Jatkosota päättyy Suomen kannalta tasapeliin

[tonttu]

Saksalaisten armeijoiden miesvoimaa tosiaan tuhlattiin tuhnailemalla pohjoisessa, mutta tämä sitoi kuitenkin kolmasosan Suomen rintamalla olevista neuvostojoukoista ja helpotti siten merkittävästi Suomen hyökkäystä etelässä.

[achtung]

Täällähän ei ole puhuttu vielä mitään Ilomantsin torjuntavoitosta, jossa motitettiin 2 punadivisioonaa ja Ilomantsissa saatu voitto sai Stavkan luopumaan ehdottoman antautumisen vaatimuksesta.

fi.wikipedia.org/wiki/Ilomantsin_torjuntavoitto_1944
en.wikipedia.org/wiki/Battle_of_Ilomantsi
www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/kilin.htm

[Privatdetektiv Josef Matula]

Miten nuo taistelut ois menny tämän topicin vaihtoehdossa? Muutenkin tuli mieleen kysymys että miten monta puna-armeijan sotilasta piti kuolla lisää, että Stalin suostui rauhaan Suomen kanssa siten että antoi Suomen pitää Tarton rauhan rajat?

[tonttu]

privatdetektiv said:

Miten nuo taistelut ois menny tämän topicin vaihtoehdossa? Muutenkin tuli mieleen kysymys että miten monta puna-armeijan sotilasta piti kuolla lisää, että Stalin suostui rauhaan Suomen kanssa siten että antoi Suomen pitää Tarton rauhan rajat?

Ei minusta kyse kauheasti ole kuoloista, vaan pikemminkin siitä ettei puna-armeija pysty saavuttamaan läpimurtoa. Ei Neuvostoliitossa pulaa ollut miesvoimasta, vaan voitoista (ainakin vuonna 1941)

[Privatdetektiv Josef Matula]

Missä määrin Suomen tasapeli olisi suomalaisten ansiota ja missä määrin sen ansiota että Saksa pistää itärintamallaan puna-armeijaa vastaan? Voisi ajatella niin, että mitä vaikeampaa puna-armeijalla on edetä Saksaan, sitä enemmän se hyödyttää myös Suomeakin. Eli Suomen etu on se että puna-armeija siirtää joukkojaan Suomen suunnalta pois Saksaa vastaan, mutta että nuo puna-armeijan juokot kohtaa mahdollisimman paljon vaikeuksia Saksan suunnalla.

[achtung]

Olihan siitä saksalaisten avusta melko paljon hyötyä, mutta Saksan toiminta itärintamalla oli melko olematonta ja olivat kokoajan alakynnessä. Leningradin rintaman aloittama suurhyökkäys alkoi 9. kesäkuuta eli 13 päivää ennen Saksaa suunnattua suurhyökkäystä, joten Saksa ei juurikaan vaikuta asiaan merkittävämmin. Saksan tilanteesta kertoo, se että Saksa kyennyt lähettämään Suomelle kuin rynnäkkötykkiprikaatin vaikka Suomesta pyydettiin kuuden divisioonan armeijakuntaa. Saksa oli itsekin todella pahassa tilanteessa sillä lännessä oli alkanut Normandian maihinnousu ja NL aloitti massiivisen operaatio Bagrationin 22. 6, jossa käytännössään tuhottiin Armeegruppe Mitte. Ja saksalaisten joukot Lapissa tuskin olisivat ehtineet ennen kannaksen taisteluiden loppua, sillä Suomella oli rajallinen määrä junia, jotka kuljettivat etupäässä siviilejä pois taistelualueelta ja suomalaisia joukkoja Itä-Karjalasta.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Mitenkähän Suomi menettelee Marshall-avun suhteen tässä vaihtoehdossa? Oikeasti se ei ottanut sitä vastaan eikä edes osallistunu Marshall-kokoukseen, vaikka Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta puolsi osallistumista. Syy oli siinä kun presidentti ja hallitus pelkäsi NL:ää. Oishan Marshall-apu ollut kovastikin tarpeen jälleenrakennuksessa. Uskaltaako tässä topicissa Suomi ottaa sitä?

[inkvisiittori]

Varmastikin tässä skenaariossa Suomi uskaltaa ottaa Marshall-apua ja näyttää NL:lle, että tämä pieni sitkeä kansa ei suurta jättiläistä pelkää ;D. Maksaiskohan Suomi mitään sotakorvauksia NL:lle? Jos ei, niin tästä voisi historiankirjat julistaa Suomen sankarillista voittoa pahasta Stalinin NL:sta. Kaikki koululaiset olisi suorastaan aivopesty uskomaan Suomen sankarillisesta voitosta sodassa. Ja kaikille on selvää, että vihollinen numero 1 on NL tai Venäjä, kuiteski idän naapuri. Ehkä myös veteraanien ja muun sotaperinteen arvostus olisi paljon arvostetumpaa kuin nykyään oikeasti on. Ehkä myös on kouluissa pakollista maanpuolustuskoulutusta, kuten nykyään Virossa on?!

[Privatdetektiv Josef Matula]

Jos kyse on kumminkin tasapelistä, sitä pitää muokata jonkin verran ennen kuin siitä saadaan tehtyä voitto. Propagandistit osaa kuitenkin tehdä kaikesta kaikkea...Tai, no siinä mielessä on kyse voitosta, jos Stalin itse oma-aloitteisesti ehdotti Suomelle rauhaa. Siinä onkin voiton ylistyksen aihe, että Suomi soti niin hyvin että Stalin itse ehdotti rauhaa ja sitä että Suomi saa pitää Tarton rauhan rajat ja että Suomi jalomielisesti hyväksyi rauhan tarjouksen.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Teollinen kehitys ei sinällään edellytä sotakorvausten maksua. Suomella oli teollistuminen käynnissä jo ennen talvisotaa, joskin vauhti oli hitaampi ja hallitumpi. Kun Suomi on saanut pitää Karjalan ja Petsamon, sillä on käytössä valmista teollisuutta jota voi kehittää edelleen. Karjalassa oli paljon teollisuutta ja noin 20% Suomen sen ajan rautateistä. Lisäksi Petsamon nikkelikaivostoiminnan kehittäminen on hyvä bisnes. Ja jos Suomella on sen verran suoraselkäistä asennetta, se uskaltaa ottaa USA:lta vastaan Marshall-apua mikä on merkittävä rahanlähde, kun kyse on kymmenistä ja sadoista miljoonista sen ajan dollareista. Kyllähän Marshall-apua otti myös puolueettomana olleet Ruotsi, Sveitsi ja Irlanti.

[achtung]

Rauhallisempi teollisuuden kehitys myös voisi estää tai ainakin hidastaa maaltapakoa, mutta myös silloin Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi olisi myös hitaampaa.

Myös Suomen teollisuus saattaisi olla melko pitkälle metsäteollisuuden varassa, kun sotakorvaukset pakottivat kehittää runsaasti metalliteollisuutta.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Oikeassa maailmassa vuonna 1930 maatalous työllisti 64,6 prosenttia Suomen työvoimasta ja vuonna 1960 35,5 prosenttia. Vertailun vuoksi Ruotsi 1930 36,6 prosenttia ja 1960 13,3. Hallitsemato maaltapako johtui maatalousvaltaisuudesta ja se taas osaksi siitä että maakuntia ei aikaisemmin oltu tietoisesti teollistettu ja jotkut kunnat eivät hölmöyttään halunnu teollisuutta. Maaltapaon toinen osasyy siitä että karjalaiset evakot piti asuttaa ympäri suomea ja heille piti pilkkoa maata. Maatilat kannatti huonosti eikä evakkojen lapsille riittänyt töitä. Siks piti muuttaa Etelä-Suomen kaupunkeihin ja Ruotsiin. Maaltapakoa ei ennaltaehkäisty, vaan siihen vasta reagoitiin kun maakuntiin 1960-luvulla perustettin yliopistoja ja valtionyritysten toimintoja, kuten Tornion terästehdas.

Tässä topicissa teollisuusektorin kehitys riippuu siitä mihin Marshall-avun rahat ois laitettu. Jos niitä laitettiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen, uusia menestyviä aloja tulee. Yliopistot ja tutkimuslaitokset on mahdollisten innovaatioiden lähteitä. Karjalaiset pysyy Karjalassa jolloin karjalaisten mahdollinen muutto suuntautuu Viipurin lähelle. Maatalous luovuttaa työvoimaa teollisuuteen ja palveluihin, mutta selvästi hillitymmin ja hallitummin. Asiaa tietenkin auttaa se jos on kehitetty maakuntien teollisuutta ja elinkeinoja, ja perustettu maakuntien yliopistoja, jolla ohjattiin ja hillitiin maaltapakoa. Ajatuksia yliopistosta oli ollut eri maakuntakaupungeissa kauankin ennen niiden perustamista, kuten Oulussa, jossa perustettiin 1919 Oulun korkeakouluseura, 39 vuotta ennen yliopiston perustamista. J.V Snellmanilla oli ollut 1844 ajatus Kuopion yliopistosta.

[cccp]

Tämä Suomi olisi todeennäköisemmin NATO-jäsenmaa.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Riippuu siitäkin onko NATO perustettu ja tuleeko kylmä sota miten pahaksi.

[achtung]

Jun 26, 2008 23:22:12 GMT 2 Privatdetektiv Josef Matula said:

Riippuu siitäkin onko NATO perustettu ja tuleeko kylmä sota miten pahaksi.

Melko todennäköisesti nämä asiat menisivät todellisen historian mukaan. Ei Suomen tilanne niihin vaikuttanut tippaakaan.

Olisi muuten mielenkiintoista pohtia sellaistakin vaihtoehtoa, että mitä olisi käynyt jos Mannerheim olisi kuunnellut aselepoa vastustanutta oikeistolaisklikkiä? Heidän ideanaan oli, että kun Puna-armeijan suurhyökkäys Tali-Ihantalassa oli pysäytetty, voitaisiin tehdä vastahyökkäys Saksasta saadulla kalustolla tuettuna. Erityisesti jääkärieversti ja teollisuusmies Ragnar Nordström, joka kuului aselepoa vastustaneisiin, oli sitä mieltä muistelmissaan “Voitto tai kuolema. Jääkärieverstin elämä ja perintö“, että sodan jatkaminen olisi ollut mielekästä, sillä syksyllä 1944 Suomen armeija oli materiaalisesti voimakkaimmillaan ja sotaa oli kyetty jatkamaan ainakin 1945 kevääseen saakka. Vastahyökkäykselläkin olisi ehkä pystytty saavuttamaan vanha raja. Tässä vain ongelmaksi muodostuu se, että tämä ajatuskulku oli perustettui sille ajatukselle ettei Saksa kaadu sotilaallisesti, vaan Saksa kykenisi tekemään jonkinlaisen rauhan molemmilla rintamilla tai ainakin lännen kanssa ja sotaa itää vastaan kyettäisiin käymään täysi painoisesti.

Tähän "jatkosota tasapeli"-skenaarioon tämä voitaisiin sovittaa niin että, Tali-Ihantalan jälkeen suomalaiset aloittavat saksalaisten aseiden turvin vastahyökkäyksen eikä Puna-armeija ei tietystikään osaa odottaa massiivista hyökkäystä heikoksi oletetulta Suomelta eikä joukkoja ole asetettu kunnollisiin puolustusmuodostelmiin. Puna-armeijan yksiköitä on myös siirretty etelämmäs ottamaan osaa kilpajuoksuun Berliiniin, joten suomalaisten vastahyökkäys vyöryy vanhalle rajalle asti, jonne taistelut päättyvät Suomen osalta, sillä Stalin haluaa lopettaa turhan sodan Suomea vastaan. Ehkei kovin realistinen skenaario, mutta jonkinlainen kumminkin.