|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jun 26, 2008 23:18:08 GMT 2
Okei, keskiajalla ei ollut yhtä virallista yhtenäistä Saksan valtiota kuten nyt joten Saksasta ei ehkä joka kerta kannata puhua, mielummin saksalaisista valtioista. Mutta puhuttakoon nyt saksalaisesta ritarikunnasta, selvyyden vuoksi. Miksi ne ei jääny jonkin saksalaisen valtion alueelle vaan meni Baltiaan, nykyisen Latvian ja Viron alueille? Oliko heillä liikaa kilpailua kotimaan alueella, joten niiden oli tavallaan pakko häipyä. Baltiassa ne saattoi olla herroja, mutta kotimaassa ne ei olisi voinu olla?
Toinen kiinnostava seikka on siinä että Liettuaan tuli kristinusko vasta 1400-luvulla, kun ne itse päättivät omaksua sen. He ilmeisesti tajusi sen että kristinusko tulee muualta, ja sen omaksuminen merkitsi alistumista sen tuojan alaisuuteen. Kiinnostava seikka että he onnistuvivat torjumaan valloitusyritykset. Toisin kuin Suomi, Viro ja Latvia, Liettua oli itsenäinen eikä tanskalaiset, ruotsalaiset, saksalainen ritarikunta, eikä Puola eikä Novgorod/Moskova onnistunut valtaamaan sitä. Liettua oli oma valtio ja sen jälkeen kaksoismonarkia Puolan kanssa. Vasta Puolan jakojen aikana 1700-luvun lopussa Liettua meni Venäjälle.
|
|
|
|
Post by achtung on Jun 27, 2008 14:15:19 GMT 2
Saksalainen ritarikunta ei oleskellut saksalaisella maaperällä, siksi koska sen tehtävä oli hengellisenä ritarikunta tapella pakanoita ja muita vääräuskoisia vastaan, joita ei pahemmin Saksassa tavattu. Keskiajalla muuten oli enemmän tai vähemmän yhtenäinen(riippuen hallitsijan kyvyistä) Saksan valtio, nimittäin Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta.
Ennen Baltiaa Saksalainen ritarikunta taisteli aluksi Pyhällä maalla ja siirtyi Transilvaniaan taistelemaan pakanoita vastaan 1200-luvulla Unkarin kuninkaan pyynnöstä, mutta kun pakanat oli listitty Unkarin kuningas potkaisi sakemanniritarit pihalle(saksalaisia siirtolaisia, jotka tulivat ritarien mukana kyllä jäi alueelle ja näin syntyi Romanian ja Unkarin saksalaisvähemmistöt). Puolan kuningas pyyti ritarikuntaa tekemään selvää preussilaisista pakanoista, johon ritarikunta suostui, mutta tällä kertaa se ymmärsi vaatia laajat valtuudet itselleen ettei kävisi niinkuin Unkarissa. Myöhemmin ritarikunta laajensi valtaansa Itä-Preussista Baltiaan.
Nationalistinen historiankirjoitus 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa mielellään kyllä väitti, että saksalaisia ritareiteita ajoi germaaneille synnynäinen halu päästä itään(Drang nach Osten), jossa oli saksalaisen rodun kohtalo.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jun 28, 2008 0:54:37 GMT 2
Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta ei rajoittunut pelkästään saksankielisiin alueisiin. Se käsitti osia nykyisistä Saksan naapurimasista Itävallasta, Sloveniasta, Sveitsistä, Belgiasta, Alankomaista, Luxemburgista, Tšekistä, Itä-Ranskasta, Pohjois-Italiasta ja Länsi-Puolasta (tuo kohta oli kyllä alun perin Saksaa jonka Puola sai lahjaksi 1945). Siksi se ei ollut kielellis-etnis-kulttuurisesti yhtenäinen alue.
Se ei ollut sillä tavalla Saksa niinkuin Saksan keisarikunta 1871-1918. Se oli esimerkkin kansallisvaltiosta joka perustui kansallisuuteen ja kieleen.
|
|
|
|
Post by achtung on Jul 2, 2008 20:24:18 GMT 2
Eipä tainnut Euroopasta keskiajalla löytyä yhtään kansallisvaltion tunnusmerkkejä täyttävää valtiota. Kansa etnisenä asiana oli varsin tuntematon käsite keskiajan ihmisille kuninkaasta maaorjaan, sille kuninkaalle kaikki hänen valtakunnassaan olivat hänen alamaisiaan puhuivatpa mitä kieltä tahansa. Tavalliselle pulliaiselle yhtenäinen kansa oli täysin tuntematon käsite sillä tämä tuskin oli taivaltanut paljoakaan kylänsä ulkopuolelle. Kirkko taas näki kaikki ihmiset joko kristittyinä tai vääräuskoisina/pakanoina.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jul 10, 2008 17:12:14 GMT 2
Oikeastaan keskiajalla Ranska ja Puola oli olosuhteisiin nähden melko selkeitä valtioita. Oli nykyisen Ranskan alueella joku muukin valtio mutta Ranska oli silti selvästi tunnistettava valtio. Liettuakin oli oma valtionsa, myös silloin kun sillä oli kaksoismonarkia Puolan kanssa.
Välillä olen kummastellut sitä miten Liettua onnistui pysymään omana maana keskiajalla. Varsinkin kun ottaa huomioon Liettuan sijainnin. Sotiko liettualaiset pakanat niin hyvin että ne sai saksalaisen ritaikunnan ja puolalaiset pidettyä pois omalta maaltaan. Lukumäärältään liettulaiset ei liene olleet kovinkaan suuri ryhmä.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Aug 7, 2008 16:52:33 GMT 2
Liettua tulee taas väkisin mieleen. Pähkäilin sitä että jos suomalaiset heimot onnistui pitämään ruotsalaiset lännessä, tanskalaiset etelässä ja novgordilaiset idässä poissa niin sekin mahdollisuus on että suomalaiset heimot olisi pysynyt pakanoina yhtä myöhään kuin liettualaiset. Liettualaiset oli pakanoita 1400-luvulle asti, jolloin ne itse kääntyi kristityiksi. Tuntuu yllätävältä miten myöhään ne pysyi pakanoina. Tuon tapainen kuulostaisi Suomeen sopivalta, varsinkin kun Suomi syrjempänä kuin Liettua.
Ortodoksit ei sillä tavalla harjoittanut ristiretkiä ja pakkokäännytyksiä kuin katoliset. Tuli semmoinen ajatus mieleen että jos ulkoisten vaarojen vuoksi yhdistyneet suomalaisheimot torjui sekä katoliset ruotsalaiset että ortodoksiset novgorodilaiset, ja jos suomalaiset omin päin valitsee kristinuskon, mahtaisiko ne valtia ortodoksisen uskonnon. Meinaan, että heidän käsitys ortodoksisesta uskosta voisi olla myönteisempi siksi kun sitä ei samalla tavalla tyrkytetty kuin katolisuutta. Suomalaiset olisi vähän niin kuin romanialaiset, eli ne ei ole slaaveja, mutta ne on ortodokseja mutta heidän kieltä kirjoitetaan latinalaisilla kirjaimistolla.
|
|
|
|
Post by achtung on Aug 10, 2008 18:52:52 GMT 2
Ortodoksit ei sillä tavalla harjoittanut ristiretkiä ja pakkokäännytyksiä kuin katoliset. Kyllä novgorodilaiset ortodoksit tekivät eräänlaisia ristiretkiä Suomeen tai tarkemmin sanottuna Karjalaan, mutta termillä ristiretki tarkoitetaan katolisten seikkailuja. Novgorodilaiset alistavat karjalaiset käännyttäen heidät sekä saattoivat yrittää puskea aina Hämeeseen saakka. Aiheesta enemmän: fi.wikipedia.org/wiki/Novgorodin_ja_j%C3%A4%C3%A4mien_sodatRomanialaiset muuten raapustelivat kyrillisillä kirjaimilla vielä 1800-luvulle saakka, kunnes nationalistit alkoivat korostaa romanialaiset erilaisuutta slaavikansoihin, sillä hehän olivat perineet kielensä ja uskonsa muinaisilta roomalaisilta. |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Aug 19, 2008 2:38:44 GMT 2
Tiesin toki että karjalaisten ortodoksinen uskonto on peräisin novgorodilaisilta. Mutta sitä tarkoitinkin että verrattuna katolisten käänntysoperaatioihin eri Euroopan osissa ja Palestiinassa, saman mittakaavan hommia ei ollut.
Liettualaiset lienee toimineet yhteistoiminnassa Novgorodin kanssa, kun liettualaiset esti saksalaista ritarikuntaa ja puolalaisia valtaamasta Liettuan aluetta. Vaikka liettulaiset oli pakanoita, novgorodilaiset ei käskeny heitä ryhtymään ortodokseiksi.
Romanialaislla erilaisisuuden korostaminen slaaveihin nähden ei kuitenkaan merkinnyt uskonnon vaihtamista katolisuuteen. Sen ne teki että niillä on oma patriarkaatti, eli ne ei kuulu Moskovan eikä Konstantinopolin partriarkaattiin.
|
|
|
|
Post by achtung on Sept 5, 2008 19:08:19 GMT 2
Tiesin toki että karjalaisten ortodoksinen uskonto on peräisin novgorodilaisilta. Mutta sitä tarkoitinkin että verrattuna katolisten käänntysoperaatioihin eri Euroopan osissa ja Palestiinassa, saman mittakaavan hommia ei ollut. Palestiinaan suunnatut ristiretket eivät olleet käännytysoperaatioita, vaan niiden tavoitteina oli kristityille tärkeiden paikkojen pitäminen kristittyjen hallussa. Liettualaiset lienee toimineet yhteistoiminnassa Novgorodin kanssa, kun liettualaiset esti saksalaista ritarikuntaa ja puolalaisia valtaamasta Liettuan aluetta. Vaikka liettulaiset oli pakanoita, novgorodilaiset ei käskeny heitä ryhtymään ortodokseiksi. Enemminkin Liettuan piti itsenäisenä sen hyvät suhteet Kultaiseen Ordaa(jonka edessä Liettua oli nöyrtynyt maksamaan veroa muutaman ryöstöretken jälkeen, kun taas slaaviruhtinaat olivat pyristelleet voimakkaasti vastaan), joka piti rautaisessa otteessa kaikkia slaavilaisia ruhtinaskuntia, mikä esti niitä potkimasta pientä Liettuaa, joka oli aikanaan joutunut maksamaan veroa eri slaavilaisille ruhtinaille. Myöhemmin kuningas Gediminasin aikana Liettua loi myös hyvät suhteet nousevan Moskovan kanssa sekä kauppatasavalta Pihkovan kanssa juuri Novgorodin vaikutusvaltaa vastaan. Saksalainen ritarikunta oli aikoinaan oli tukenut Liettuan eri heimot yhdistänyttä Mingaudasia, joka oli ensimmäinen Liettuan kuningas ja saksalaiset kastoivat hänet. Myöhemmin saksalaiset tukivat Liettuan sisäisessä kamppailussa niitä, jotka olivat kristittyjä tai ainakin kristityille suopeita olleita, kuten kuningas Jogailaa, josta tuli myöhemmin myös Puolan kuningas Jagello, joka loi Puola-Liettuan ja kääntyi entisiä saksalaisia ystäviään vastaan. Saksalainen ritarikunta muuten 1200-luvulla käytti Liettuaa eräänlaisena harjoitteluvastustajana ja ympäri Eurooppaa liittyi ritareita ritarikuntaan hakemaan sotakokemusta sekä saamaan syntejään anteeksi(ristiretkellä kun olivat) jokavuotisissa sotaretkissä liettualaisia pakanoita vastaan. Liettuan pakanamaat myös tarjosivat lähes loppumattoman lähteen orjia(katolisia kristittyjä kun ei ollut sopiva käyttää orjina). |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Oct 8, 2008 0:27:16 GMT 2
Suomessa on semmoinen paikka kuin Varsinais-Suomi. Eli "Suomi" on tarkoittanut paikkaa jossa sijaitsee Varsinais-Suomi ja sen asukkaat ovat suomalaisia. Siitä tulikin mieleeni toisenlainen vaihtoehto. Eli jos mikään Suomenniemellä oleva alue ei olisi ikinä kuulunut Ruotsin eikä Venäjän eikä sen edeltäjävaltioille, niin voisiko semmoinen kuulostaa vaihtoehto että on olemassa Suomen ja Karjalan valtiot erikseen? Suomi muodostuisi perustuisi Varsinais-Suomen ja Hämeen ympärille ja niistä alueista jotka suomalaiset ja hämäläiset ottaa haltuunsa jollain lailla. Suomi olisi jonkinlainen Suomihäme plus
Karjalan valtio olisi taas olisi se mikä Karjalan alue on laajimmin käsiteltynä eli ulottuu etelässä Suomenlahteen ehkä Rajajoelle, lounaassa Iittiin Uudenmaan rajalle, pohjoisessa siellä mihin asti Vienan Karjala ulottuu, lännessä nykyisen Rautalammelle, kaakossa Syvärille, ja idässä pohjoisempana Vienanmerelle ja idässä etelämpänä jonkin verran Äänisen itäpuolelle, siellä missä on nykyisin Puudosin piiri. Eli selvemmin ymmärrettynä vanha Viipurin lääni plus nykyinen Pohjois-Karjalan maakunta plus nykyinen Karjalan tasavalta.
|
|
|
|
Post by achtung on Oct 8, 2008 19:42:36 GMT 2
Tuo voisi ollakin tietyssä mielessä ihan mahdollinenkin skenaario. Mahdollisuutena olisi myös, että Ruotsi tukisi hämäläisiä ja muita länsisuomalaisia paikallisia päälliköitä luomaan oman valtakuntansa ja Novgorod karjalaisia tekemään vastaavan, mutta jossain vaiheessa molemmat vasallit irrottautuvat isännistään. Karjalasta kaiketi kehittyisi ortodoksinen ja Varsinais-Suomesta kehittyisi katolinen, myöhemmin luterilainen. Sitten myöhemmin kun nationalismi keksitään, niin maiden kansallismieliset haluaisivat yhdistää maat, vähän niin kuin pangermanistit halusivat yhdistää Saksan ja Itävallan. Vaikka toisaalta erillään olo olisi saattanut johtaa maat eri teille, sillä esimerkkinä mainitsemani Itävalta-Saksa oli koko alkutaipaleensa periaatteessa yhtä valtiota, mutta eriytyi vasta myöhemmin omiksi valtioiksi. Tämä siis tarkoittaisi sitä, että karjalaiset ja (varsinais)suomalaiset eivät tuntisi olevansa samaa kansaa. Karjalassa olisi saatettu ottaa käyttöön vaikkapa kyrilliset kirjaimet ja muutenkin alue olisi hakenut mallia idästä, kun taas “Suomi” Ruotsista. Kielikin saattaisi olla melko erilaista, sillä nykysuomi on rakennettu länsisuomalaisten murteiden pohjalta, joten karjalaisten kieli saattaisi olla melkoisestikin erilaista.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Oct 8, 2008 20:25:30 GMT 2
Meneekö tämä koko foorumi pelkäksi meidän kahden dialogiksi? Tonttu lähti, kun ei jaksanut odottaa foorumin heräämistä. Sivustokaan ei ole toiminnassa. Toivottavasti tilanne muuttuu toiseksi. Suomen ja Karjalan erot lienee verrattavissa Kroatiaan ja Serbiaan, mutta kroatian ja serbian kielelliset erot ei liene muuta kuin murre-ero ja kirjaimisto ja se että kroaatit on katolisia ja serbit ortodokseja? Ehkä ei ole hyvä puhua Saksasta ja Itävallasta vaan Preussista ja Itävallasta. Noin siksi kun Preussi ja Itävalta olivat vahvimmat saksalaiset valtiot. Saksalaisten yhdistämistä helpotti ulkoiset uhat kuten Napoleonin sodat kun ulkopuoliset pysytyi hyödyntämään Saksan hajanaisuutta. Lisäksi suuri asukasmäärä ja suuri asutustiheys vaikutti siihen että ihmiset oli jollain lailla enemmän tekemissä keskenään mikä saa murteet ottamaan vaikutteita toisistaan. Suomen ja karjalan kohdalla tuota mahdollisuutta ei olisi. Lisäksi Saksassa ei ole mitään Deutsch-alkuista aluetta eli se on "puolueeton" nimi kuvaamaan saksalaisten liittomaiden muodostamaa liittoa. Saksa-nimi eli Deutschland, German-, Allemagne-, ja Niem-johdannaiset oli käytössä muissa kielissä kuvaamaan tuota aluetta joka oli saksalainen kieli-, kulttuuri-, ja talousalue. Tuo nimi oli käytössä ennen merkkivuosia 1815 ja ennen 1871. Saksassa oli alueita jossa toisissa oli valtauskonto katolisuus ja toisissa protestanttisuus, mutta protestanttiset alueet oli ennen katolisia. Eroista katolisuus-protestanttisuus huolimatta Saksan alueet oli kaikki "keskieurooppalaisia" tai "länsimaalaisia". Suomessa on kummallinen käännös, osavaltio, vaikka Bundesland on liittomaa. Tässä on kaksi karttaa, saksan kielen kielikartta 1910 rajoilla ja saksan kielen murrekartta 1919 rajoilla. Nää linkint ei tule tähän kokonaa näkyville kun tuo loppuosa jää jotenkin pois, joten kopioi ne ja liitä selaimeen. upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/archive/d/dc/20080921170550!Historisches_deutsches_Sprachgebiet.PNG commons.wikimedia.org/wiki/Image:Deutsche_Mundarten.PNG"Suomi" käytännössä on jonkinlanien (varsinais-)suomihäme plus muut. Suomen kieli tietääkseni perustuu paljolit hämeen murteeesen. Kummalle Savo kuuluu, "Suomelle" vai Karjalalle? Karjalaisten kieli voi olla sen tapaista mitä on oikea karjalan kieli tai on ollut. Wikipediassa on artikkeli fi.wikipedia.org/wiki/Karjalan_kieli. Mahdollisesti Karjala käsittäisi vielä Kuolan niemimaan jos ne sen ensinmmäisenä ottaa haltuunsa vai ketkä sen sitten ottaisi? Entäs Suomen Lappi ja Petsamo, ottaako "Suomi" ne hallintaansa.? Entäs Finnmark ja muu Pohjois-Norja? |
|
|
|
Post by achtung on Oct 11, 2008 17:57:42 GMT 2
Meneekö tämä koko foorumi pelkäksi meidän kahden dialogiksi? No, ainakin parempi, että on edes dialogia kuin pelkkää monologia. Kummalle Savo kuuluu, "Suomelle" vai Karjalalle? Savo on sinänsä melkoinen pähkinä purtavaksi, sillä sen väestöhän koostui lähinnä alkuperäisasukkaita eli lappalaisista sekä hämäläisistä ja karjalaisista uudisraivaajista. Jos uskotaan nykyään vallalla olevaa teoriaa, niin hämäläiset olisivat muuttaneet Savoon jo vuosina 800-1150, kun taas karjalaiset 950-1300, ja tulijoiden maanviljely ajoi suurimman osan metsästystä harjoittavista alkuperäisasukkaista pohjoiseen. Voisi olla, että Savo jäisi kiistakapulaksi maiden välille. Mahdollisesti Karjala käsittäisi vielä Kuolan niemimaan jos ne sen ensinmmäisenä ottaa haltuunsa vai ketkä sen sitten ottaisi? Entäs Suomen Lappi ja Petsamo, ottaako "Suomi" ne hallintaansa.? Entäs Finnmark ja muu Pohjois-Norja? Pohjois-Suomesta on paha mennä sanomaan, sillä alueet ovat käytännössä asuttaneet hiljaa pohjoiseen hivuttautuneet savolaiset, jotka ensin asuttivat Pohjanmaan ja Kainuun, siitä sitten muuttaen aina vain pohjoisemmaksi Ruijaan saakka. Kuolan niemimaasta on myös paha mennä sanomaan mitään, sillä aluehan oli tuolloin käytännössä joutomaata ja vasta 1800-luvulta lähtien alueen merkitys on kasvanut. Olisikohan maitten välillä taloudellisia eroja? Käsittääkseni osittain Jugoslavian alueiden ongelmat olivat myös taloudellisia, sillä Kroatia ainakin oli varsin vauras ja teollistunut alue, kun taas Serbia oli maatalousvaltainen sekä köyhä, mikä ajoi kroatialaisia itsenäistymään, kun yhtenäisvaltiossa he joutuivat omasta mielestä elättämään köyhemmän Serbian. Eli siis olisiko Karjalan ja Suomen välillä taloudellisia eroja? Voisi luulla, että Suomi saattaisi olla rikkaampi, sillä se on kaupan kannalta ehkä hiukan paremmassa asemassa sekä maa olisi viljavampaa. Myös teollistuminen saattaisi tapahtua ensin Länsi-Suomessa, kuten todellisuudessa. |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Oct 12, 2008 0:47:38 GMT 2
Muistaakseni Jugoslavian vaurain osa oli Slovenia, ei Kroatia. Serbia oli Jugoslavian vahvin osa, siis siellä asui eniten asukkaita, noin 40-50 prosenttia, joten se pystyi koon voimalla määräämään, vaikka sillä ei ollut BKT/asukas tuomaa rahan mahtia. Tässä on havaintokuva Karjalasta, joka voisi olla Karjalan valtio. Karjalan sisäisestä lääni- ja maakuntajaosta en mene takuuseen. Tuohon kai pitäisi lisätä Kymenlaakso kun se kuului ennen talvisotaa Viipurin lääniin. Onko kymiläiset karjalaisia vai "suomalaisia"? www.kolumbus.fi/rastas/img/karjka_kotc.pngKuolan alueella kai on pisimpään ollut saamelaisia. Viikingit teki purjehduksia Kuolan ympäri Vienanmerelle asti. Keskiajalla norjalaiset ja novgorodilaiset kiisteli alueesta. Joskus varmaan hansakauppiaita kävi siellä. Mitenkähän se menisi silloin jos Karjalan valtio on joka tapuksessa tuon kartan mukainen alue, saakohan Karjala sen haluttunsa? Se oli pitkään ei-kenenkään-maata ennen kuin Moskova liitti sen itseensä. Jos Karjala hoitaa diplomatian hyvin Novgorodin ja Moskovan suuntaan. Mongolit ei varmaan sinne asti jaksa tulla... Jos Karjala saa Kuolan, niin kummalle Petsamo kuuluu? Toisaalta Suomi voi tyytyä siihen että Karjala saa Petsamon, kun Suomella voi olla hallussa Ruija, joten ympärivuotisen sataman saa sinne. Entäs muutoin Karjalan eri osien yhteydet Hansaan? Viipuri on takuuvarma hansakaupunki, mutta entä Vienanmeren ja Jäämeren rannalla olevien kaupunkien yhteydet Hansaan? Tai Nevanlinna? Äänislinna on sisämaassa mutta sieltä voi Syvärin, Laatokan ja Nevan kautta päästä Suomenlahdelle. Entäs rakennetaanko keskiajalla tai muutoin ennen 1800-lukua kanava Äänisestä Vienanmerelle? 1800-luvulla se ei ole järkevää kun rautatie hoitaa asian. Miten on keskiajan maantiet Karjalassa? Onko Laatokan ympärillä, Aunuksessa ja Vienassa maanteitä, joilla voi kulkea hevosvaunuilla? Myöhemmin rautatie noudattaisi maanteiden reittejä, ainakin tärkeiden kaupunkien osalta. Jos Suomen ja Karjalan valtiot on omia itsenäisiä valtioita, niin ei silloin Suomi joudu "elättämään" Karjalaa. Karjala ei ole kannasta lukuunottamatta kovin hyvää maatalousaluetta, mutta muutoin Karjalassa on luonnovaroja, kuten metsää, mineraaleja, ja vesistöjä. Suomenlahdella ja Vienanmerellä on kai kalastustoimintaa ja jos Karjala saa Kuolan haltuun niin se voi hyödyntää ympärivuotista satamaa. Murmanskin tienoilla on Kuolan kaupunki, joten ehkä Murmanskin kohdalle ei tule mitään vaan kehittämistoiminta kohdistuu Kuolan kaupunkiin? Murmansk, perustettiin vasta 1. maailmansodan aikana joten olisiko karjalaiset sitä perustaneet vaan tyytyneet Kuolaan? Teollistumisjutut on hieman hankalia avioida, siihen vaikuttaa elinkeinopolitiikka valtion suunnalta ja paikallisemmin alueiden ja paikkakuntien omat tavoitteet elinkeinojen ja liikennereittien suhteen. Lisäksi tieteen ja tekniikan taso vaikuttaa teolliseen kehitykseen. Karjalalla on ainakin Vienanmeri jota se voi käyttää ulkomaankaupassa, siellä on Vienan Kemi joka voisi olla eräänlainen Oulun peilikuva kun se on samalla leveysasteella sen ja ja Arkangelin kanssa. Tai Sorokka eli mikä oikeasti on nyt Belomorsk. Karjalan pääkaupunki kai on Viipuri joka on varmasti yhtä vauras kuin Suomen pääkaupunki Turku. Arkangelin kaupungin ja Arkangelin alueen suhde Karjalaan kiinnostaa. Entäs Onegan eli Äänisen kaupunki? Kartan rajoja Idenmpänä ja kaakonpana on paikkoja joilla on "suomalainen", karjalainen tai muu sukukielinen nimi kuten Vienanjoki ja Olhavanjoki. Mistä se johtuu? |
|
|
|
Post by Tirpitz on Oct 12, 2008 19:22:57 GMT 2
Hei, olihan täällä vielä keskustelua! Voin vahvistaa tuon Slovenia varakkuuden, lähdettä en osaa kylläkään antaa.
Minkälainen suhde mielestänne Suomella ja Karjalalla olisi? Kuitenkin olettaisin, että Suomi olisi se vahvempi. (Nykypäivänä Karjalalla tietysti olisi kaasua ja öljyä, joten se olisi ehkä Norjan kaltainen) Himoitsisivatko suomalaiset idän metsäisiä alueita ja luonnonvaroja ja karjaliset taasen suomen viljelysmaita?
|
|
