sambrasa on Oct 30, 2007 15:51:37 GMT 2
Todennäköisesti ei. Suomi on liian lähellä Venäjää ja Leningradia eli mitään "itsenäistä" Suomen Demokraattista Kansantasavaltaa ei tule. Kyse on vain siitä roudataanko natiivit Siperiaan/Keski-aasiaan kuten tshetsheenit, krimin kreikkalaiset ja volgan saksalaiset, vai annetaanko niiden olla.
|
|