|
Post by achtung on May 31, 2007 18:53:58 GMT 2
Todellisuudessa kommarit pärjäsivät melko hyvin alueella ja jokaisessa noista maissa syttyi 1920 punakapina ja ne muodostivat neuvostotasavaltoja, mutta enpä tiedä miten tässä...
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Jun 1, 2007 12:24:34 GMT 2
Oli olemassa Transkaukasuksen federaatio, mutta se hajosi keskinäisiin kiistoihin.
|
|
|
Post by achtung on Jun 1, 2007 16:21:21 GMT 2
Jospa Stalin porukkansa kanssa perustaisi sinne jonkun tynkä-Neuvostoliiton?
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jun 1, 2007 18:19:30 GMT 2
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Jun 1, 2007 19:37:23 GMT 2
Oletan että kyseiset herrat olivat kuulleet toisistaan, koska Mannerheim oli sisällissodan aikana käytännössä Suomen diktaattori ja Koltšak Venäjän, joten eiköhän ulkosuhteissa olisi kuullut toisisitaan, mutta en tiedä että he olisivat tavanneet koskaan. Liekö mitään dialogia muussakaan formaatissa harjoittaneet?
|
|
|
Post by einstein on Jun 1, 2007 21:47:51 GMT 2
Ehkä Mannerheim pystyisi diplomatian keinoin estämään Koltsakia valtaamasta Suomea? Koltsakhan halusi ilmeisesti säilyttää Suomen osana Venäjää. Itsenäistyisikö Ukraina, jos Koltsak voittaisi?
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Jun 2, 2007 11:11:02 GMT 2
Ehkä Mannerheim pystyisi diplomatian keinoin estämään Koltsakia valtaamasta Suomea? Koltsakhan halusi ilmeisesti säilyttää Suomen osana Venäjää. Mannerheim voisi auttaa Koltšakin lännessä olevia valkoisia joukkoja (tai siis niiden komentajaa joka ei ollut koltšak) valtaamaan Pietarin, palkinnoksi Suomen itsenäisyys. Itsenäistyisikö Ukraina, jos Koltsak voittaisi? Itsenäistyy, mutta Koltšak valtaa sen takaisin 20-luvun mittaan. ukrainan kielihän on käytännössä venäjää, ja Venäjällä ei ole varaa menettää vilja-aittaansa.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jun 2, 2007 17:02:00 GMT 2
Tässä vaihtoehdossa Mannerhim ja Koltšak tiesivät toisistaan, kun kerta Mannerheim suostui apuun sillä ehdolla että Koltšak tunnustaa Suomen itsenäiseksi ja siihen Koltšak suostui. Mutta mahtoiko ne oikeassa maailmassa tietää toisistaan? Mannerheim puhui varmaan erinomaista venäjää, joten kommunikaatiovaikeuksia ei ollu, jos oli tarvetta puhua kahden kesken, kirjoittaa kirje tai lähettää sähke.
Mitä Ukrainalle ja Valko-Venäjälle käy sit ku Koltšak kuolee? Itsenäistyykö ne sitten vai ei? Mitä tulee ukrainalaisiin ja valkovenäläisiin, pitääkö ne itseään ukranainalaisina vai valkovenäläisinä vai pelkästään venäläisinä, jotka puhuu murteellista venäjää?
|
|
|
Post by achtung on Jun 2, 2007 17:11:34 GMT 2
Valkovenäläiset ja ukrainalaiset olisi assimiloitu panslaavilaiseen(venäläiseen) identiteettiin, jossa korostetaan slaavien veljeyttä ja vähätellään kansojen omia piirteitä ja harva enää puhuisi omia alkuperäiskieliään, korkeintaan vanhat mummot. Mutta mahtoiko ne oikeassa maailmassa tietää toisistaan? Epäilen, että he olisivat tavanneet keisariajalla, sillä Mannerheim seikkaili Pietarin seurapiireissä, kun Koltšak napajäätiköillä. Ainoa hetki milloin miehet olisivat voineet tavata toisensa oli Japanin-Venäjän sodassa, mutta Koltšak oli piiritetyssä Port Arthurissa ja jäi vangiksi. Myös asiaan vaikuttaa se, että Mannerheim oli aatelissukua ja Koltšak tavallisen meriupseerin poika. Sisällissodan aikana Mannerheim olisi varmasti kuullut Koltšakista, mutta Koltšak oli todellisuudessa pikkutekijä Suomen kannalta ja Suomelle merkittäviä olivat Judenitš, Denikin ja Wrangel.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jun 4, 2007 0:18:47 GMT 2
Panslavismi ei oo mitään panslavisimia vaan se on panvenäläisyyttä. Pelleilyä koko slaaveihin viittava sana tuossa yhteydessä.
Mannerheimin lisäksi venäjää osasi J.K. Paasikivi ja Carl Enckell. Siitä kai on apua kun joutuu toimimaan venäläisten kanssa eri olosuhteissa. Miten hyvät diplomaatin taidot noilla kolmella ois Venäjän suhteen tämän topicin vaihtoehdossa?
|
|
|
Post by achtung on Jun 4, 2007 16:12:06 GMT 2
Panslavismi ei oo mitään panslavisimia vaan se on panvenäläisyyttä. Pelleilyä koko slaaveihin viittava sana tuossa yhteydessä. Näinhän se vähän on näissä kaikissa pan-aatteissa, sillä tuskin esim. Suur-Suomi-aatteen kannattajilla ollut tarkoituksena säilyttää karjalaista elämänmuotoa sellaisenaan vaan muuttaa heidät suomalaisiksi. Mannerheimin lisäksi venäjää osasi J.K. Paasikivi ja Carl Enckell. Siitä kai on apua kun joutuu toimimaan venäläisten kanssa eri olosuhteissa. Miten hyvät diplomaatin taidot noilla kolmella ois Venäjän suhteen tämän topicin vaihtoehdossa? Mannerheim joutuisi aika ajoin olemaan tekemisissä Koltšakin kanssa valtionhoitajan tehtävissä, mutta Paasikiven asema tuottaa probleemaa, sillä Paasikiven ura riippuu pitkälle siitä, kuinka Suomen oma historia menee tässä vaihtoehdossa. Paasikivi kuului myöntyväismiehiin, jotka olisivat halunneet jatkaa Venäjän vallan alla(voi epäilyttää monia aktivisteja). Tämä olisi voinut vaikuttaa urakehitykseen, mutta myös se, että Paasikivi oli kuningasmielinen vaikuttaa varmasti jonkin verran. Ja tässä vaihtoehdossa Paasikivi ei pääse esim. Tarton rauhaa neuvottelemaan, kun sitä ei koskaan tule, vaan suomalaiset jatkavat sotaansa Venäjän punakaartilaisia vastaan. Suomesta on todennäköisesti valtiomuodollisesti kehittynyt Unkarin kaltainen valtio, jossa valtionhoitaja Mannerheim käskee, joten tuskin Paasikivellä olisi mahdollisuutta nousta pääministeriksi, ehkäpä Paasikivi voisi toimia ulkoministerinä tai sitten jäisi töihin Kansalliseen-Osake-Pankkiin. Carl Enckell saattaisi olla Suomen Venäjän-suurlähettiläs tai sitten olisi UM:n Venäjän osaston johtaja, ellei peräti ulkoministeri.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jun 4, 2007 16:31:33 GMT 2
Tän kai vois laittaa Suur-Suomi aiemmin-topiciin mutta menköön tähän. Joskus menen sekaisin karjalan murteen ja karjalan kielen kanssa. Vielä elossa oleva mummo on kotoisin Viipurin läheltä Kivennavalta. Hän sanoo puhuessaan että mie ja sie.
Karjalan kieli, se mitä Itä-Karjalassa puhutaan, jos se kieleksi luokitellaan jos sillä on kielioppi, siitä kai tulisi Suur-Suomessa kansan puhuma puhekielimurre. Vähän niinkuin Turussa on Turun murre. Virallinen kirjakieli olisi suomi. Mutta koska itäkarjalalaiset on suht iso ryhmä, voi olla, että karjalan kieli toisi oman vaikutteensa viralliseen suomen kielen kielioppiin. AKS ja karelianismi-taidesuunta 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ihaili Karjalaan liittyviä asioita, joten kai karjalan kielestä ja kulttuurista voisi tulla vaikutteita.
|
|
|
Post by achtung on Jun 4, 2007 16:35:28 GMT 2
Kai ne joskus yritti AKS:ssä väsätä karjalan kielelle oman kieliopin, mutta karjalan kieli oli monien mielestä liian venäläistynyt, jotta sitä kannattaisi sen kummemin säilyttä ja ajattelivat, että helpompi kaikkien kannalta olisi suomalaistaa koko Itä-Karjala.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jun 4, 2007 16:49:53 GMT 2
Kannaksella ja Laatokan ympärillä oleva karjalan murre ei tietääkseni ole kovinkaan paljoa venäläis-vaikutteista, verrattuna itä-karjalaan.
Jos itäkarjalaiset ymmärtää, että heidän on parempi olla suomalaisia kuin venäläisiä, he kai ajan oloon suomalaistuu.
|
|
|
Post by achtung on Jun 4, 2007 17:01:54 GMT 2
Karjalan murteen virallinen nimi on kaakkoismurre/murteet. Karjalan kielihän on lähin Suomen sukulaiskieli.
Itäkarjalaisten ja suomalaisten ongelmana oli juuri se, että itäkarjalaiset eivät kaikissa tapauksissa olleet niin valmiita suomalaistumaan. Kiista uskonnonopetuksesta oli yksi esimerkki ongelmista, sillä suomalaiset halusivat käännyttää itäkarjalaiset "ryssäläisestä" ortodoksisuudesta. Myös perinteinen itäkarjalainen kulttuuri oli joidenkin mielestä liian venäläistynyt, että sitä kannattaisi säilyttää eikä se ole kovin helppoa saada ihmisiä luopumaan vanhoista tavoistaan ilman ärtymystä lisäämättä.
|
|