Suur-Suomi jo aiemmin?

[tonttu]

privatdetektiv said:

Suomen lippu ja vaakuna ois erilaiset kuin oikeesti oli. Leijonavaakuna punaisella pohjalla on ruotsalaisten keksintö. Suomalaisilla pitäs olla omasta takaa erilainen vaakuna. Lippu vois olla semmonen niinku mun käyttämä avatar.

Joka on muistaakseni topeliuksen karkkipaperiehdotus.

Siirtomaita Suomi tuskin pystyisi hankkimaan, kun itämeri ei anna kovin hyvää kasvupohjaa laivastomahdille.

[achtung]

Oli hurreillakin Afrikassa ja Amerikassa siirtokuntia 1600-luvulla. Amerikassahan on sellainen paikka kuin Uusi Ruotsi/Nya Sverige, joka oli Delaware-joen varrella. Alueella asui paljon suomalaisia. Jopa yksi USA:n itsenäisyysjulistuksen allekirjoittajista oli amerikansuomalainen(John Morton, jos kiinnostaa). Afrikan siirtokunta oli taas Ghanassa(silloin Ruotsin Kultarannikko) oleva Cape Coast, joka oli Ruotsin Afrikan kauppakomppanian alaisuudessa.

[tonttu]

Tokihan hurreilla jotain siirtokuntia oli, mutta muut siirtomaavallat valtasivat pian uuden ruotsin, eikä niillä ollut kykyä vastustella, kun luultavasti sota ehti loppua ennen kuin tieto siitä ehti ruotsiin.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Jos Itämeri ei anna hyvää kasvupohjaa laivastolle, onhan käytössä Jäämeren satamat, joista pääsee ympäri vuoden maailmalle. Pieniä siirtomaita tai siirtokuntia voi pienempikin maa perutaa. Vois kai Suomi hankkia tässä vaihtoehdossa perustaa siirtokuntia Pohjois-Amerikkaan 1600-luvulla, mutta myöhemmin myy ne tai menettää kahakoiden jälkeen, varmaankin Englannille.

[achtung]

Tulisiko Inkerinmaasta kiistaa Suomen ja Venäjän välille? Venäjältähän olisi tässä vaihtoehdossa lähes kaikki mahdollisuudet päästä merelle suljettu ja tsaari Pietari I oli lähes pakkomielle päästä valtaamaan Venäjälle kunnollinen satama-alue ja perustaa mahtava laivasto. Ehkäpä jossain vaiheessa Viro ja Suomi menettävät maayhteyden toisiinsa?

[Privatdetektiv Josef Matula]

Eiks Venäjälle kelpaa Arkangeli? On kai se ihan hyvä satama sillon ku on sula. Tai entäs jos Mustanmeren satamat? Pystyykö ne hankkimaan niitä?

Miten tässä vaihtoehdossa käy Novgorodin kauppatasavallan ja Moskovan ruhtinaskunnan? Perustetaanko Venäjä vai ei? Niin, miten Suomi-Viro-Inkerinmaa menettelee Pietari Suuren suhteen? Ryhtyyks Pietari Suuri riehumaan?

Suomi-Viro-Inkerinmaan kolmoisvaltioliitolla pitäisi olla joku taitava poliitikko, älyltään ja taidoiltaan samaa luokkaa kuin Charles-Maurice de Talleyrand-Périgord, joka osais kulloisessakin tilanteessa hankkia parhaimman mahdollisen ratkaisun.

[achtung]

Ei ainakaan todellisuudessa Arkangeli kelvannut Pietarille, sillä satama oli jäässä 6 kuukautta vuodesta ja Mustallamerellä oli Asovissa telakoita, mutta Mustanmereltä ei juuri päässeet laivat pois, sillä Bosporin salmen sulkivat turkkilaiset.

Kyllä varmaan Venäjä perustettaisiin, sillä eihän Suomi varsinaisesti asiaan juuri vaikuttanut.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Ennen kuin Venäjä perustettiin, piti mongolit ajaa pois.

Mongoleista tuli mieleeni, että miten hyvin ne kesti talvea eli lunta ja pakkasta? Oliko niillä taitoa sotia talvella, vai sotiko ne pelkästään silloin kun ei ollu lunta? Kyl kai ne oli talven kanssa tekemisissä, kun kerta Mongolivaltakunta käsitti laajimmillaan Koreasta Unkariin ja Siperiasta Sri Lankaan ulottuvan alueen.

[achtung]

privatdetektiv said:

Ennen kuin Venäjä perustettiin, piti mongolit ajaa pois.

Varsinaisesti heitä ei ajettu pois vaan Moskovan ruhtinaat Iivana III Suuri, Vasili III ja Iivana IV Julma yhdistivät hajonneen Kultaisen Ordan kaanikunnat Moskovan ruhtinaskuntaan. Novgorod muuten liitettiin aikaisemmin Moskovaan kuin kaanikunnat.

privatdetektiv said:

Mongoleista tuli mieleeni, että miten hyvin ne kesti talvea eli lunta ja pakkasta? Oliko niillä taitoa sotia talvella, vai sotiko ne pelkästään silloin kun ei ollu lunta?

Täytyy tässä mainita, että mongoleilla on yhtenä saavutuksena se, että he ovat onnistuneet ainoana armeijana tekemään onnistuneen talvihyökkäyksen Venäjälle ja Kiova vallattiin 1240 joulukuussa. Mongolit ovat kyllä tottuneet kotimaassaankin lumeen, sillä onhan siellä Mongoliassa aika kylmä, kun keskilämpötila tammikuussa on -30 °C

[Privatdetektiv Josef Matula]

Jos Pietari Suuri on niin päättäväinen, että haluaa Inkerinmaan hallintaansa, syttyy sota jossa vastakkain toisella puolella Suomi, Inkerinmaa ja Viro. Väen väkisin Pietari Suuri saa inkerinmaan vallatuksi vuonna 1703. Inkerinmaa antautuu, ja Suomen ja Viron sotilaat perääntyvät. Suomea ja Viroa Pietari Suuri ei saa vallatuksi tai ei edes yritä kun sille riittää Inkerinmaa. Suomi ja Viro menettää keskinäisen maayhteyden, mutta rajalinjat Venäjän kanssa pysyy entisinä.

Missä kaupungissa rauha solmitaan? Keksin semmoisen jutu, että Suomella, Virolla ja Inkerinmaalla on rauhanneuvotteluissa joku taitava yhteinen neuvotteluvaltuuskunnan vetäjä. Hän osaa neuvotella Inkerinmaalle melko hyvän aseman, vaikka se muodollisesti siirtyykin Venäjälle. Esim. jonkinlainen autonomia, kuten Suomella oli oikeasti? Vanhat mahtisuvut ja muut kauppiaat säilyttää asemansa, rahansa ja muut omaisuutensa. Doge pysyy vallassa, mutta sen esimies on nyt tsaari. Vertailu siihen, että oikesti baltiansaksalaiset säilytti asemansa silloin, kun Ruotsi ja sitten Venäjä piti Baltiaa hallussaan.

Pääkaupunkia Pietari Suuri ei siirrä Nevanlinnaan. Se pysyy turvallisuussyistä Moskovassa.

[einstein]

Joo. Käytännössä meininki Nevanlinnassa pysyy samana, koska tuskin Pietari Suuri haluaisi muuttaa toimivaa yhteiskuntaa. Sitäpaitsi Inkerinmaalla olisi jo ennen Pietari Suuren valloitussotaa paljon venäläisiä, saksalaisia ym. kauppiaita, jotka varmaankin lobbaisivat niin, etteivät heidän bisneksensä kärsi.

Minkä niminen Inkerinmaan Doge olisi? Herttua, neuvoston puhemies vai mikä? Itse ajattelin, että hänen arvonimensä voisi olla Suurkauppias. Mitäs te ajattelette?

Minkälaiset olisivat sotaa edeltävät pääväylät Suur-Suomessa? Itse ajattelin, että Suomenlahden tärkein tie olisi Via Baltica, joka kulkisi linjaa Turku-Porvoo-Viipuri-Nevanlinna-Narva-Tallinna. Toinen olisi Via Karelia, joka kulkisi Viipurista Sortavalan ja Äänislinnan kautta Muurmanniin (eli Murmanskiin).

[einstein]

Virostahan olisi muuten myöhemmin muotoutua tällainen valtio, jos se jossain sodassa, esim. Napoleonia vastaan saisi Latvian itselleen. en.wikipedia.org/wiki/United_Baltic_Duchy

[Privatdetektiv Josef Matula]

Hyppään takaisin keskiajalle ja kauemmaksi. Tässä vaihtoehdossa Suomi perustetaan 1323, kun lopulliset rajat muodostuu Pähkinäsaaren rauhassa.

Miten kehitys kulki? Päättelen, että viikinkiaikana Suomessa oli heimovaltioita, joita johti heimokuninkaat. Eli Hämeen kuningas, Pirkanmaan/Pirkkalan kuningas, Karjalan kuningas, Aunuksen kuningas, Vienan kuningas, Pohjanmaan kuningas, Savon kuningas...jne. Välillä nuo heimovaltiot oli hyvissä väleissä keskenään, välillä ei. Mutta kun tuli ristiretkiaika (1025/1050–1150/1200/1300) fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretkiaika
fi.wikipedia.org/wiki/Ristiretket_Suomeen jolloin ruotsalaiset yritti vallata maata Suomesta mukamas tarkoituksena tuoda kristinusko, tilanne pakottaa heimovaltiot muodostamaan yhteisen liittoutumaan vihollista vastaan. Osana tuota ajanjaksoa suomalaiset hyökkäävät kostoksi Ruotsin vanhaan pääkaupunkiin Sigtunaan ja polttavat sen. 1300-luvulle tultaessa ruotsalaisten ristiretket eli valloitusyritykset saadaan tyrehdytetyksi lopullisesti.

Myös idässä oleva Novgorodin valtio tuottaa ongelmia tuona aikana. Suomella ja Novgorodilla on sotia, ja yksi kiistan aihe on Inkerinmaan omistus. Lopulta Suomi ja Novgorod väsyy kumpikin sotimiseen ja rauha Pähkinäsaaressa solmitaan 12.8.1323. Tuossa rauhassa määritellään Suomen ja Novgorodin väliset rajat, jotka noudattaa Suur-Suomen rajoja. Inkerinmaan osalta tehdään kompromissiratkaisu, eli kumpikaan ei saa sitä, vaan siitä tehdään oma valtio, Inkerinmaan kauppatasavalta/herttuakunta. Nevanlinna valitaan pääkaupungiksi, joka liittyy Hansaliittoon.

Pähkinäsaaren rauhan sopimuksen jälkeen, samana vuonna 1323 liitoutuneet suomalaiset heimovaltiot päättää muodostaa virallisesti yhteisen Suomen valtion. Joku heimopäällikkö valitaan yhteiseksi Suomen kuninkaaksi. Onko kuningas perintövirka vai valitaanko kuninkaan kuoltua uusi kuningas vaaleilla? Heimovaltioista tehdään herttuakuntia, joita hallitsee herttua. Onko herttua perinnöllinen vai vaaliherttua?

[achtung]

Muinaisista saagoissahan puhutaan kveenien/kainuulaisten kuninkaasta Faravidista/Kaukomielestä(joka oli Kalevalasta tutun Lemminkäisen toinen nimi), joka johti sotaretkiä Suomessa ja hänellä oli vahva armeija(ainakin Suomen mittakaavassa). Ehkäpä joku tällainen vahva sotapäällikkö olisi voinut yhdistää Suomen heimot ja voittaa ruotsalaiset. Jonkinasteinen yhteinäinen Suomen pitäisi olla olemassa ennen Pähkinäsaaren rauhaa.

Suomessa luultavasti olisi vaaliruhtinas, sillä tällä tavoin jokaisella heimolla olisi (ainakin periaatteessa) mahdollisuus päästä vuorollaan valtaan ja erilaiset neuvonpidot olivat yleisiä tuon ajan pohjolassa.

einstein said:

Minkä niminen Inkerinmaan Doge olisi? Herttua, neuvoston puhemies vai mikä? Itse ajattelin, että hänen arvonimensä voisi olla Suurkauppias. Mitäs te ajattelette?

Monet arvonimet ovat Ruotsin vallan aikaisia, joten itse tutkiskelin muinaissuomalaisia päälliköiden nimiä/arvonimiä ja vastaan tuli Linnanvanhin, mikä minun mielestäni sopisi Nevanlinnaan jo nimenäkin.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Kun vaaliruhtinas tai vaalikuningas on valittu, se on varmaan virassa siihen asti kun kuolee. Sitten virka siirtyy toiselle heimolle. Eli virka on kiertävä.

Oikeastaan vaalikuningas kuulostaa hienommalta arvonimeltä valtionpäämiehelle kuin vaaliruhtinas. Menen joskus sekaisin siitä onko ruhtinas valtionpäämiehen arvo vai aatelisarvo.

Sana "kuningas" ollut hyvin kauan suomen kielessä.