Asepaja

[Oskar Dirlewanger]

Muuten. Neuvostoliitto teki AK-47:n tunnetuksi maailmalla, muunmuassa sylkemällä niitä tonneittain sisseille ympäri maailmaa. Olisiko valtakunnassa jotain vastaavaa. Kenties MP5?

[tonttu]

AK47 on valtakunnan maailmassa StG/43. Aiheesta on keskustelua Asevoimat ja Sota >> Rynkyt Valtakunnassa

Siellä aseesta seuraavasti:

Vuosia sodan lopun jälkeen uusi ase alkoi tehdä tietä kuuluisuuteen, siitä tuli myös monen sodan ja konfliktin tunnus, erityisesti afrikassa, lähi- ja kauko-idässä.

SturmGewehr 53 [ilmeisesti virhekirjoitus = SturmGewehr 43] korvaa siis valtakunnan maailmassa AK-47 rynnäkkökiväärin, jota ei edes keksitä, aseen tekijän, A. Kalaschinikovin kykenemättä saamaan Stg-43:sta vuoden -45 taistelujen aikana, saksan maaperällä, sillä valtakunnan maailmassa näitä taisteluja ei edes käyty.

Noin sanoi siis Hauptfeldwebel

[achtung]

Olisikohan Suur-Suomi kehittänyt oman panssarivaununsa. Vaikka Panzer IV pohjalle rakennettu Sisu I.

[Puoluesihteeri]

Miksi ihmeessä?

[achtung]

Jokainen valtio voi vain luottaa itseensä!

[Puoluesihteeri]

Höpöä. Toinen maailmansota nimenomaan todisti, ettei yksikään valtio voi luottaa pelkästään omiin voimiinsa. Tälle ajatuksellehan Uusi Eurooppa kokonaisuutena perustuu. Goebbels ennusti jo 1943, että 50 vuoden kuluttua (eli suurinpiirtein Valtakunnan nykyhetkessä) kansallisvaltiot vanhoine rajoineen ovat menettäneet merkityksensä.

Suomen kokoiselle maalle ei ole ikinä taloudellisesti järkevää ryhtyä moisiin projekteihin, kun vähän käytettyä aseteknologiaa saa myös ostettua puulla ja paperilla huokeaan vaihtokurssiin. Näin se bilateraalinen kauppa Valtakunnan ja Suur-Suomen välillä kukoistaa...

[achtung]

Noh, tuo on totta

[SS-Ogruf Hans Kammler]

admin said:

Suomen kokoiselle maalle ei ole ikinä taloudellisesti järkevää ryhtyä moisiin projekteihin, kun vähän käytettyä aseteknologiaa saa myös ostettua puulla ja paperilla huokeaan vaihtokurssiin. Näin se bilateraalinen kauppa Valtakunnan ja Suur-Suomen välillä kukoistaa...

Suomessa on suunniteltu ja menestyksellisesti valmistettu panssariajoneuvoja, niin kuin myös sukellusveneitä aiemmin.

Taisteluvaunujen kehityksessä suuntaus näyttäisi olevan entistä kevyempää, huokeampaa ja nopeammin liikkuvaa kalustoa kohti. Samoja ominaisuuksia, mitä Saksa löysi Jagdpantherista tiikeriin verrattuna, tosin ilman kompromissia panssaroinnissa. Jagdpantherissa kompromissi tehtiin tykin käännettävyydessä. Vaunu oli aina käännettävä kohti maalia. Nykyään amerikkalaiset suunnittelevat nopeita ja kevyesti panssaroituja pyörillä kulkevia vaunuja, joissa on päällä miehittämättömässä tornissa suuri ja tulivoimainen tykki. Suomalainen versio ideasta on Patrian uusi kahdeksanpyöräinen vaunu, joka voidaan aseistaa eri tavoin. Kaikissa näissä esimerkeissä on pyritty huokeampaan kokonaisuuteen ja parempaan liikkuvuuteen. Taisteluvaunu on turha, ellei se ehdi mukaan taisteluun, missä sitä tarvitaan.

[SS-Ogruf Hans Kammler]

Tuosta amerikkalaisten uudesta miehittämättömällä tykkitornilla varustetusta vaunusta tuli mieleeni muutama asia.

On tietenkin ilmiselvää, miksi taisteluvaunuun piti saada mahdollisimman automaattinen tykki. Jotta vaunusta voisi oikeasti saada kevyen ja huokean, vaunun miehistön vahvuus pitää minimoida. Tykin suuntaus on siis pitkälti siirretty tietokoneen huoleksi. Ilmeisesti tämä selittää myös, miksi he samalla siirtyivät sileästä putkesta rihlattuun.

Sileästä tykinputkesta laukaistava panssarintorjunta-ammus on todennäköisesti nuolimainen alikaliiberiammus, joka lähtee putkesta moninkertaisella nopeudella verrattuna rihlatuista putkista ammuttaviin täyskaliiberisiin kranaatteihin. Suuremmasta lähtönopeudesta johtuen ihmisen on helpompi tähdätä laukaus, sillä ennakon ja putoaman aiheuttamat poikkeamat tähtäykseen eivät aiheuta päänvaivaa ampujalle. Mutta kuinka tilanne muuttuu, jos ampujana onkin tietokone? Tietokone laskee putoaman ja ennakon aiheuttamat korjaukset noin millisekunnissa. Merkittäväksi tekijäksi muodostuukin laukausten hajonta, joka rihlatulla aseella on pienempi kuin alikaliiberisia nuolia ampuvalla sileäputkisella. En keksi muuta oleellista selitystä siihen, että amerikkalaiset valitsivat rihlatun tykin. He haluavat käyttää tietokonelaskennan antaman edun täysimääräisesti hyväksi. Tarkempi suuntaus merkitsee mahdollisesti suurempaa tarkkaa laukaisuetäisyyttä viholliseen verrattuna. Se voi olla taistelussa ratkaiseva etu.

[tonttu]

Apropoo leivänpaahdin.

Myyhän Suomi nykyäänkin mm. patruunoita ulkomaille, ja suomalaiset panssari- ja kuljetusajoneuvot ovat suhteellisen suosittuja.

Mikseivät myös Sisu-tankit?

[ravenlord]

Suomessa on kehittyneitä panssaroituja miehistönkuljetusajoneuvoja, koska suomessa on kuorma-auto alan teollisuutta, ja samoilla laitteilla ja jossainmäärin samoista osista voidaan valmistaa pasit ja amv.t Tosin amv käyttää tuontimoottoria, scaniaa, koska linnavuoren tehtaan tuotevalikoimassa ei ole soveltuvaa moottoria, suurin on 634 sarjan kone joka on vain 7.4 litrainen, xa-203 pasissa on 612 sarjan moorttori, sama tilavuus mutta vanhempaa mallia.

Lisäksi suomen maastoon soveltuu hyvin pyöräajoneuvot, nopeus on tavoite.

Tuo Aamos on pätevän oloinen idea, patrian sivujen mukaan yhdellä ajoneuvolla pystyy ampumaan 14 kranaattia kohteeseen, käyttäen eri panoksia ja korokulmia, niin että kaikki kranaatit iskeytyvät kohteeseen samanaikaisesti, lisäksi ajoneuvo saadaan ajoon 10 sekunnissa. Eli millaista jälkeä saa aikaan 4 aamos ajoneuvon ryhmä, joka kykenee ampumaan niin, että maalialueelle sataa muutana minuutin aikana jopa 56 kappaletta 120mm kranaattia.

[toorem]

Suomen oloissa minä suosisin kyllä teloja, niillä on ylivoimainen maastoliikkuvuus pyöriin verrattuna, ja enkkuwikissä oli jotain...

"Any advantages a wheeled vehicle has over steel tracked counterparts can be reduced by using new band-track and electric-drive technology. Conventional tracks consist of linked solid metal segments with rubber pads attached; a rubber band track consists of coils of steel cables coated in rubber. While rubber band tracks cannot support the weight of tanks, they have been tested up to weights of 30 tons and were used on US Army halftracks in the Second World War. The M113 APC and its upgraded MTVL form, the most often proposed alternatives to Stryker, could easily be fitted with these tracks. Between the band tracks and an electric-drive motor, it can actually match the Stryker's theoretical road speed of about 62MPH." en.wikipedia.org/wiki/Stryker

Yhden 120 millisen kranaatin tuhoalue on noin 13 metriä.

Mahdollisimman automaattisesta tykistä tuli mieleen, eikös automattilatauksella varustetun ps-tykin ammus voi räjähtää lataimessa, jos torni saa osuman sivusta?

[tonttu]

Jep. Suomessa on kuitenkin aika paljon tiettömiä seutuja. Telat ovat paljon paremmat maastossa, ja nyky teknologialla nopeudessakaan ei hävitä paljon.

"Mahdollisimman automaattisesta tykistä tuli mieleen, eikös automattilatauksella varustetun ps-tykin ammus voi räjähtää lataimessa, jos torni saa osuman sivusta?"

Kyllä vain. Hopeareunaisellakin pilvellä on synkkä keskus :]

[ravenlord]

Maastoa on monenmoista. Jos pasissa pystyisi laskemaan rengaspaineita ajonaikana, niin sillä mennään vaikka perse edellä puuhun. Mutta pyöräajoneuvoa ei voida panssaroida raskaasti. raskaampi pasi on periaatteessa suojattu 0.5" itkk.n luodeilta, mutta se ei ole uintikykyinen, toisin kuin vanhat pasit jotka on suojattu vain kiväärikaliiperi aseilta. Mutta lienevät tinakippoja rynnäkköpanssareihin verrattuna. Lisäksi polttonesteen kulutus on yksi tekiä kriisitilanteessa, mikä pitää ottaa huomioon.

[SS-Ogruf Hans Kammler]

ravenlord said:

Mutta pyöräajoneuvoa ei voida panssaroida raskaasti. raskaampi pasi on periaatteessa suojattu 0.5" itkk.n luodeilta, mutta se ei ole uintikykyinen, toisin kuin vanhat pasit jotka on suojattu vain kiväärikaliiperi aseilta. Mutta lienevät tinakippoja rynnäkköpanssareihin verrattuna. Lisäksi polttonesteen kulutus on yksi tekiä kriisitilanteessa, mikä pitää ottaa huomioon.

Jokin Exote-panssari tai muu vastaava uusi materiaali voisi auttaa miehistönkuljetusajoneuvon panssaroinnissa. Mutta mikä mahtaa olla Exote-panssarin nykyinen status? Ainakin muutama vuosi sitten se näytti hyvin lupaavalta tuotteelta.