Suur-Suomi jo aiemmin?

[tonttu]

Olisikohan tämä kehittynyt jossain vaiheessa perustuslailliseksi monarkiaksi, ja jos niin milloin? Itse luulen että varmaan samoihin aikoihin tai ehkäpä vähän myöhemmin kuin englanti.

[achtung]

Tuosta tulikin mieleen, että olisiko Suomessa kaksikamarinen parlamentti ja kuinka pitkään vaalikuninkuus jatkuisi?

[Privatdetektiv Josef Matula]

Oikeassa maailmassa Suomi oli Ruotsin ja sitten Venäjän osa, joten Suomen taloutta ei kehitetty Suomea varten vaan Ruotsia ja Venäjää varten. Ehkä autonomisessa Suomessa suomalaiset sai kehittää taloutta itse. Ruotsin ja Venäjän väliset sodat vuosisatojen aikana haittasi talouden kehittämistä, ja Ruotsi verotti suomalaisia ankarasti.

Koska Suur-Suomen heimot yhdistyi 1000-luvulta alkaean ja se vakiintui 1323 jälkeen, silloin talous kehittyi paremmin ja vakaammin. Teollistuminen pääsi käynnistymään paljon aikaisemin kuin oikeasti ja se kesti kauemmin. Oikeasti Suomi teollistui vasta 1960-70-luvuilla kun tapahtui maaltapako.

Jaan elinkeinorakenteen kolmeen osaan. Maatalous tai maa- ja metsätalous, teollisuus ja palvelut. Oikeassa maailmassa teollisuuden prosenttiosuus työvoimasta nousi suuremmaksi kuin maatalous vasta vuonna 1950. (Jos oikein muistan.) Milloin tämän topicin vaihtoehdossa teollisuuden osuus työvoimasta nousi suuremmaksi kuin maatalous? Ehkä vuoden 1900 tienoilla?

[Privatdetektiv Josef Matula]

Tässä on vertailutietoja eri maiden elinkeinorakenteista eri vuosina. Jotkut on Wikipediasta ja jotkut on tietosanakirja Tietosanakirjasta (1909-1919, 1922) ja Otavan isosta tietosanakirjasta (Oli kai le tuo kirja josta katsoin...) (1960-1965).


Saksa (poimittu Wikipediasta)
Wirtschaftssektor 1882 1895 1907

Landwirtschaft 41,6 35 28,4
Industrie/Handwerk 34,8 38,5 42,2
Handel/Verkehr 9,4 11 12,9
Häusliche Dienste 5 4,3 3,3
Öffentl.Dienst/freie Berufe 4,6 5,1 5,2
Berufslose/Rentner 4,7 6,1 8,1

Joten kuten apuvälineillä käännettynä tarkoittaa:

elinkeinosektori
maatalous
teollisuus/käsityöt
kauppa/liikenne
kotimaan palvelut
julkiset palvelut/itsenäiset ammatit
ilman ammattia/eläkeläiset


Tietosanakirja sanoo Saksasta että vuonna 1895 elinkeinorakenne oli maatalous 38,5 %, teollisuus, vuorityö ja metsätalous 39,1 %, kauppa ja liikenne 11,5 %. Vuonna 1907 nuo luvut oli 28,6 %, 42,8 % ja 13,4 %.

Ruotsista sama kirja sanoo, että 1870 maatalous oli 71,87 %, teollisuus, vuorityö ja metsätalous 14,23 % ja kauppa ja liikenne 5,06 %.


Otavan iso tietosanakirja luettelee tämmöisiä lukuja

Maa-ja metsätalousväestö Vuosi prosenttia Vuosi prosenttia
osuus työvoimasta
Iso-Britannia 1951 5,1 1931 6,7
Belgia 1947 12,2 1920 19,3
Sveitsi 1950 16,5 1930 21,4
Saksa 1933 28,9
(Länsi-Saksa) 1960 13,8
(Itä-Saksa) 1950 26,0
Alankomaat 1947 19,3 1930 20,5
Itävalta 1951 32,3 1930 31,7
Yhdysvallat 1950 12,2 1930 22,0
Ruotsi 1960 13,3 1930 36,0
Italia 1954 39,7 1931 47,3
Tanska 1955 22,9 1930 35,0
Kanada 1962 11,3 1930 31,2
Suomi 1960 35,5 1930 64,6

[achtung]

Löytyi todella vanhasta historiakirjasta tällainen noihin työvoimasuhteisiin liittynyt kaavio jos kiinnostaa


Lähde: Vuosisadan vierivät 3, WSOY 1966

[Privatdetektiv Josef Matula]

Harmi kun mulla ei oo skanneria, jolla heittää kuvia tänne. Tuon edellisen viestini taulukot pitäs jotenkin saada järkevän näköiseksi. Oon näköjään mämmikoura.

Heraldiikasta pari juttua. Tuli mieleen tosta mahdollisesta Suur-Suomen vaakunasta, jossa että voisko sillä olla kahta variaatiota? Meinaan, kun monarkioilla on usein kahden sorttisia vaakunia. Isompi ja pienempi. Englanniksi sanotaan lesser arms ja greater arms. Pienemmässä vaakunassa on vain kilpi eikä mitään oo ympräillä, korkeintaan kruunu on päällä. Isommassa vaakunassa on vaakunan päällä kruunu, lisäksi vierellä on eläin-tai ihmishahmoja, ja takana on kärpäntaljasysteemi, ja ihan ylinnä on kruunu.
Vertailuna tässä on Saksan ja Perussin vaakunat
en.wikipedia.org/wiki/Coat_of_arms_of_Germany
en.wikipedia.org/wiki/Coat_of_arms_of_Prussia


Minkäliainen ois Inkerinmaan kauppatasavallan vaakuna? Entä Viron kuningaskunnan? Onko Virossakin käräjien valitsema kuningas niinku Suomessa?

[achtung]

privatdetektiv said:

Onko Virossakin käräjien valitsema kuningas niinku Suomessa?

Itse uskoisin, että Suomella ja Virolla on sama kuningas, jonka virolaiset aateliset muodollisesti valitsevat, vaikka todellinen vaali on jo pidetty Suomessa tai sitten virolaiset ottavat osaa Suomessa oleviin käräjiin, vrt. suomalaisten osallistuminen Moran käräjiin. Eli siis Suomi ja Viro olisivat personaaliunionilla yhdistetty valtio. Inkeri varmaan sitten olisi erillinen vasallivaltio, joka myöhemmin yhdistettäisiin Suomeen.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Eli Suomi-Viro on vähän niinku Puola-Liettua oli 1500-luvulla? Sitten Suomi-Viron vaakunassa pitäis olla yhdistettynä Suomen ja Viron vaakunat. Tolleen oli myös Puola-Liettuan vaakunassa, missä oli Puolan ja Liettuan vaakunat yhdessä.

Oikeessa Viron vaakunassa on kolme leijonaa päällekkäin. Mahtaisko olla tässä vaihtoehdossa Viron vaakunassa olla enemmän virolaisuutta henkivä vaakuna? Joku Virossa elävä eläin on vaakunan kuviossa?

Semmonen tuli vielä päähän että miten suomen ja viron, ja inkerikkojen kielet ois kehittyny?

[achtung]

Viron leijonavaakunaan on vaikuttanut Tanskan vaakuna, joten joko Virolla olisi joku aivan oma tai sitten ehkäpä Viron vaakunaan olisi vaikuttanut suomalaiset ainekset?

Kielistä sen verran, että luultavasti kielet olisivat yhdenmukaistuneet ja viro sekä inkeroinen(tästähän on nykyään kiistaa, että onko se oma kieli vai suomen tai karjalan kielen murre) määriteltäisiin pikemmin murteiksi kuin kieliksi.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Tallinnan väitetään tulevan sanasta Taani linn, tanskalaisten kaupunki. Tässä vaihtoehdossa sen nimi saattais olla jokin muu.

Pitääks paikkaansa se väite että suomalaiset hiemot ja virolaiset oli alunperin samaa kansaa, joista sitten toinen meni Suomeen ja toinen Viroon?

[achtung]

Muistelisin, että suomalaiset käyttivät nimeä Rääveli tai jotain semmosta, mutta sekin taitaa olla laina jostain hansan antamasta nimestä(?) Tallinnan vaakunakin tuntuisi jotenkin viittaavan tanskalaisiin.
Aikoinaan taisi olla itämerensuomalainen kansan, joka sittemmin hajosi eripuolille.

[einstein]

Mitenkäs Suomi-Viro-Inkerimaan valtioliiton kävisi sitten, kun Venäjä valloittaisi Inkerinmaan? Erotettaisiinko se siitä, kunnes ehkä myöhemmässä historian vaiheessa se palautettaisiin sodassa/ Venäjän vallankumouksessa Suomi-Viron yhteyteen?

Tossahan oli mielenkiintoinen idea. Mitenkäs Lenin/Koitsak/ kuka valtaan tulisikaan suhtautuisi, jos Suomi käyttäisi Venäjän sekasortoa hyväkseen ja valtaisi Inkerinmaan takaisin? Rupeisivatko he sotimaan, vai pyrkisikö Kansainliitto ja joku muu sovittelemaan kiistaa?

Mitenkäs Ahvenanmaan tilanne? Ajattelin, että Suomen yhdistäjä-kuningas ajaa ruotsalaiset Ahvenanmaalle ja sitä ympäröivään saaristoon, mutta antaa heidän jäädä sinne
1. koska Ahvenanmaa on enimmäkseen ruotsalaisten asuttama
2. samaan aikaan Novgorod aloittaa hyökkäyssodan idässä ja suomalaisten täytyy keskittää voimansa torjumaan heidä hyökkäystä.
Tässä maailmassa Ahvenanmaa olisi siis Ruotsin maata, mutta suomalaisilla ei varmaan olisi vaatimuksia sinne koska siellä ei asu suomalaisia, ellei jokin Suomen kuningas jossain vaiheessa olisi halunnut saada laivastotukikohtaa sinne.

[achtung]

einstein said:

Mitenkäs Suomi-Viro-Inkerimaan valtioliiton kävisi sitten, kun Venäjä valloittaisi Inkerinmaan?

Tuskin ne koko Inkerinmaata onnistuisivat valloittamaan

einstein said:

Mitenkäs Ahvenanmaan tilanne? Ajattelin, että Suomen yhdistäjä-kuningas ajaa ruotsalaiset Ahvenanmaalle ja sitä ympäröivään saaristoon, mutta antaa heidän jäädä sinne
1. koska Ahvenanmaa on enimmäkseen ruotsalaisten asuttama
2. samaan aikaan Novgorod aloittaa hyökkäyssodan idässä ja suomalaisten täytyy keskittää voimansa torjumaan heidä hyökkäystä.
Tässä maailmassa Ahvenanmaa olisi siis Ruotsin maata, mutta suomalaisilla ei varmaan olisi vaatimuksia sinne koska siellä ei asu suomalaisia, ellei jokin Suomen kuningas jossain vaiheessa olisi halunnut saada laivastotukikohtaa sinne.

Olisiko saarta edes menetetty ruotsalaisille? Se vähän tieto jota Ahvenanmaasta tiedän, niin olen kuullut, että siellä olisi asunut suomalaisia, mutta sitten kun ruotsalaisvalta vakiintui täällä niin saarille muutti ruotsalaisia, jotka syrjäyttivät suomalaiset. Mutta nämähän ovat vain teorioita, sillä kukaan ei voi sanoa tarkasti mitä kieltä ne rautakautiset ihmiset puhuivat.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Suomalaisten asuttama Ahvenanmaa kuulostaa hyvältä. Kun suomalaiset torjuu ruotsalaisten ristiretket ja samalla käy kostoretkillä Ruotsin puolella, kuten Sigtunan poltto, samalla suomalaiset kai vois estää ruotsalaisia saamasta Ahvenanmaata haltuunsa.

[einstein]

Itse jättäisin Ahvenanmaan ruotsalaisille, koska pohjoisessahan suomalaisilla olisi aika vapaa pääsy Atlantille nykyisen Pohjois-Norjan kautta, kuten tontun tekemästä kartasta näkyy sivulla 2.