|
Post by achtung on May 21, 2007 16:30:55 GMT 2
Kuningas on vanha suomalainen sana(germaanialkuperää ja alkumuoto oli kuningaz), mutta sana vaali on melko uusi ruotsalaislaina. Suomalainen vastine olisi käräjä/käräjät, mutta kuulostaako sitten käräjäkuningas kovin älykkäältä?
Aivan tähän asiaan liittymätön juttu eli Suomi olisi voinut itsenäistyä pariin kertaan Ruotsin vallasta, sillä oli todella lähellä, ettei 1500-luvulla Viron ja Suomen käskynhallitsija Klaus Fleming irroittanut Suomea Puolan alaiseksi ruhtinaskunnaksi(olisi ollut parannus, sillä Ruotsille Suomi oli vain itäinen provinssi) ja toinen kerta oli 1700-luvulla, kun joukko suomalaisia upseereja oli valmiita siirtämään Suomen Katariina II Venäjän alaiseksi valtioksi.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on May 21, 2007 20:10:16 GMT 2
Ei kai sitä tarvitse sanoa kärjäkuninkaaksi! Se on kuningas, mutta sen valintatilaisuus on käräjillä. Eiks Ruotsissa ollu joskus ne Moran käräjät, jossa valittiin kunkku ennen ku siitä tuli perinnöllinen virka? Tais joissakin muissakin maissa olla kunigas joka valittiin joka kerta.
|
|
|
Post by einstein on May 21, 2007 20:14:57 GMT 2
Toisaalta voinee miettiä, kuinka paljon sanoja suomen kieleen sitten rantautuisi, koska varmastikkin Suomella olisi hyvät kauppasuhteet sekä Venäjään että Ruotsiin, josta tulisi suuren maailman vaikutteita Suomeen.
MItenkäs Ahvenanmaan kävisi? Sehän on lähes ruotsalaista seutua, mutta kuinka kauan se on ollut? Suomen suuressa vapaussodassa 13??-1323 ruotsalaiset olisi ehkä ajettu Saaristoon, johon Suomen kuningas olisi voinut jättää heidät, eli Ahvenanmaa ja Saaristo olisi ruotsalisten hallussa, mutta ainakin aluksi heillä ei olisi manner-Suomeen mitään asiaa. Myöhemmin Ahvenanmaa olisi ehkä tärkeä kulkupiste suomalais-ruotsalaiselle kaupalle.
Mitenkäs aikasemmin ehdottamalleni Via Suomenlahdelle olisi käynyt, kun Venäjä valtaisi Inkerinmaan? Antaisiko Pietari Suuri liikenteen jatkua ollenkaan, tai jos sitä ennen Suomen ja Inkerinmaan välillä olisi otettu ehkä nimellistä maahanpääsytullia, niin nyt tulli nousisi jonkin verran?
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on May 21, 2007 20:18:32 GMT 2
Osa ulkomaisista lainasanoista voi kai tulla myös Itämeren eteläsuunnalta eli Saksalaisista valtioista ja Puolasta. Niin ja Baltiasta. Ja yleensäkin niistä mihin suomalaisten kauppamatkat suuntautuu ja mistä asti Suomeen tullaan tekemään kauppamatkoja.
Mitkä kaupungit keskiaikaisessa Suur-Suomessa ois Hansaliiton jäseniä? Tulee mieleen Turku ja Viipuri, varmaan myös Porvoo? Entäs oisko Oulu hansakaupunki? Oulun vaakunassa on linnan kuva. Mahtaisko tässä vaihtoehdossa Oulussa olla keskiajalla kunnollinen linna?
Entäs jäämeren ja Vienanmeren rannalla olevat kauppapaikat? Muurmanni, Petsamo, Kantalahti, Vienan Kemi....? Mahtaisko mikään niistä päästä Hansaliittoon?
|
|
|
Post by achtung on May 21, 2007 20:30:16 GMT 2
MItenkäs Ahvenanmaan kävisi? Sehän on lähes ruotsalaista seutua, mutta kuinka kauan se on ollut? No 1000-luvulla saaristossa asui (todennäköisesti) suomea puhuvia asukkaita, mutta paikka (tod.näk. kuka näistäkään tarkalleen voi sanoa?) autioitui ja Ruotsista muutti uusia asukkaita. Mitkä kaupungit keskiaikaisessa Suur-Suomessa ois Hansaliiton jäseniä? Tulee mieleen Turku ja Viipuri, varmaan myös Porvoo? Entäs oisko Oulu hansakaupunki? Oulun vaakunassa on linnan kuva. Mahtaisko tässä vaihtoehdossa Oulussa olla keskiajalla kunnollinen linna? Varmaa olisi nuo kaupungit olisi otettu Hansaliiton jäseniksi, todellisuudessahan Suomen "kaupunkeja" esti liittymästä se, että ruotsalaiset halusivat rajoittaa Hansan valtaa täällä. Ja Oulu olisi varmaan aluksi linnaleiri ja pysyisi Suomen länsirajan vartiopaikkana. Ehkäpä kaupunkin kehitystarina olisi todellisuuden Turun kaltainen, eli ensin linna ja sitten kaupunki. Entäs jäämeren ja Vienanmeren rannalla olevat kauppapaikat? Muurmanni, Petsamo, Kantalahti, Vienan Kemi....? Mahtaisko mikään niistä päästä Hansaliittoon? kyllähän hansakauppiaat kiertelivät ympäriinsä Euroopan meriä, mutta olisi todennäköisempää, että suomalaiset toisivat kauppatavaransa jokia pitkin Etelä-Suomen hansakaupunkeihin, sillä matkakin olisi turvallisempi ja lyhyempi kuin kiertää sieltä pohjoisesta.
|
|
|
Post by einstein on May 21, 2007 20:38:07 GMT 2
MItenkäs nykyaikana, eli 1900-2000-luvulla Suur-Suomi kehittyisi? Mikäli NL, jos se syntyy tässä vaihtoehdossa, aloittaa hyökkäyssodan Suomea vastaan, ja Suoimi onnistuu torjumaan sen, pysyisikö Suomi neutraalina loppusodan?
|
|
|
Post by achtung on May 21, 2007 20:45:41 GMT 2
Suomi saattaisi olla ainakin vahvempi kuin todellisuudessa, sillä sellaisella pinta-alalla mikä Suur-Suomella tässä on, niin olisi enemmän ihmisiä. Suomen väkilukuun muuten on Uudella ajalla eniten vaikuttanut sotahullu Kaarle XII:n sodat, jotka vähensivät Suomen väkilukua 500 000:sta 300 000:teen, joten Suomen väkiluku saattaisi olla tuossa 1930/40-luvulla olla yli 10 miljoonaa, kun lasketaan mukaan virolaiset ja itäkarjalaiset.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on May 21, 2007 20:48:46 GMT 2
Olin ajatellu että Jäämeren rannalla olevat kaupungit ois talvella hyviä paikkoja hansakaupungeille, kun siellä on ympärivuotinen sula vesi. Talvella Itämeri on jäässä, ja keskiajalla ei ollu jäänmurtajia.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on May 21, 2007 20:56:14 GMT 2
Niin, Ruotsin vallan aikana suomalaisten väkimäärää vähensi lukemattomat sodat ja nälänhädät ja ruotsalaisten määräämät korkeat verot. Kuulostaa järkeenkäyvältä, että aina itsenäisenä ollella Suur-Suomella väestönkehitys ois pysyny vakaampaa, ja väkiluku yli 10 miljoonaa jo 1930-luvulla. Vuonna 2006 Suur-Suomen väkiluku kai ois 14-15 miljoonaa.
|
|
|
Post by achtung on May 22, 2007 17:53:52 GMT 2
Niin, Ruotsin vallan aikana suomalaisten väkimäärää vähensi lukemattomat sodat ja nälänhädät ja ruotsalaisten määräämät korkeat verot. Kuulostaa järkeenkäyvältä, että aina itsenäisenä ollella Suur-Suomella väestönkehitys ois pysyny vakaampaa, ja väkiluku yli 10 miljoonaa jo 1930-luvulla. Vuonna 2006 Suur-Suomen väkiluku kai ois 14-15 miljoonaa. Entäs suomalaisten omat sodat, sillä kyllähän niitäkin olisi, koska tässä vaihtoehdossa vihollisia on kaikkialla. Mitenköhän suomalainen armeija olisi kehittynyt? Ruotsalainen järjestelmähän täällä on aika paljon vaikuttanut, mutta millainen suomalaisten oma järjestelmä olisi ollut?
|
|
|
Post by Doktor Schmidt on May 22, 2007 20:25:47 GMT 2
Entäs suomalaisten omat sodat, sillä kyllähän niitäkin olisi, koska tässä vaihtoehdossa vihollisia on kaikkialla. Mitenköhän suomalainen armeija olisi kehittynyt? Ruotsalainen järjestelmähän täällä on aika paljon vaikuttanut, mutta millainen suomalaisten oma järjestelmä olisi ollut?Vapautta yli kaiken rakastaville individualistisille suomalaisille sopisi ehkä sveitsiläistyylinen miliisijärjestelmä suojeluskunnalla täydennettynä - ammattisotilaat vakinaisessa väessä, suojeluskunnan territoriaalijoukot ase kaapissa ja harjoituksia kerran kuussa.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on May 23, 2007 14:12:58 GMT 2
Suomalaisilla ei ole armeijaa - he ovat armeija!
|
|
|
Post by Doktor Schmidt on May 23, 2007 22:01:56 GMT 2
Suomalaisilla ei ole armeijaa - he ovat armeija! Oikein! Volkssturm - kansa on armeija! tässä aiheeseen sopiva Pohjois-Korean suosituin musiikkivideo: www.youtube.com/watch?v=bk14u3MZD1E
|
|
|
Post by einstein on May 26, 2007 10:14:56 GMT 2
Mihin Suur-Suomen talous perustuisi? Varmaan jo keskiajalta lähtein suomalaiset olisivat hyödyntäneet Kuolan ja Karjalan valtavia puu- ja malmivaroja, mutta kehittyisikö niiden vedossa Suomeen sitten 1900-luvulla huipputekniikan yrityksiä?
Ja sitten toinen ajatus. Olisivatko Suur-Suomen asukkaat yhtä alakulooisia kuin todellisuuden Suomen asukit? Nimittäin uskoisin, että jos suomalaisilla olisi suurvaltahistoria takanaan, olisivat he yleensä ottaen paljon itsetietoisempia kuin mitä he oikeasti ovat. Ehkä suomalainen ministeri marssisi ulos EU:n huippukokouksesta, kun suomalainen yritysjohtaja erehtyisi puhumaan englantia, sen sijaan että puhuisi suomeksi ja se käännettäisiin?
|
|
|
Post by achtung on May 26, 2007 10:20:40 GMT 2
Mihin Suur-Suomen talous perustuisi? Varmaan jo keskiajalta lähtein suomalaiset olisivat hyödyntäneet Kuolan ja Karjalan valtavia puu- ja malmivaroja, mutta kehittyisikö niiden vedossa Suomeen sitten 1900-luvulla huipputekniikan yrityksiä? Eikös todellisuudessakin Suomen talous aika pitkälle kehittynyt aikoinaan noiden varaan. Tervahan oli varsinainen myyntimenestys kun sitä tarvittiin kaikkialla, joten Suomi varmaan rikastuisi erityisesti tervarahoilla, mikä johtaisi siihen, että säästäväiset suomalaiset olisivat 1800-luvulla Euroopan rikkaimpia kansoja.
|
|