|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on May 29, 2007 20:33:04 GMT 2
Stalinin teollisuuspolitiikka yritti toteuttaa kommunisimi kun oli 5-vuotissuunnitelmat sun muut. Kombinaatteja, raskasta teollisuutta valtion omistamia juttuja ja kaikkee muuta outoa. Koltšakin teollisuuspolitiikka varmasti suosisi yksityistä teollisuutta ja pääomaa niinku tsaarin aikana tais olla.
Maatalous toimisi yksityisten maatilojen varassa. Kommunistit kollektivisoi maatalouden ja perusti kolhoosit ja sovhoosit. Ei kai Koltšak määrää noita perustettaviksi.
Siitä Japanin ja Venäjän väkilukujen erosta, Venäjällä on enemmän asukkaita kuin Japanissa myöskin ilman Ukrainaa ja Valko-Venäjää, mutta Uralin takana Venäjällä ei asu kovin paljoo porukkaa. Siitä päättelin että Japanin väkimäärä ylittää Uralin takaisen Venäjän väkimäärän, joten Koltšak joutuu tuomaan sotilaita lännestä.
|
|
|
|
Post by achtung on May 29, 2007 21:46:01 GMT 2
|
|
|
|
Post by achtung on May 30, 2007 12:33:31 GMT 2
Taloudesta tuli mieleen, että varmasti tässäkin vaihtoehdossa tapahtuisi v. 1929 pörssiromahdus ja lama, mutta miten se olisi vaikuttanut Koltšakin Venäjään? Todellisuudessa Stalinin aloittama suunnitelmatalous säästi Neuvostoliiton laman pahimmilta vaikutuksilta, mutta kuinka Koltšakin talousmalli olisi kestänyt laman? Ehkäpä Koltšak aloittaisi suuren armeijan ja laivaston uudelleenvarusteluohjelman, jolla pelastetaan Venäjä lamalta vai kävisikö Venäjä aivan pohjalla ja sen jälkeen olisi savijaloilla seisova jättiläinen? Nikolai II:n poika Vladimir Romanov nousi Venäjän valtaistuimelle arvonimenään Tsaari Vladimir IV Itse asiassa Vladimir oli Kiril Romanovin poika ja Aleksanteri II:n pojanpoika eli Nikolai II:n serkku. Nikolai II:n ainoa poika Aleksei murhattiin/teloitettiin 1918 Jekaterinburgissa. |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on May 30, 2007 15:20:03 GMT 2
Taloudesta tuli mieleen, että varmasti tässäkin vaihtoehdossa tapahtuisi v. 1929 pörssiromahdus ja lama, mutta miten se olisi vaikuttanut Koltšakin Venäjään? Todellisuudessa Stalinin aloittama suunnitelmatalous säästi Neuvostoliiton laman pahimmilta vaikutuksilta, mutta kuinka Koltšakin talousmalli olisi kestänyt laman? Ehkäpä Koltšak aloittaisi suuren armeijan ja laivaston uudelleenvarusteluohjelman, jolla pelastetaan Venäjä lamalta vai kävisikö Venäjä aivan pohjalla ja sen jälkeen olisi savijaloilla seisova jättiläinen? Niin... Hitlerhän nosti Saksan lamasta erilaisilla sota-, teollisuus- ja infastruktuuriprojekteilla. Ehkä Koltšak yrittäisi jotain samanlaista. Tästä aiheesta on hyvin vaikea jossitella, koska Koltšak ei talouden saralla ehtinyt toteuttaa muuta kuin sotapoliitiikka. Muusta aiheesta voi sentään saada vähän osviittaa...  Nikolai II:n poika Vladimir Romanov nousi Venäjän valtaistuimelle arvonimenään Tsaari Vladimir IV Itse asiassa Vladimir oli Kiril Romanovin poika ja Aleksanteri II:n pojanpoika eli Nikolai II:n serkku. Nikolai II:n ainoa poika Aleksei murhattiin/teloitettiin 1918 Jekaterinburgissa. Korjattu.  Siitä Japanin ja Venäjän väkilukujen erosta, Venäjällä on enemmän asukkaita kuin Japanissa myöskin ilman Ukrainaa ja Valko-Venäjää, mutta Uralin takana Venäjällä ei asu kovin paljoo porukkaa. Siitä päättelin että Japanin väkimäärä ylittää Uralin takaisen Venäjän väkimäärän, joten Koltšak joutuu tuomaan sotilaita lännestä. Se ei sano mitään. Pelkistäen voidaan sanoa, että koska Suomen väkiluku on isompi kuin Venäjän karlajan, Neuvostoliiton piti tuoda talvisotaa varten sotilaita etelästä. |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on May 30, 2007 15:29:25 GMT 2
Voi kai sitä siihenkin verrata. Se vaan, että Vladivostok on kaukana Moskovasta, armeijan huoto kestää kauan kun huoltoreitit on pitkiä. Ehtii tapahtua kaikkee, ennen kuin uusi tavara on tullut Kaukoitään asti.
Vladivostokin kannalta Japani on riskitekijä ja Japanin kannalta Vladivostok on riskitekijä.
Mutta, mitä sitten tapahtuu Kaukoidässä, kun Koltšak kuolee tai ennenkin sitä?
|
|
|
|
Post by achtung on May 30, 2007 15:43:32 GMT 2
Mutta, mitä sitten tapahtuu Kaukoidässä, kun Koltšak kuolee tai ennenkin sitä? No eihän siellä todellisuudessakaan sen kummempaa käynyt, kun Stalin kuoli tai Neuvostoliitto romahti. |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on May 30, 2007 18:54:14 GMT 2
Mutta, mitä sitten tapahtuu Kaukoidässä, kun Koltšak kuolee tai ennenkin sitä? No eihän siellä todellisuudessakaan sen kummempaa käynyt, kun Stalin kuoli tai Neuvostoliitto romahti. Niinpä. Olen sitä mieltä että ratkaisu itäaasiassa tapahtuu 1920-luvun loppupuolelta 30-luvun loppuun mennessä tai viimeistään 1940-luvun alkuvuosina. Voi kai sitä siihenkin verrata. Se vaan, että Vladivostok on kaukana Moskovasta, armeijan huoto kestää kauan kun huoltoreitit on pitkiä. Ehtii tapahtua kaikkee, ennen kuin uusi tavara on tullut Kaukoitään asti. Huoltoa voidaan aina kehittää. Vaikka se kuulostaakin typerältä kierrätyslauseelta, se on totta. Se, että Venäjän huolto oli suoraan sanottuna perseestä keisarikunnan aikaan ei tarkoita sitä että Koltšakilla se olisi ongelma - vaikka myönnän että tässä suhteessa Japanilla on etulyöntiasema.  Vladivostokin kannalta Japani on riskitekijä ja Japanin kannalta Vladivostok on riskitekijä. Japani luultavasti pyrkisi siirtämään valtapiiriinsä tämän alueen:  lähde:wikipediaVenäjä puolestaan pyrkisi etenemään Koreaan ja ja Mantšuriaan. |
|
|
|
Post by achtung on May 30, 2007 19:43:42 GMT 2
Tästä tulikin mieleen, että mikä laivasto olisi Venäjällä vahvin? Jäämeren laivastost0(epäilen vahvasti), Tyynenmeren laivastosto(erittäin mahdollinen), Mustanmeren laivastosto(jaa-a, enpä tiedä) vai Itämeren laivasto(toinen erittäin mahdollinen)? Tyynenmeren laivasto vahvana pitämisen selittäisi Japanin/USA:n uhka ja Aasian hallussa pitäminen, mutta toisaalta, jos haluaa pitää Euroopan vallan alla, niin vahva Itämeren laivasto. Mustameren laivastoa ei juuri kannata pitää kovin vahvana, sillä Turkilla olisi liian paljon valtaa estää sen liikkumista ja Jäämeren laivasto myös on melko turha, sillä eihän sieltä kukaan uhkaa Venäjää.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on May 30, 2007 20:13:59 GMT 2
Jäämeren laivasto tarvitsisi lähinnä sukellusveneitä, tavoitteenaan edetä sieltä atlantille, kuten kylmässä sodassa.
Tyynenmeren laivastoa veikkaisin minä suurimmaksi laivastoksi, joskin Itämeren laivasto seuraisi perässä hyvänä kakkosena. Mustanmerenlaivaston ei oikeastaan edes kannata kovin isoksi rakentaa, koska he eivät pääse sieltä sodan aikana mihinkään, vaan joutuu seilaamaan ympyrää pienellä alueella. Eikä mustallamerellä edes ole mitään merkittäviä haastajia.
Mites olis muuten kylmä sota tässä skenaariossa. Itse veikkaisin, että jonkinlaista kilpavarustelua olisi Venäjän, Englannin (Saksan?) ja USAn välillä, mutta ei varmaan samassa mitassa kuin oikeasti. Se myös loppuisi lyhyeen, ainakin venäjän osalta, kun Koltšakin kuolo koittaisi 1960.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on May 30, 2007 20:33:50 GMT 2
Naapurissa asuva venäläinen, kotoisin Uzbekistanista, sanoi että sen mielestä Japani osaa hoitaa logistiikan paremmin kuin Venäjä.
Miten Venäjä asettaa eri maantieteelliset suunnat tärkeysjärjestykseen? Venäjä on ylisuuri maa, jossa asuu vähän ihmisiä siihen nähden. Armeija on tietenkin aina ollut ylisuuri, ja oikeessa maailmassa NL pisti huomattavan osan bkt:sta ja valtion vuosibudjetista armeijaan. Tekiskö Koltšakin Venäjä saman? Riittääkö sillä halua...,halua ehkä, mutta riittääkö sillä resursseja armeijan vahvaan läsnäoloon pitkäksi aikaa aivan joka paikassa?
Kylmä sota, jos sitä pitää niin nimittää, jää mielestäni pienemmäksi, koska kyse ei ole kahden selkeästi erilaisen blokin vastakkainasettelusta. Tässä vaihtoehdossa keskinäiset vihollisetkin on ei-kommunisteja. Blokitkaan ei taida olla selkeitä tai pysyviä, maat vaihtavat edestakaisin liittolaisia ja vihollisia?
Luonnonvaroja on, mutta entä taito hydyntää ja jalostaa niitä raaka-ainetta pidemmälle? Pelkkä raaka-aineiden tuottaja kuulostaa afrikkalaiselta kehitysmaalta. Onko Koltšakin Venäjän bkt/asukas lännen teollisuusmaiden tasoa? Ihmettelen usein sitä miksi oikeastikin Venäjä on luonnonvaroiltaan varmaan maailman rikkain maa, mutta ei venäläiset tunnu osaavan hyödyntää niitä maksimaalisesti ja optimoidusti, ainakaan niin että kansantalous ja kansalaiset yleisesti hyötyisi. Nykyäänkin kuulee vaan puhuttavan öljystä ja kaasusta, eikä paljon muusta. Kaikki ajatellaan vaan sotilas-strategisista ja valtapoliittisista näkökulmista. Muiden juttujen kehitys on jäänyt vähälle.
|
|
|
|
Post by achtung on May 31, 2007 12:35:35 GMT 2
Tuosta Venäjä-Japani sodasta vielä, että Japanin sotaa vaikeuttaa se, ettei siellä idässä ole mitään, minkä valtaamalla saisi selätettyä Venäjän, lännessä taas on Moskova, Pietari jne., mihin japanilaisilla ei ole mitään mahdollisuutta päästä. 1904–1905 Japanin-Venäjän sodassa ei japanilaiset onnistuneet valtaamaan merkittäviä maatukikohtia kovinkaan suurella menestyksellä, kuten Port Arthur, joka pysyi venäläisten käsissä pitkään, vaikka olivat piiritettyinä ja ilman huolto, silti japanilaiset menettivät valtausyrityksissä 56 000 miestä(olivat arvioineet menettävänsä 10 000) ja tuolloin Venäjän armeija ei ollut parhaimmassa terässä, vaan ehkäpä surkeimmassa tilassa koko historiansa aikana. Myös silloinen Venäjän sodan johto sähläsi aika pahasti, mm. kenraalit Pavel (Paul von) Rennenkampf ja Alexander Samsonov tappelivat avoimesti Mukdenin rautatieasemalla. Myöhemmin muuten saksalaiset käyttivät hyväkseen tuota riitaa Tannenbergin taistelussa, mutta se onkin jo toinen juttu. 1939 käyty Neuvostoliiton ja Japanin rajasota todisti, että alueen puolustaminen on mahdollista ilman suurempaa ylivoimaa tai tukea lännestä. Mites olis muuten kylmä sota tässä skenaariossa. Kylmän sodan osapuolia saattaisi olla fasistiklikki(Italia, Venäjä, Suomi(?), Romania, Unkari, Jugoslavia, Itävalta ja Puola(?)) ja demokraattiset maat(USA, Englanti ja muut semmoset). Avoimia sotia saattaisi olla enemmän, sillä atomipommeja ei olisi keksitty, sillä sen kaikki keksijät olivat ympäri Eurooppaa omissa maissaan. Saksa varmaan olisi puolueeton, jos siis oletetaan, että sos.demokraatit olisivat päässeet valtaan. |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on May 31, 2007 14:07:09 GMT 2
1939 käyty Neuvostoliiton ja Japanin rajasota todisti, että alueen puolustaminen on mahdollista ilman suurempaa ylivoimaa tai tukea lännestä. Zukov muuten komensi neuvostojoukkoja näissä taisteluissa, ihan muuten vaan.  |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on May 31, 2007 14:15:13 GMT 2
Mihin blokkiin Baltian maat Viro, Latvia, ja Lietuua kuuluu, jos ne onnistuu pysymään itsenäisinä? Entäs Kaukasuksen maat Georgia, Armenia ja Azerbaidžan, mikäli nekin onnistuu pysymään itsenäisinä?
Miten käy blokkijaolle, sitten kun Koltšak kuolee?
|
|
|
|
Post by achtung on May 31, 2007 14:51:07 GMT 2
Mihin blokkiin Baltian maat Viro, Latvia, ja Lietuua kuuluu, jos ne onnistuu pysymään itsenäisinä? Olettaisin, että Baltian diktatuureilla olisi kolme vaihtoehtoa: 1) Liittyä fasistiseen liittoumaan, johon kuuluu Venäjä, Italia jne. 2) Perustaa Baltian maiden oma blokki, mahdollisesti Suomi mukana, todellisuudessahan tällaista yritettiin rakentaa, mutta toteutus epäonnistui. Viron ja Suomen rannikkopuolustus olivat sopineet ilman kummankaan valtion antamaa valtuutusta jo yhteisistä puolustussuunnitelmista. 3) Jokainen Baltian maa pysyy erillään kaikista selkkauksista puolueettomana. Miten käy blokkijaolle, sitten kun Koltšak kuolee? Todennäköisesti Venäjä eroaa blokistaan ja joku ottaa sen paikan(Unkari tahi Italia arvelisin) tai sitten koko blokki romahtaa Koltšakin mukana ja jokainen valtio alkaa harjoittaa omaa politiikkaa. |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on May 31, 2007 16:59:31 GMT 2
Mihin blokkiin Baltian maat Viro, Latvia, ja Lietuua kuuluu, jos ne onnistuu pysymään itsenäisinä? Entäs Kaukasuksen maat Georgia, Armenia ja Azerbaidžan, mikäli nekin onnistuu pysymään itsenäisinä? Georgia: Stalinin hallitsema sotaherravaltio, Stalinhan pakeni sinne ruveten jonkinlaiseksi rosvojoukon päälliköksi, jossain vaiheessa ottaessa vallan Georgiassa. Ehkä Stalinilla olisi Berija apunaan... Armenia: En tunne nimeksikään Armenialaisia jätkiä siltä ajalta, melkeen ainoa on englantilaisen tiedustelun agentti Jack Agazarian. Sitten oli kenraali myös Andanik Ozanian. Azerbaidzanista en osaa sanoa. Islamistit vallalla? |
|
