Asepaja

[Hauptfeldwebel]

Sellaista vielä kysyisin, että mikä olisi Valtakunnan ilmatorjuntapanssarivaunujen tila?

Wirbelwind ja Kugelblitz it-panssarivaunut olisivat olleet erittäin tarpeellisia Normandiassa jossa ilma-alivoimaisuus olisi ollut selviö. Kun vielä olisi mahdollisimman paljon 20mm vierling tykkejä moottoroituina niin liittoutuneiden ilmavoima olisi kyetty kiistämään, edes joten kuten. Ainakin rynnäköintikoneet(Typhoon jne.) olisivat kärsineet isommat tappiot. Kun vielä Luftwaffen käytössä olisi ollut FW190D-9 ja Ta 152 koneita ainakin tuollaiset 3000 kappaletta niin ehkäpä taistelu olisi päätynyt toisin? Tietysti jokin määrä pommikoneitakin olisi tarvittu(ehkä n. 2000 olisi riittänyt?). Liittoutuneilla oli kuitenkin n. 13 000 konetta käytettävissään.

Miksei sitten Me-262 koneita? Kuten monet muut varhaiset suihkukoneet myös Me-262 ei ollut kovin tehokas matalilla korkeuksilla vaan pääsi enemmän oikeuksiinsa korkealla pommikoneita torjumassa. Siksi sillä olisi ollut huono taistella Normandiassa jossa pääosa ilmataisteluista käytiin hyvin matalalla. FW190D-9 ja ta 152 koneiden suoritusarvot ovat sen verran paljon paremmat Me-109 koneihin verrattuna, että juuri niitä olisi pitänyt olla käytössä kesällä ´44.

Tosiasiassahan oli niin, että ilmanherrus ratkaistiin kevällä 1944 jo paljon ennen maihinnousua. Kovissa ilmataisteluissa Luftwaffen resurssit loppuivat kesken joten ratkaisutaistelussa Normandiasta oli enää kovin vähän koneita käytössä. Mikäli Saksalla olisi ollut riittävästi resursseja käydä pitkää ja kuluttavaa ilmasotaa niin ehkäpä liittoutuneiden ilmanherruus olisi kyetty kiistämään. Historia osoittaa, että joskus se on riittänyt. Ehkäpä koko maihinnoususta olisi jouduttu luopumaan mikäli ilmanherruutta ei olisi saavutettu, juuri samasta syystähän Saksa luopui maihinnoususta Englantiin. Ilmatorjunta olisi tasoittanut puntteja, Saksa olisi kutenkin ollut ilma-alivoimainen osapuoli. Ilmatorjunta olisi pakottanut käyttämään suurempia pommituskorkeuksia, ehkä osa pommituksista olisi jouduttu suorittamaan pimeällä/huonossa säässä, pommitusten tarkkuus olisi ollut huonompi jne.

Liittoutuneiden ilmaherruus oli kohtalokasta. Se esti Saksalaisten mm. tiedustelulennot ja tehokkaat vastatoimet.

Sekin kannattaisi muistaa, että liittoutuneilla oli vahva ilmatorjunta Normandiassa. Se olisi ollut uhka Saksalaisille pommikoneille jolloin tappiot olisivat olleet suuret. Liittoutuneillahan oli käytössä mm. tutkaohjattuja ilmatorjuntayksiköitä ja tutkien laadullinen taso oli parempi. Käytössä olivat millimetrialueen tutkat ja mm. herätesytytin. Hyvä olisi jos Saksalaiset olisivat voineet yrittää hajoittaa liittoutuneiden ilmatorjuntajoukkoja. Tämä olisi voinut onnistua esimerkiksi V1 aseella. Niitä kun olisi laukaistu maihinousuarmeijan lähtösatamiin ja Englantilaisiin kaupunkeihin, tällöin liittoutuneet olisivat joutuneet sitomaan osan ilmatorjuntakalustostaan kotialueen suojaukseen jolloin ilmatorjuntaa olisi ollut vähemmän käytössä Normandiassa(=Luftwaffe olisi päässyt vähemmällä). Ehkäpä tuo kaikki olisi voinut onnistua jos itärintamaa ei olisi ollut.

Siinäpä purtavaa.

[Hauptfeldwebel]

Ai niin. Lentokalustoa tarvitaan paljon siksi, että melkoinen osa on aina huollossa/rikki/vaurioitunut/siirtolennolla/jne. Tyypillisesti n. 70-75% koneista on rivivahvuus. Ja ratkaisutaisteluissa tappiot ovat jokatapauksessa suuret joka laskee käytettävissä olevaa konemäärää jyrkästi. Esimerkiksi Kurskin taisteluiden aikana Luftwaffe suoritti 5.7 2800 taistelulentoa 9. armeijan hyökkäyksen tukemiseksi. 6.7 2100, 7.7 enää 1150 ja 9.7 olemattomat 350 taistelulentoa. Määrä ylittää roimasti normaalit taistelutappiot. Luultavimmin Normandiassa taistelut olisivat olleet yhtä rajut=tappiot suuret molemmin puolin.

[achtung]

Missään ei ole puhuttu suurista rautatietykeistä Dorasta ja Karlista! Nuo tykit olisivat voineet jauhaa kokonaisia kaupunkeja raunioiksi. Historiallisesti Doraa ei tiedettävästi koskaan käytetty, mutta olisiko sillä ollut merkitystä Valtakunnan historiassa? Dorahan suunniteltiin Stalingradin tuhoamiseen.

[Doktor Schmidt]

Sukellusveneistä ammuttavia V2-ohjuksia itse asiassa jopa testattiin sodan aikana.[/quote]

Lisää tietoa aiheesta: www.prinzeugen.com/V2.htm.Eikä sekään ole yllättävää, että suunniteltu tekniikka kopioitiin sittemmin NL:ssa :-)

[Doktor Schmidt]

achtung said:

Missään ei ole puhuttu suurista rautatietykeistä Dorasta ja Karlista! Nuo tykit olisivat voineet jauhaa kokonaisia kaupunkeja raunioiksi. Historiallisesti Doraa ei tiedettävästi koskaan käytetty, mutta olisiko sillä ollut merkitystä Valtakunnan historiassa? Dorahan suunniteltiin Stalingradin tuhoamiseen.

Kyllä Doraa käytettiin Sevastopolin piiristyksessä ja sillä saatiin raskaan patterin Maxim Gorkin "panssarikupu lentämään liitoksistaan", kuten Carrellin kirjassa Marssi Venäjälle kuvataan. www.geocities.com/CapeCanaveral/Lab/1167/edora.html

[Doktor Schmidt]

hauptfeldwebel said:

Infrapunaa ei myöskään kukaan enää käytä, joissakin vanhemmissa vehkeissä se vielä on kun se on joskus -50 luvulla vaunuun rakennettu. Nykyään suuntaus on lämpökameroihin ja mikseipä myös valonvahvistin puolusta paikkaansa.

Siinä pieniä huomioita IX panssarista.

Kertokaa diletanttitohtorillekin, mitä eroa on infrapunalla ja lämpökameralla?

[majuri]

Kyllä Doraa käytettiin Sevastopolin piiristyksessä ja sillä saatiin raskaan patterin Maxim Gorkin "panssarikupu lentämään liitoksistaan", kuten Carrellin kirjassa Marssi Venäjälle kuvataan.

Siinä kuvataan myös että, tuollaisen tykin käyttö vaatii pariatuhatta miestä, jolloin tehokkuus on kyseenalaista, sekä uudelleen lataaminen hidasta: tehokkus kyseenalaista.
Mutta, jos pitää murentaa raskaita linnoituksia kuten Sevastopol, sellaisista tykeistä voi olla hyötyä.

[tonttu]

majuri said:

Siinä kuvataan myös että, tuollaisen tykin käyttö vaatii pariatuhatta miestä, jolloin tehokkuus on kyseenalaista, sekä uudelleen lataaminen hidasta: tehokkus kyseenalaista.
Mutta, jos pitää murentaa raskaita linnoituksia kuten Sevastopol, sellaisista tykeistä voi olla hyötyä.

Vaatiko se muka 2000 miestä. Yksi patteri ehkä, mutta yksi ainut tykki...? En usko. 20(enemmänkin, en ole varma?) on sen sijaan ihan järkeenkäypää, vaikka onkin melkoisesti.

Miten valtakunnan maailmassa sellaiset hirviöt kuin Maus menestyivät. Oliko 180 tonnin mörököllille käyttöä vai hyydytettiinkö projekti?

[Luuger]

tonttu said:

Miten valtakunnan maailmassa sellaiset hirviöt kuin Maus menestyivät. Oliko 180 tonnin mörököllille käyttöä vai hyydytettiinkö projekti?

Mausista en osaa sanoa, mutta tuli mieleen lukeneeni jostain, että jos Saksa olisi investoinut enemmän rynnäkkötykkeihin, olisi sodan lopputulos saattanut muuttua.
Panssarivaunujen tuotannossa suurin vaikeus oli kuulalaakereiden valmistaminen, koska valmistus vaati tarkkuutta jota vain harvoilla tehtailla oli tarjota, ja lisäksi tehtaita pommitettiin jatkuvasti. Kuulalaakereita vaaditaan panssarivaunujen kääntyviin torneihin ja rynnäkkötykissä kääntyviä torneja ei ollut.
Muun muassa Jagdpanther ja Jagdpanzer IV olivat erinomaisia esimerkkejä Saksalaisista rynnäkkötykeistä.

Jagdpanther
Jagdpantherin tuotanto alkoi tammikuussa 1944, mutta liittoutuneiden pommitusoffensiivin tehtaille tuottamat vauriot tekivät suunnitelmien mukaisen tuotannon mahdottomaksi. Lopullinen valmistusmäärä oli 392 vaunua.

Rintamalle päästyään Jagdpantherit kunnostautuivat sodan loppuvaiheen taisteluissa huomattavalla tavalla. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että itse Adolf Hitler piti Jagdpantheria erinomaisena ratkaisuna ja katsoi vaunun olevan jopa Kuningastiikeriä parempi. Tämä lienee myös totuus, sillä alhaisemman painonsa, huokeamman valmistushintansa ja suuremman liikkuvuutensa ansiosta Jagdpanther olisi ollut saksalaisille joukoille huomattavasti Kuningastiikeriä mielekkäämpi vaihtoehto.

[tonttu]

luuger said:

...jos Saksa olisi investoinut enemmän rynnäkkötykkeihin, olisi sodan lopputulos saattanut muuttua.

[glow=red,2,300]Jee mul on 2 tähtee ja 10 sormee[/glow]

Jagdpanther ja jotkut muutkin rynnäkkötykit(en ole varma) kai olivat hyviä tekeleitä, mutta ainakin Sturmgeschütz oli omasta mielestäni aika onneton esitys.

Rynnäkkötykki on kuitenkin huono siinä suhteessa, että tykkiä ei voi kääntää kuin vähäsen. Jos panssarivaunu jostain syystä joutuu liikuntakyvyttömäksi, sen selustaan voi turvallisesti kiertää eikä se pysty mitenkään puolustautumaan. Rynnäkkötykki on heikko jalkaväkeä vastaan koska sen tykkiä ei voi kääntää nopeasti jalkaväen perässä.

Combat Mission 2:ssa en ole koskaan itse tykästynyt niihin, vaikka ne ovat myös siinä halpoja.

[sepi]

Vastahan minä humoristisesti puhuin parilla lauseella Itse ideoimastani atomivoimalla toimivasta Maus V tankista, jossa olisi 8 eri telaa(4+4) ja painoa aivan VAL-TA-VASTI (joku 255+ tonnia.), Kaksi 305mm tykkiä ja IT-järjestelmä (valtakunnan vastine nykyiselle USA:n phalanxille). eihän semmoisella kolossilla olisi mitään taisteluarvoa, mutta penteleen pelottava propaganda-ase sellainen "Tankki" olisi.

[ravenlord]

www.prinzeugen.com/V2.htm

Mielenkintoista asiaa!

[achtung]

Sodan aikana saksalaisten aseita vaivasi se, että ne olivat liian hyviä. Useat aseet olivat kalliita valmistaa osien puutteessa ja ammattimiehistä oli puutetta. Itätyövoiman valmistamissa aseissa ja ammuksissa oli paljon valmistusvirheitä.

[toorem]

Kaupunkisodassa Krummer Lauf olisi ollut todella hyödyllinen, ja voin olettaa, että näin oli myös Valtakunnan historiassa: www.pkymasehist.fi/index.html
Ja koska linkittäminen oikealle sivulle ei näköjään onnistu, valitkaa sieltä jäsenlehti, Krummer Lauf on ensimmäisessä numerossa.

doktor said:

Kertokaa diletanttitohtorillekin, mitä eroa on infrapunalla ja lämpökameralla?

Ei mitään, mutta kyseinen väärinkäsitys lienee syntynyt siitä tosiasiasta, että ilmakehässä on kaksi infrapunaikkunaa, joista toinen päästää läpi kappaleiden heijastamaa(nk. infrapuna) ja toinen säteilemää ir-säteilyä(nk. lämpö).

[deus]

admin said:

Itse asiassa vuonna 1945 suunniteltiin koko Wehrmachtin kaluston uudistamista sodan kokemusten perusteella nopeammaksi, keveämmäksi ja varaosiltaan keskenään vaihdettavaksi ns. E-suunnitelman puitteissa.

Kun Saksan sotavoimat rakennettiin uudestaan ennen 2. maailmansotaa siitä tehtiin nopeaa ja tulivoimaista. Salamasota ei perustunut massaan vaan laatuun ja nopeuteen. Kuitenkin vuonna 1942, kun Saksan armeijan määrä ei riittänyt vallattujen alueiden puolustamiseen alettiin esim. tankeista tehdä järeitä, kestäviä ja muutenkin puolustussotaan sopivia.