tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Mar 1, 2007 15:51:12 GMT 2
Itse en tiedä asiasta mitään, mutta olettaisin että silloin varsinkin voi tulla paljon kirjotusvirheitä, kun koko kieleltä puuttuu virallinen kirjoitettu kielioppi. Jos ei ole virallista kielioppia niin eihän kirjoitusvirheitä voi tulla lainkaan  |
|
budenmeyer
Haupteinsatzleiter
Siedlungsmarken an der vordersten Front des deutschen Volkstums gegen?ber dem Russen- und Asiatentum
Posts: 206
|
Post by budenmeyer on Mar 1, 2007 18:35:34 GMT 2
Kyse ei ollut kirjoitusvirheistä, vaan älyttömistä käännösvirheistä (tyyliin leijona -> gaselli -> jalopeura) ja kielioppivirheistä. On turha heittää tuollaista kehäpäätelmäläppää, että kielioppivirheitä ei voi tehdä, jos ei ole virallista kielioppia. Kieli oli kuitenkin olemassa puhuttuna kielenä. 1500-luvun suomessa ei mitenkään voinut olla sellaisia lauserakenteita, joita Agricola käytti.
|
|
|
|
Post by achtung on Mar 1, 2007 19:12:51 GMT 2
Eikös Agricola käyttänyt sanoissa artikkeleita(Se Wsi Testamenti), mikä nyt ei ole kauhean yleistä suomenkielessä...
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Mar 5, 2007 15:40:55 GMT 2
Joo, käytti kyllä. Tietääkseni suomen (puhutussa) kielessä ei koskaan ole käytetty artikkelia... Vaikea tietysti sanoa kun en elänyt silloin. Mitenkähän muissa suomalais-ugrilaisissa kielissä Kyse ei ollut kirjoitusvirheistä, vaan älyttömistä käännösvirheistä (tyyliin leijona -> gaselli -> jalopeura) ja kielioppivirheistä. On turha heittää tuollaista kehäpäätelmäläppää, että kielioppivirheitä ei voi tehdä, jos ei ole virallista kielioppia. Kyseessä oli "vitsi" |
|
toorem
Bereitschaftsleiter
Posts: 57
|
Post by toorem on Mar 5, 2007 20:36:46 GMT 2
Unkarissa on määräinen ja epämääräinen artikkeli... jossain Keski-Venäjän uralilaisessa kielessä on samanlainen järjestelmä kuin ruotsissa... noin äkkiseltään muisteltuna.
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers 
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Mar 6, 2007 22:59:22 GMT 2
Unkarissa on määräinen ja epämääräinen artikkeli... jossain Keski-Venäjän uralilaisessa kielessä on samanlainen järjestelmä kuin ruotsissa... noin äkkiseltään muisteltuna. Itse en ole kuullut moisesta, mutta olisiko artikkeli tullut muista kielistä vai olisiko se vain jäänyt pois itämerensuomalaisista kielistä? |
|
toorem
Bereitschaftsleiter
Posts: 57
|
Post by toorem on Mar 7, 2007 19:27:33 GMT 2
Unkarissa epämääräinen artikkeli syntyi lukusanasta yksi, määräinen pronominista tämä: syntyyn vaikuttivat indoeurooppalaiset kielet. Siinä jossain, en löytänyt mainintaa nimestä enkä muista mikä niistä neljästä se oli, pronomini se liittyi edeltävään sanaan suffiksiksi.
|
|
|
|
Post by Doktor Veredeln on Mar 8, 2007 21:47:42 GMT 2
Alkuperäiseen aiheeseen palaten, eli artikkelitoivomuksia:
- Mitä tapahtui Euroopan minivaltioille: Monaco, Andorra, San Marino, Liechtenstain, Vatikaani ja Malta (Luxemburg on osa Valtakuntaa...). Jokin maininta niistä olisi kiva
- Sarjakuvat ja muut, pääasiassa lapsille ja nuorille suunnattu viihteellinen tarjonta? Valtakunnan versio die X-Mannesta tai Kaptain Deutchlandista voisivat olla aika veikeitä... tai nuoren ss-velhon Hugo Pötterin seikkailut Tylypahkan saksalaisessa versiossa.
- Scifin ja fantasian asema Valtakunnan kulttuurissa. Suosittua, sallittua vai rangaistavaa?
- Valtakunnan panostus ihmisperimän, genetiikan ja proteiniikan tutkimiseen ja kehittämiseen. Nämä olisivat olleet erittäin kiinnostavia työkaluja ihmisrodun kehittämiseen.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Mar 9, 2007 11:31:02 GMT 2
Sähköautoja oli tehty jo 1900-luvun alussa mutta myöhemmin polttomoottori syrjäytti sen. Olisko valtakunnan maailmassa saksalaiset kehittäneet sähköautoja ja sähkömoottoritekniikkaa? Meinaan, että koska kansallissosialistit arvostivat luontoa, niin luulisi heidän arvostaneen autoja joista ei lähde päästöjä. Tietäiskö joku lisää tästä? Joku viisas voisi aloittaa sähköauto-topicin. fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6auto |
|
|
|
Post by achtung on Mar 10, 2007 9:27:20 GMT 2
Tanskan DNSAP ei ollut mikään kovin vahva järjestö(parhaimillaan 21 500 jäsentä v. 1943), kansallissosialisteja Tanskassa oli yhteensä n. 39 000 ja paras vaalitulos v. -43 oli 43 000, mikä merkitsi 1, 13% äänistä, joten ei tuosta DNSAP:ista tehdä missään hetkessä massapuoluetta. Monissa maissahan saksalaiset erehtyivät tekemään sen virheen, että laittoivat jonkun 0,1% kannatusta saaneen fasistipuolueen valtaan ja sitten alkoikin ilmestyi kiivasta vastarintatoimintaan. Tuo Hirdin ja SS-miesten sisäinen valtataistelu voisi olla mielenkiintoinen. SS-miehet sodan aikana pitivät itseään parempina kuin Hirdin miehet, olihan heidät valittu tiukkojen kriteerien kanssa. Hirdin ja Norges SS:n välille ilmestyi riitaa oppisuunnista, sillä Norges SS oli pangermaanisuutta edustava linja ja Hird kansallista linjaa. Ihan ihme käytöstä kuinka jo sodan aikana alkoi Hird ja SS-järjestöt tapella Norjassa vaikka oli vielä suurin vihollinen kaatamatta. Jos SS olisi voittanut valtataistelun Jonas Lie olisi noussut pääministeriksi, mutta Hirdin ehdokkaista en osaa sanoa sen tarkemmin kuin että heitä voisi olla Quislingin hallituksen jäsenet Ragnar Skancke ja Albert Viljam Hagelin. Saksa luultavasti olisi Jonas Lien takana ja iän puolesta Lie olisi voinut pysyä vallankahvassa pitkälle 70/80-luvulle asti. SS:n julisteita norjalaisille www.frontkjemper.com/index_files/art.htmOlisiko hän tuleva Norjan fører?  Voisi perustaa Tanskalle ja Norjalle oman topicin |
|
budenmeyer
Haupteinsatzleiter
Siedlungsmarken an der vordersten Front des deutschen Volkstums gegen?ber dem Russen- und Asiatentum
Posts: 206
|
Post by budenmeyer on Mar 10, 2007 16:48:52 GMT 2
En pidä epätodennäköisenä sitä, että Norja tai Tanska saisi Saksalta jopa siirtomaita Afrikasta tai Lähi-Idästä. Ei Saksalla itselläänkään ole mitään tarvetta saada siirtomaita Afrikasta tai Lähi-Idästä. Siirtomaiden antaminen Norjalle tai Tanskalle on kuolleena syntynyt ajatus. Norjalaisia ja tanskalaisia oltaisiin ainakin houkuteltu uudisasukkaiksi itä-Eurooppaan. Nimenomaan. Mikä rooli "Megali Idea"-politiikalla (Anatolian kreikkalaisalueiden ja Istanbulin haltuunnotto) olisi? Näkisin sodan/sodat Turkin kanssa erittäin todennäköisinä. Saksan kannalta olisi järkevämpää liittoutua Turkin kuin Kreikan kanssa. |
|
budenmeyer
Haupteinsatzleiter
Siedlungsmarken an der vordersten Front des deutschen Volkstums gegen?ber dem Russen- und Asiatentum
Posts: 206
|
Post by budenmeyer on Mar 10, 2007 17:25:32 GMT 2
En pidä epätodennäköisenä sitä, että Norja tai Tanska saisi Saksalta jopa siirtomaita Afrikasta tai Lähi-Idästä. Ei Saksalla itselläänkään ole mitään tarvetta saada siirtomaita Afrikasta tai Lähi-Idästä. Siirtomaiden antaminen Norjalle tai Tanskalle on kuolleena syntynyt ajatus. in the second, they are inhabited by healthy peoples, and in the third, they produce in abundance everything we require except coffee. Within ten years, the colonies of the other countries will have lost their value. The greatest boon we could get would be peace as soon as we can have it. Norjalaisia ja tanskalaisia oltaisiin ainakin houkuteltu uudisasukkaiksi itä-Eurooppaan. Our duty is methodically to pursue a racial policy. We're compelled to do so, if only to combat the degeneration which is beginning to threaten us by reason of unions that in a way are consanguineous. Saksan kannalta olisi järkevämpää liittoutua Turkin kuin Kreikan kanssa. After their first conflict with the Russians, the Finns applied to me, proposing that their country should become a German protectorate. I don't regret having rejected this offer. As a matter of fact, the heroic attitude of this people, which has spent a hundred of the six hundred years of its history in fighting, deserves the greatest respect. It is infinitely better to have this people of heroes as allies than to incorporate it in the Germanic Reich—which, in any case, would not fail to provoke complications in the long run. The Finns cover one of our flanks, Turkey covers the other. That's an ideal solution for me as far as our political protective system is concerned. Independently of these considerations, the climate of Karelia —not to speak of the other regions—doesn't suit us Germans at all. If I happen to visit our brave soldiers up there, and they ask me what I think of those unproductive lands (which the Russians themselves have not attempted to colonise), I can only share their feeling. It's quite different with Norway, which, thanks to the presence of the Gulf Stream, offers much more favourable climatic conditions. So the Reichsfuehrer SS mustn't entertain the hope of replacing the Russian penitentiary colonies on the Murmansk canal by the occupants of his concentration camps. These men's toil will first of all be needed for the building of the armaments factories we shall build in the vast Russian spaces. Besides, as regards the Russian territories that will pass under our sovereignty, the problems are so plentiful that they'll provide us with opportunities for work for several centuries. ... Since there is a question of the future of Leningrad, I reply that, for me, Leningrad is doomed to decay. As one of the officers to whom I awarded the Oak Leaves was saying recently, famine has already reduced the population ofLeningrad to two millions. If one thinks that, according to the report of the Turkish Ambassador in Russia, the city of the diplomats itself no longer offers anything decent to eat; and if one knows, too, that the Russians are continuing to eat the meat of broken-down horses, it's not difficult to imagine that the population of Leningrad will rapidly diminish. The bombs and artillery fire have contributed their share to the city's destruction. In future the Neva will have to serve as the frontier between Finland and ourselves. May the ports and naval dockyards of Leningrad decay in their turn! As a matter of fact, there can be only one master in the Baltic, which must be an inland sea of Germany's. That's why we must see to it there's no room for an important port on the periphery of our Reich. The development of our own ports and those of the Baltic countries will amply suffice to cover our maritime needs, so that we shall be well able to dispense with the port of Leningrad, which in any case is blocked by ice for half the year. |
|
|
|
Post by achtung on Mar 10, 2007 17:48:20 GMT 2
Eikös tuo siirtomaa-buumi ollut menny ohi jo tuossa ensimmäisen maailmasodan jälkeen. Miksi Tanska tai Norja tarvitsisi Afrikasta siirtomaita? Norjalla oli ainoastaan halu saada Kuolan niemimaa itsellee, mutta Saksa pelasi sinäänsä kieroa peliä, kun oli epäsuorasti luvannut Suomelle että Norjalle saman alueen. Suomellekkin tuota Kongoa lähennä tyrkytettiin eikä Suomi halunnut kuin Karjalan laulumaat.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Mar 11, 2007 11:59:28 GMT 2
Niin siirtomaat alkoi olla 1940-luvulla jo taloudellinen rasite..
|
|
|
|
Post by Doktor Veredeln on Mar 11, 2007 17:36:33 GMT 2
Ainoa maa, joka hyötyi siirtomaistaan suuremmissa määrin oli Britannia, sekin lähinnä Kanadan, Australian ja Intian ansiosta... Unohtamatta Espanjan tekemää Suurta Ameriikan Mantereiden Ryöstöä 1500- ja 1600 luvuilla. Eikä Espanjakaan niistä pidemmän päälle hyötynyt.
|
|
