Jatkosota päättyy Suomen kannalta tasapeliin

[achtung]

En kyllä usko, että tasapeli jatkosodassa juurikaan vaikuttaisi kommareiden kannatukseen, jouduttaisiin kumminkin olemaan Kremliin päin rähmällään, sillä ei sellainen "voitto" tee Suomesta vahvempaa, ärsyttää vaan enemmän Joe Stalinia, vaikka Stalin kertoi Rooseveltille ja Churchillille kunnioittavansa Suomen kansaa, jolle pitäisi ainakin itsenäisyys taata(oliko tämä sitten vain lännen liehittelyä, sillä R. ja C. olivat molemmat huolissaan Itä-Euroopan maiden tulevista valtiomuodoista). Voisi jotenkin luulla, että Stalin pyrkisi enemmän suomalaisten kommunistien kautta vaikuttamaan Suomen sisäisiin asioihin, sillä ei Stalin koskaan tuosta noin vaan luovuttanut, oli sitten kysymyksessä kuinka suuri tai pieni asia. Ja kommunistien pääseminen sodan jälkeiseen hallitukseen olisi vaikea ollut estää, kun SKDL oli sentään toiseksi suurin puolue eduskunnanssa heti sodan jälkeen ja v. -58 vaaleissa suurin puolue.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Sotakorvausten hyöty Suomen taloudelle on kiistanalainen. Eihän NL maksanu mitään sotakorvaustavaroista, vaan Suomi antoi ne sille ilmaiseksi, vastikkeettomasti. Eli ikään kuin suomalainen tuotanto teki tappiota. Tosin valtio maksoi palkat työntekijöille, kun ei ollu ketään muuta.

Normaalissa kaupassa tuotteesta maksetaan markkinahinta, eikä sitä anneta ilmaiseksi. Sitä paitsi sota köyhdyttää minkä tahansa maan siviilitaloutta, joten varsinkin häviäjälle sotakorvausten maksaminen olisi vain lisärasite. Sotakorvausten hyödyn kyseenalaisuudesta tulee mieleen juttu kirjasta Jorma Tiainen ja Ilkka Nummerla (toim.) 1999, Historiaa tutkimaan s. 317-331

Sain muuten pari päivää ennen juhannusaattoa tradenomin todistuksen joka oli päivätty 12.6. Mulla on siis kaupallinen tutkinto, joten kai mun järki edes vähän ymmärtää kansantaloudesta.

Mulla on sellainen käsitys, että Stalin halusi määrätä Suomelle sellaiset sotakorvaukset jota Suomi ei pysty maksamaan. Stalinin ajatus oli, että koska Suomi ei pysty maksamaan sotakorvauksia, on NL velvollinen laittamaan Suomen ulosottoon, eli liittämään NL:ään tai tekemään vähintään kansandemokratian. Siksi Stalin määräsi Suomen toimittamaan metalliteollisuuden tuotteita, koska Suomessa oli ennen talvisotaa melko vähäinen metalliteollisuuden sektori, joitakin ruukkeja ja tehdasyhdyskuntia ja yksittäisiä tehtaita lukuunottamatta. Eli jos haluaa nimenomaan saada sotakorvakukset perityksi ja ajallaan, kannattaa vaatia sellaista tavaraa, jota häviäjällä on. Esim. Saksalla oli paljon metalliteollisuutta ja metallialan tehtaita ennen sotaa ja ennen 1900-lukuakin, joten esimerkiksi Saksalta olisi ollut suht järkevää periä metalliteollisuuden tuotteita. Suomelta ois kannattanu periä lähinnä metsäteollisuuden tuotteita. Suomen toimittamien sotakorvaustuotteiden ongelma oli siinä, että ne ei ois menny kaupaksi länsimarkkinoilla.


Lukiessani kirjaa Neuvostotiedustelu Suomessa tulee mieleen mitenkähän nuo vakoilijutut ois menny tämän topicin vaihtoehdossa. Valpo, jos siitä ei tule punaista vaan pysyy samanlaisena kuin sodan aikana ja sellaisena kuin Etsivä keskuspoliisi 1920-30-luvuilla, pystynee kai paremmin toimimaan vastavakoilussa kuin oikeasti? Sama homma seuraajan eli Suojelupoliisin suhteen?

[achtung]

Kyllä Valposta saattaisi tulla punainen, jos SKDL:n Yrjö Leino pääsisi sisäministeriksi ja varmaan pääseekin. Jotenkin voisi jollain kummalla tavalla olettaa, että kommunistit saisivat hyvää kannatusta, sillä ehkä joidenkin mielessä saattaisi liikkua sellainen ajatus, että NL ja kommunistit ovat hyviä, kun ne antoivat Suomen pitää Karjalan.

Sotakorvauksista sen verran, että itse olen kuullut ja ymmärtänyt, että sotakorvaukset nostivat Suomen valmiutta tuottaa raskas teollisuutta ja sen pakko kehittäminen loi pohjaa menestyksekkäälle metalliteollisuudelle Suomessa, jonka avulla taas saatiin aikaiseksi sodan jälkeinen taloudellinen nousu hyvinvointimaaksi.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Esimerkki sotakorvausten huonoista seurauksista on Saksa 1. maailmansodan jälkeen. Hyperinflaatio, pula-aika....yhteiskunnallinen sekasorto....Sotakorvaukset oli ylisuuria eikä niitä pystytty millään maksamaan. Tuon sanoi etukäteeen taloustieteilijä John Maynard Keynes.

Toisen maailmansodan jälkeisen Länsi-Saksan talousihme 1950-luvulla ei tainnu perustua voittajille maksettuihin sotakorvauksiin.

Jos Suomelle määrättäisiinkin tässäkin topicissa sotakorvaukset, niiden maksu olisi kaiketi todellista helpompaa, kun on käytössä Karjalan teollisuuslaitokset ja rautatiet.

[achtung]

privatdetektiv said:

Esimerkki sotakorvausten huonoista seurauksista on Saksa 1. maailmansodan jälkeen. Hyperinflaatio, pula-aika....yhteiskunnallinen sekasorto....Sotakorvaukset oli ylisuuria eikä niitä pystytty millään maksamaan.

Taisi olla vähän tarkoituksena noissa Saksalle määrätyissä sotakorvauksissa, että Saksa jäisi ikuisesti heikoksi(viimeiset maksuerät olisivat olleet joskus 90-luvulla, jos oikein muistan) ja siinä sivussa maksaisivat Ranskan sotavelan.

privatdetektiv said:

Toisen maailmansodan jälkeisen Länsi-Saksan talousihme 1950-luvulla ei tainnu perustua voittajille maksettuihin sotakorvauksiin.

Lännessä oli silloin jo tajuttu, että samanlaisilla jättisuurilla sotakorvausvaatimuksilla olisi saatu ainoastaan uusi Hitler aikaiseksi ja annettiin suuria määriä Marshall-apua demokratian kehittämiseksi.

[einstein]

Ymmärtääkseni Saksan alkuperäiset sotakorvaukset johtuivat ranskalaisten kostonhimosta, koska amerikkalaiset ja ehkä myös britit eivät olisi alunperin vaatineet niin suuria korvauksia kuin mitä sitten Saksalle määrättiin...

Jos muuten Suomessa käynnistyisi avoin kommunistikapina, tukisiko Stalin sitä avoimesti?

[achtung]

Varmasti olisi tukenut, jos kommunistit olisivat saaneet täällä jotain aikaiseksi. Stalin ja Zdanov pettyivät todellisuudessa siihen, kun suomalaiset kommunistit eivät saaneet mitään toimintaa aikaiseksi ja SKP:n pj. Pessi oli erehtynyt sanomaan Zdanoville ettei SKDL ja SKP luota omiin voimiinsa, vaan tarvitsevat NL:n apua vallanvaihdoksessa. Zdanov raportoi Stalinille, että SKP on hyödytön, kun se ei luota omiin voimiinsa, vaan turvaa kokoajan Neuvostoliittoon. NKP oli antanut kaappauskäskyn SKP:lle jo 1946, mutta kommunistit olivat Suomessa liian haluttomia aloittaa vallankaappausta, sillä kommunistinen sisäministeri Leino oli pahemman luokan alkoholisti eikä kyennyt hoitamaan rooliaan vallankaappauksessa ja hänet erotettiin, kun sai epäluottamuslauseen eduskunnalta ns. Leinon vangeista. 1948 vaalit olivat tappio SKDL:lle, kun kansa oli huolissaan vallankaappaushuhuista ja pitivät SKDL pelkkänä Kremlin kätyrijoukkona. Joten näin todellisuudessa jälleen kerran menetettiin mahdollisuus punaisesta huomisesta. Mitenköhän tässä skenaariossa olisi tämä kehitys muuttunut?

[Privatdetektiv Josef Matula]

Tulkittaisiinko tämän topicin vaihtoehdossa Tarton rajojen säilyminen Suomella suomalaisten kommunistien ansioksi? Ansio olisi oikeasti hyvin sotineilla suomalaisilla sotilailla ja sodanjohdolla sekä hyvillä aseilla. Toisaalta voisi ajatella, että suomalaisia kommunisteja, varsinkin Mauri Ryömää ja kommunistien liittolaisia, kuten Hella Vuolijokea voisi ottaa pannuun se että NL antoi, joskin käytännön sotilaallisten tosiseikkojen aikaansaaman pakon sanelemana, että Suomi sai pitää Tarton rauhan rajat. He voisi alkaa pitää NL:ää nynnynä kun ei vallannu Suomea, eikä edes jaksanu ottaa maa-alueita.

Entäs tämän topicin vaaran vuodet ja 1950-luku? Entäs kylmä sota ja sen vaikutus Suomeen? Tarkemmin ajatellen, jos NL joutuu kiinnittämään huomiota ja energiaa USA:a vastaan, se huomio ja energia on pois Suomesta. Entäs kun Stalin kuolee, ja kuoleeks se sillon ku se oikeasti kuoli eli 1953?

Jos tämän topicin vaihtoehdossa suomalaiset joutuukin olemaan rähmällään Kremliin, miten paljon se eroaa oikeasta historiankulusta? Jos Suomi selvisi tasapeliin ja sai pitää Tarton rauhan rajat, voisi ajatella, että suomalaisia ei ehkä niin paljon jurppisi se jos joutuisikin kumartamaan Kremliä.

[tonttu]

privatdetektiv said:

Entäs tämän topicin vaaran vuodet ja 1950-luku? Entäs kylmä sota ja sen vaikutus Suomeen? Tarkemmin ajatellen, jos NL joutuu kiinnittämään huomiota ja energiaa USA:a vastaan, se huomio ja energia on pois Suomesta. Entäs kun Stalin kuolee, ja kuoleeks se sillon ku se oikeasti kuoli eli 1953?

Suomen sotien toisenlainen lopputulos tuskin olisi Stalinin asemaan vaikuttanut mitenkään. Luultavasti Suomen asema kylmässä sodassa lopulta olisi melkein samanlainen kuin oikeastikin.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Mutta jos Stalin suostui tasapeliin Suomea vastaan ja antoi Suomen pitää Tarton rauha rajat, käykö niin, että sodan jälkeisinä vuosina Stalin kohtaa vastustusta NKP:n johdossa tuon takia? Tulkitsisiko ne tasapeliin suostumisen nössöilyksi joka antaa NL:stä kuvan pelkurina? Tuohon kai Stalin vastaa lähettämällä eri mieltä olevat työleriille, vankileirille, vankilaan, tapattaa ne tai tapattaa lähisukulaisia...

[tonttu]

privatdetektiv said:

Mutta jos Stalin suostui tasapeliin Suomea vastaan ja antoi Suomen pitää Tarton rauha rajat, käykö niin, että sodan jälkeisinä vuosina Stalin kohtaa vastustusta NKP:n johdossa tuon takia? Tulkitsisiko ne tasapeliin suostumisen nössöilyksi joka antaa NL:stä kuvan pelkurina?

Ei varmaankaan, koska liittoutuneethan olivat sopineet että rauha solmitaan vain jos vihollinen antautuu ehdoitta, eli Stalin teki jo siinä suhteessa Suomen kanssa poikkeuksen. Mutta jos sotilaallinen tilanne ei tosiaankaan anna Stalinille mahdollisuutta valloittaa Suomea, tai mitään alueita siltä, niin silloin saa mennä jo aika huonosti . Antoihan Stalin periksi talvisodassakin, eikä se sen asemaa horjuttanut.

Tuskin sen asema mitenkään järkkyy, koska hän oli kuitenkin Saksan voittaja ja NL käytännössä se joka ratkaisi II maailmansodan liittoutuneiden hyväksi. Mitä se oikeastikaan jollain karjalalla tai petsamolla teki? Suomen asema olisi luultavasti yhtä hyvä/huono kuin oikeastikin kylmässä sodassa, koska tämä voitto vaikuttaa lopulta vain Suomen itsetuntoon.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Voi olla niinkin että Stalin olisi tässä topicissa se kaikista pahin jääräpää, joka halusi eniten vallata Suomea, ja muut NKP:n johtohahmot ja puna-armeijan kenraalit yritti kovasti saada Stalinia osoittamaan kiinnostusta tärkeämpiä tavoitteita kohtaan. Kun Stalin kuunteli vakuutteluja tarpeeksi kauan ja kun samalla Suomi on hakala vastus ja samalla kuolee tarpeeksi paljon puna-armeijan solttuja, sitten Stalin päätti tehdä Suomen kanssa rauhan ja antaa Suomen pitää Tarton rauhan rajat.

[achtung]

Ja tietääkseni Stalin halusi saada nopean ratkaisun aikaiseksi Suomen rintamalla, että voisi keskittää koko huomionsa Saksan vastaiseen sotimiseen ja loppujen lopuksi tuollainen rajan siirtäminen olisi NL:n kannalta ihan tippa meressä. Ainoastaan voisi luulla, että NL:n vaatisi jonkin sortin oikeuksia Petsamon nikkeliin.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Ehkä Suomi maksaa sotakorvauksia toimittamalla Petsamosta nikkeliä venäläisille. Rautatie vedetään Petsamosta Murmanskiin, niinkuin oikestikin on vedetty. Oikeastaan nikkelin toimittaminen venäläisille hyödyttää Petsamoa, kun kaivostoimintaa kehitetään ja rakennetaan rautatie Venäjän puolelle, kaivokselle, Petsamon keskustaajamaan, satamaan ja samalla parannetaan satamaa. Sotakorvausten jälkeen nikkeliä voi myydä markkinahinnalla länteen ja clearing-kaupassa venäläisille, jotka vaihtaa sen johonkin raaka-aineeseen.


Palaan jatkosodan loppuun, ajankohtaan ennen kuin Suomi pääsi tasapeliini. En vieläkään ymmärrä sitä miksi Lapissa oli 200 000 saksalaista sotilasta. Ei kai nikkelikaivosten vartiointi edellytä noin suurta määrää sotilaita. Ehkä noiden sotilaiden voisi olettaa voivan yrittää turvata Petsamon satamaa ja rannikkoa, ja ehkä yrittää rannikkoa pitkin edetä itään. Ei ne kuitenkaan tainnu päästä mihinkään etenemään. Sitäpaitsi, keitä ne 200 000 Lapissa ollutta saksalaista sotilasta oli? Miten hyvin tai huonosti ne oli koulutettu kylmiin olosuhteisiin ja sellaisiin olosuhteisiin, joissa maantiet on huonot, jos on edes teitä, ja rautateitä on vielä vähemmän tai ei ollenkaan? Mikä edes oli Petsamon nikkelin merkitys Saksan armeijalle? Eikö Saksa saanu tarpeeksi malmia Ruotsista, joka on lähempänä kuin Petsamo?

Mun maallikon järki on sitä mieltä että osa noista 200 000 saksalaisesta sotilaasta ois ollu järkevämpää siirtää Kannakselle kuin jättää Lappiin. Siirtäis vaikka puolet eli 100 000, niin sekin jo auttais.

[achtung]

privatdetektiv said:

Mikä edes oli Petsamon nikkelin merkitys Saksan armeijalle? Eikö Saksa saanu tarpeeksi malmia Ruotsista, joka on lähempänä kuin Petsamo?

Nikkeli oli elintärkeä raaka-aine Saksan sotakoneistolle, sillä nikkeliä käytettiin, mm. panssarivaunujen teräkseen, tykkeihin ja ampumatarvikkeisiin. Saksalla ei ollut omia nikkeliesiintymiä juuri ollenkaan ja eri arvioiden mukaan Petsamo tuotti 80-95 % saksalaisten nikkelistä. En tiedä voidaanko vetää suoraa yhteyttä Petsamon menetykselle ja sille, että saksalaiset alkoivat loppusodasta kärsimään erittäin ankarasta ammuspulasta, mutta vähän vaikuttaisi siltä. Lapissa olleen Saksan Norjan-Armeija hyökkäyksen epäonnistuttua oli Hitler määrännyt sen päätehtäväksi nikkelikaivosten suojaamisen. Ruotsin rautamalmi on täysin eri asia kuin Petsamon nikkeli, jotka molemmat olivat erittäin tärkeitä Saksan sotataloudelle.

Saksalaisten armeijan tasosta sen verran, että olihan se sentään vuoristoarmeija ja oli niillä ainakin yksi SS-divisioona.