Aleksandr Koltšak

[Privatdetektiv Josef Matula]

Panslavismissa se slavismi sana, viittaa slaaveihin. Slaaveja on muitakin kuin venäläiset, ukrainalaiset ja valkovenäläiset. Näiden keskinäiset erot eivät ole hirvittävän suuria. Mutta kun ajatellaan muita slaaveja, kuten puolalaisia, tsekkejä, slovakkeja, serbejä, kroaatteja, (pitäiskö bosniakkeja laskea mukaan?), sloveeneja, makedonialaisia ja bulgarialaisia, niiden kielissä on jo selvemmät erot venäläisiin nähden. Panslavismin pitäsi olla aivan täysin erilaista, jotta nuo voisivat pitää sitä hyvänä asiana.

Okei, yritän ohjata aiheen takaisin otsikon mukaiseksi. Jos Mannerheim on Suomen valtionhoitaja, mihin asti hän pitää virkaa? Siihen asti kun kuolee? Miten seuraajakysymys on järjestetty? Vaalit, vai etukäteen valittu seuraaja? Siihen tapaan, kun Franco järjesti oman seuraajakysymyksen ennen kuolemaansa?

[tonttu]

Bosniakkeja ei sillai voi laskee mukaan, ettei niistä kyllä saa Valkoisia millään, kun ne ei ole kristittyjä. Sama koskee tataareja (ei kylläkään slaaveja) ja kaikkia muita muslimikansoja jotka venäjänmaalla elää, sekä myös Kalmukkeja (jotka ei kyllä myöskään ole slaaveja).

[achtung]

privatdetektiv said:

Okei, yritän ohjata aiheen takaisin otsikon mukaiseksi. Jos Mannerheim on Suomen valtionhoitaja, mihin asti hän pitää virkaa? Siihen asti kun kuolee? Miten seuraajakysymys on järjestetty? Vaalit, vai etukäteen valittu seuraaja? Siihen tapaan, kun Franco järjesti oman seuraajakysymyksen ennen kuolemaansa?

Ajattelin, että Mannerheim luopuisi valtionhoitajan tehtävistä joskus 20/30-luvulla, kun hänen tehtävänsä olisi valtionhoitajana tehty ja maahan saatu järjestys ja vallan perii Svinhufvud, tunnettu itsenäisyysmies autonomian ajalta. Svinhufvud oli myös vahvan maanpuolustuksen kannattaja, joten armeija pitäisi myös hänestä ja toisaalta hän myös laittaisi ääriainekset kuriin(mm. lapuan liikkeen). Mannerheim jatkaisi silti taustavaikuttajana ja hänen mielipidettään kysyttäisiin merkittävissä ratkaisuissa. Että tämmöstä oon ajatellu...


Koltšakin Venäjän kansallisuuskysymykseen verran, että noilla alueilla missä slaavien enemmistö ei jyllää, niin kannattaisi tehdä väestönsiirtoja ja suosia seka-avioliittoja eri kansallisuuksien välille ja suurin osa alueen väestöstä ei enää kuulu mihinkään varsinaiseen etniseen ryhmään. Sitten paikalle tuodaan isovenäläisiä siirtolaisia ja venäjä on ollut alueelle ainoa kieli jolla voidaan asioida virallisesti ja kouluissa ei saa puhua muuta kieltä. Koulussa oppilaat opetetaan kunnioittamaan yhtenäistä isänmaata ja sen johtajaa Koltšakia. Tällä tavoin ainakin Stalin toimi jossain määrin.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Mie oon luullu silleen, että väestönsiirtoja ei harjoitettu tsaarin aikana, ja että väestönsiirrot oli nimenomaan kommunistiajan keksintö. Nimenomaan kommunismin aikana Venäjällä ja neuvostotasavalloissa tehtiin väestönsiirtoja.

[achtung]

Tsaarin aikana käytettiin eri vähemmistöihin venäläistämispolitiikkaa, joka toimi vaihtelevalla menestyksellä.

[tonttu]

Neuvostoliiton aikanahan pyrittiin isovenäläistämään reuna-alueita ja Viron ja Latvian kysymyksessä tämä olikin jo edistynyt lupaavasti, maissahan on semmonen 50 % venäläis "vähemmistö". Maon Kiinassa sama juttu Uigurstanissa/Sinkiangissa/Xinjiangissa.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Tsaarin aikana 1721-1918 Baltian maissa asui hyvin vähän venäläisiä.

Mitä tulee neuvostoajan venäläistämiseen, jostain syystä Liettuassa oli ja on pienempi venäläisväestö kuin muualla Baltiassa tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa?

[achtung]

privatdetektiv said:

Tsaarin aikana 1721-1918 Baltian maissa asui hyvin vähän venäläisiä.

Tsaarin aikainen venäläistäminen ei ollut varsinaisten venäläisten siirtämistä alueelle, vaan muuttaa paikalliset venäläisiksi. Esim. Liettuassa kenraalikuvernööri Mikhail Muravjov kielsi paikallisilta puolan ja liettuan puhumisen julkisilla paikoilla ja sulki puolalaiset sekä liettualaiset koulut. Venäläisiin kouluihin tuotiin opettajia jotka eivät osanneet puhua paikallisia kieliä, joten koulussa oli pakko puhua venäjää. Kenraalikuvernööri myös kielsi, että mitään ei saa painaa latinalaisilla tai goottilaisilla kirjaimilla vaan pelkästään kyrillisillä. Muravjovin kerrotaan sanoneen: "Mitä venäläinen pistin ei saanut aikaiseksi, niin venäläinen koulu kyllä saa". Liettualaisia alettiin painostaa kääntymään katolisuudesta ortodoksisuuteen sulkemalla katoliset luostarit ja koulut sekä kieltämällä uusien katolisten kirkkojen rakentamisen. Katolisten oikeutta omistaa maata rajoitettiin ja katolisten piti maksaa enemmän veroja. Maassa ennen ollut gregoriaaninen kalenteri muutettiin juliaaniseksi kalenteriksi.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Venäläistämistoimenpiteet ei tainnu kohdistua baltiansaksalaisiin?

Oliko sama juttu Venäjän Puolassa 1795-1918? Siitäkö johtui ne kahakat Puolassa 1830 ja 1864?

Puolalaiset sai hetken helpotusta, kun Napoleon hyökkäs Venäjälle, ja perusti Varsovan suurhettuakunnan. Se loppui, kun Napoleon hävisi.

Koska Suomi oli autonominen suuriruhtinaskunta, venäläistämistoimenpiteet jäi Nikolai II:n sortokausille. Paitsi oli Nikolai I kieltäny suomen kielen käytön 1850 muuhun kuin uskonnolliseen ja taloudelliseen käyttöön, mutta oliko se hurrien toivoma tilaustyö? Ei Nikolai I kieltäny ruotsin käyttöä. Aleksanteri II palautti suomen kielen ja antoi virallisen aseman 1863.

[tonttu]

Eikös Suomi ja Puola olleet hieman samantapaisessa asemassa? Puolalaiset vaan taittu suomalaiset ainoastaan taipu . Ruotsi otettiin (tai jätettiin) Suomessa käyttöön koska venäläiset uskoivat sen olevan helpompi opeteltava itselleen.
Lähde: Entäs jos... Suomen vaihtoehtoinen histooria

[achtung]

privatdetektiv said:

Venäläistämistoimenpiteet ei tainnu kohdistua baltiansaksalaisiin?

Ei kohdistunut aluksi, koska molemmat osapuolet hyötyivät tilanteesta. Baltiansaksalaiset saivat pitää etuoikeutensa ja baltiansaksalaisilla ei ollut mitään erityistä vaatimusta muuttaa Baltia itsenäiseksi ja suvereeniksi maaksi, sillä baltiansaksalaiset olivat mukautuvaista porukkaa(heillä on ollut monta eri herraa: Saksalainen ritarikunta, tanskalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset ja aina ovat pärjänneet), kun taas baltialaiset olisivat halunneet saada omat valtionsa. Baltiansaksalaiset alkoivat vasta 1880-luvulla innostua nationalismista, kun kaikkialle Euroopan saksankielisille alueille levisi ajatus Suur-Saksasta. Samoihin aikoihin alkoi baltiansaksalaisten venäläistäminen. Venäläistämisen huomaa mm. nimistä, sillä monilla baltiansaksalaisilla oli periaatteessa epävirallinen saksalainen nimi ja virallinen venäläinen nimi, esim. baltiansaksalainen valkoinen kenraali Eugene Miller tunnetaan paremmin venäläistetyllä nimellään Jevgeni Miller.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Miten Koltšak, ja Suomen suhteen tärkeämmät valkoiset, oliks ne Jevgeni Miller, Pjotr Wrangel ja Nikolai Judenitš ois pannu merkille sen että Mannerheim palveli 30 vuotta Venäjän armeijan upseerina, yleni kenraaliksi asti, tunsi tsaarin henkilökohtaisesti ja osasi tietenkin hyvää venäjää. Entäs Enckellin työ upseerina ja myöhemmin Pietarissa ministerivaltiosihteerinä ja niin ikään venäjän taito? Kai nuo seikat ainakin jonkin verran nostaisi arvostusta heidän silmissä ja helpottaisi neuvotteluja Suomen näkökulmasta?

[achtung]

Toisaalta omissa piireissä tämä voisi herättää närää, sillä aktivistien mielestä voi olla epäilyttävää, että veljeillään niin paljon entisten sortajien kanssa. Monet jääkärit eivät pitäneet eivätkä arvostaneet juurikaan Venäjältä tulleita upseereita.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Ajattelin myös sitä että jo itsenäiseksi päässeessä Suomessa noiden hyöty olisi siinä että niitä voisi asiantuntijoina koska ne tiesi venäläisen ajattelu- ja sotimistavat.

Mistä olen lukenut, että Venäjällä oli sanonta, että Venäjän armeijassa venäläinen upseeri palvelee isänmaata, ulkomaalainen upseeri palvelee tsaaria. Tässä sanonnassa ulkomaalainen tarkoittaa ei-venäläistä kuten Mannerheimia tai vastaavaa, joka ei ollut venäläinen.

[achtung]

Tästä tulikin mieleen, että hyökkääkö Koltšak jossain vaiheessa Suomeen?