tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Mar 17, 2007 10:52:28 GMT 2
Hmm. Pitäisi varmaan perustaa Iranille oma osio
|
|
budenmeyer
Haupteinsatzleiter
Siedlungsmarken an der vordersten Front des deutschen Volkstums gegen?ber dem Russen- und Asiatentum
Posts: 206
|
Post by budenmeyer on Apr 3, 2007 18:27:42 GMT 2
Pitäisi saada artikkelit Pietarista, Gotenlandista ja Ostlandista.
|
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Apr 5, 2007 12:57:42 GMT 2
Pitäisi saada artikkelit Pietarista, Gotenlandista ja Ostlandista. Nuo ovatkin mietinnässä ja listalla ensimmäisenä. Krimin niemimaata käsittelevää kirjallisuutta ei vain ole vielä kävellyt vastaan. |
|
|
|
Post by Kolfrosta on Apr 16, 2007 19:44:56 GMT 2
Vaikka tämä onkin suurimmaksi osaksi miesten hiekkalaatikko, niin jotain tietoa naisten asemasta Valtakunnassa olisi hyvä löytyä. Onko "kirkko, kyökki, kakarat"-suhtautuminen muuttunut mihinkään vai kasvatetaanko tytöistä edelleen pääasiallisesti synnyttäjiä? Entä jos nainen haluaa elämältään muutakin kuin kodinhengettären asemaa? Ja mikä on Valtakunnan kanta Suomen melkoisen emansipoituneeseen valtiojärjestykseen? Täällähän oli heti ensimmäisissä vapaissa vaaleissa vuonna 1907 valittu 19 naiskansanedustajaa, ja 1926 Miina Sillanpäästä tuli ensimmäinen naisministeri...
(Rekisteröidyin ihan vain kysyäkseni tätä.)
|
|
|
|
Post by achtung on Apr 16, 2007 19:49:03 GMT 2
|
|
|
|
Post by Kolfrosta on Apr 16, 2007 19:55:10 GMT 2
Ah, tosiaan. Kiitoksia.
(P.S. Tämä tosin ei kerro Suomen tilanteesta oikein mitään...)
|
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Apr 17, 2007 14:59:36 GMT 2
Hei, ja tervetuloa foorumille! Naisnäkökulma on aina toivottu ja kaivattu. Uusimmassa Entäs jos? Vaihtoehtohistorian antologiassa on muuten Maria Lähteenmäen artikkeli Sinisukkien sekakuoro - Entäs jos Suomen naiset eivät olisi saaneet äänioikeutta, joka käsittelee naisten asemaa ja mahdollisia kehityskulkuja.
Naisten poliittinen asema Suomessa vuosisadan alkupuolella oli hyvin poikkeuksellinen. Suomen naiskansanedustajat olivat ensimmäisiä demokraattisin vaalein valittuja naisparlamentaarikkoja koko maailmassa. Vahvojen kotirouvien luvatussa maassa Ranskassa naiset saivat ääni- ja vaalioikeuden vasta vuonna 1944, kiitokseksi osallistumisestaan sodanaikaiseen vastarintaan.
Suur-Suomessakaan naisten asemaa tuskin olisi alettu huonontamaan siitä tasosta, joka 1930-luvun loppuun mennessä oli saavutettu. Sen sijaan naisten lukumäärä politiikassa olisi todennäköisesti jäänyt huomattavasti vähäisemmäksi. Mikäli kotiäitien ja -rouvien määrä olisi paljon suurempi kuin meidän maailmassamme, se heikentäisi todennäköisesti myös laajamittaista päivähoitojärjestelmää ja työmarkkinatkin toimisivat kenties hieman toisin.
Mainittakoon, että Saksassa toimi jo 1930-luvulla erittäin kehittynyt päivähoitojärjestelmä, ja jopa yksinhuoltajaperheitä tuettiin rotuhygienisistä syistä. Tämä tosin aiheutti aika lailla närää "kunnollisissa" naimisisissa olevissa rouvissa, että lehtolapsien äidit saivat samanlaista tukea ja kunnioitusta kuin hekin. Lebensborn-ohjelmaan mukaan päässeet naiset sanoivat aikaansa Lebenborn-keskuksissa elämänsä parhaaksi ajaksi. Siellä raskaana olevat naiset saivat sellaisia erikoisherkkuja kuten suklaata ja kaakaota, jotka sotaa käyvässä maassa olivat muuten kiven alla. Mutta oli uudella Saksalla tarjottavanaan muutakin kuin kotia, kirkkoa ja lastentekoa: Naisten osuus työelämästä oli jo ennen sotaa Saksassa korkein kaikista länsimaista. Sopivia kansallissosialistisia roolimalleja kunnianhimoisille tytöille tarjosivat mm. elokuvaohjaaja-näyttelijä Leni Riefenstahl ja huippulentäjä Hanna Reitsch.
Sinänsä Saksalla ei ollut mitään puuttumista liittolaismaidensa poliittisiin järjestelmiin, kunhan yhteistyö toimi ja tuloksia syntyi. Itse asiassa joidenkin miehitettyjen maiden paikallisia natsipuolueita jopa yritettiin estää nousemasta valtaan vanhojen puolueiden kustannuksella, sillä mitä laajapohjaisempaa kollaboraatio oli, sitä vähemmän siitä koitui kustannuksia ja ongelmia. Tässä mielessä esim. Quislingin kaappaus Norjassa oli varsin ei-toivottu tapahtuma. Tanskan ja Suomen demokratiaan Saksa ei koskaan puuttunut eikä suunnitellutkaan puuttuvansa.
|
|
|
|
Post by achtung on Apr 17, 2007 16:09:11 GMT 2
Tuli tässä mieleen suomalainen Hilja "Hurja-Hilja" Riipinen AKA Lapuan lotta, joka oli Lapuan liikkeen ja IKL:n jäsen ja hän toimi myös IKL:n kansanedustajana.
|
|
|
|
Post by Kolfrosta on Apr 17, 2007 19:42:35 GMT 2
Kiitoksia vastauksista. Mietin vain, ovatko Riefenstahl ja Reitsch sittenkin pelkkiä säännön vahvistavia, harvinaisia poikkeuksia, joita on hyvä osoittaa ja sanoa: "Katsokaa! Kyllä meilläkin naiset voivat edetä vaikka minne!" Hitler kun muistaakseni oli tykästynyt Leniin jo tämän näyttelijäaikoina, ja siksi ehkä suhtautui tämän kunnianhimoisuuteen tavallista suopeammin...
Aivan tavallisten kansannaisten asema ja muu mikrohistoria on enemmänkin se, mikä minua kiinnostaa. "Virallisten tiedotteiden" rivien välistä on mielenkiintoista lukea. Etenkin seuraavat lauseet saivat kylmät väreet kulkemaan selkäpiitäni pitkin:
"Minkäänlaisia kiintiöitä, pykäliä tai myönnytyksiä ei järjestelmään sisälly, sillä niitä ei tarvita. Perinteisiä sukupuolirooleja pidetään arvossa, ja luonnollisen sukupuoli-identiteetin kehityksen turvaaminen ja vahvistaminen ovat kansallissosialistisen lastenkasvatuksen tärkeimpiä hyveitä.
Kansallissosialismin lähes myyttinen naisen ihannointi on usein ymmärretty muissa maissa täysin nurinkurisesti. Nainen kansallissosialistisessa valtiossa on Elämän mysteerin haltija, kansakunnan elinehto, josta riippuu sen koko tulevaisuus. Sen sijaan että naiset ja miehet yritettäisiin puristaa samaan muottiin, Puolue ruokkii ja ylistää nimenomaan pieniä sukupuolten välisiä eroja."
Siinä vaiheessa, kun samassa yhteydessä puhutaan "perinteisten sukupuoliroolien" arvostamisesta ja naisista "Elämän mysteerin haltijoina", poistan pistoolistani varmistimen. En ole koskaan pitänyt jalustalle nostamisesta. Sieltä ei tahdo päästä omin neuvoin alas...
|
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Apr 18, 2007 0:34:59 GMT 2
Mikrohistoria onkin yksi mielenkiintoisimmista historian lajeista. Riefenstahlista ja Reitschistä voisi sanoa vielä sen, että nämä naiset olivat ylipäänsä omana aikanaan harvinaisia poikkeuksia, ja on mielenkiintoista että molemmat ponnistivat vaikeuksien kautta maineeseen ja kunniaan juuri Saksasta. Kansallissosialistisessa järjestelmässä eli itselleen ominaisella ristiriitaisuudella rinnan joitain harvinaisen tasa-arvoisia ja toisaalta myös äärimmäisen vanhoillisia, patriarkaalisia näkemyksiä naisen asemasta ja tehtävästä. Oli miten oli, ainakin yksi elämänala voidaan mainita jossa naisilla olisi ollut hyvin vaikeaa edetä: Politiikka. Sekä kansallissosialismi ja fasismi olivat äärimmäisen miesvoittoisia liikkeitä, ja kummankin vakaumuksen mukaan nainen ei kuulunut enempää armeijaan kuin politiikkaankaan. Mutta en pidä mahdottomana, että tässäkin suhteessa ajat olisivat jossain vaiheessa avautuneet, 70- ja 80-luvuilla. Rivien välit on muuten juuri tarkoitettu luettaviksi  |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Apr 22, 2007 20:52:51 GMT 2
Olisi hienoa, jos uuteen Valtakuntaan saataisiin artikkeli Tatarstanista. Hallinto, historia... Miten on tataarien väestönsiirrot tehty? Onko suomessa tataareja? Jos, niin kuinka paljon... Jne
|
|
|
|
Post by inkvisiittori on Apr 23, 2007 17:34:46 GMT 2
Tataarit ovat islaminuskoisia venäläisiä. Tuskin niitä varten mitään omaa valtioo tarttee perustaa. Itä-Karjalasta ne olisi vaan siirretty rodullisin perustein Venäjän puolelle. Tataarit tulivat Suomeen pääosin 1800-luvun alkupuolella ja jo jokseenkin isonvihan aikaan 1741-1743 Venäjän miehittäessä Suomea.
|
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Apr 23, 2007 19:49:33 GMT 2
Krimin tataareilla oli oma kansallinen komiteansa ja Idänministeriön suunnitelmissa myös Volgan tataarit olisivat saaneet itsehallinnon. Suomen tataareja ei olisi karkotettu mihinkään, he ovat suomalaisia.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on May 2, 2007 14:35:23 GMT 2
Tataarit ovat islaminuskoisia venäläisiä. Enpä voi olla oikaisematta virhettä: Tataarit ovat kyllä turkinsukuisia. Toki muslimivenäläisiä on, mutta he eivät ole tataareja. |
|
|
|
Post by inkvisiittori on May 2, 2007 19:34:11 GMT 2
Tataarit ovat islaminuskoisia venäläisiä. Enpä voi olla oikaisematta virhettä: Tataarit ovat kyllä turkinsukuisia. Toki muslimivenäläisiä on, mutta he eivät ole tataareja. Jos tarkkoja ollaan niin tataarit ovat Osmanian imperiumin asukkaiden ja venäläisten sekoitus; rotu, jonka uskonto on islam. Osmanian imperiumin aikaan koko Kaukasia oli turkin sukuista väkeä täynnä, mutta Venäjä on kautta aikain yrittänyt assimiloida aluetta, joten alueen asukkaat ovat kahden eri valtion rotujen sekoitusta. Tataari-käsitteellä ei ole mitään yhteyttä Turkkiin, vaikka näin virheellisesti usein luullaan. Tataari-nimitys tarkoittaa juuri islaminuskoista venäläistä asuipa tämä missäpäin Venäjää tahansa he ovat kaikki tataareja, enimmäkseen tataarit ovat kuitenkin Kaukasuslaisia, mutta myös Kazakstanilaisia on paljon. |
|
