Estado Español

[Luuger]

Jooh.. aina termit sekasin..

[achtung]

Noista nuorisojärjestöistä tuli mieleen, että eikös tuo Pelayos ollut karlistien nuorisojärjestö?

[Luuger]

Periaatteessa kyllä, mutta koska Franco yhdisti karlistit falangiin vuonna 1937 (FET y de las JONS), Pelayos siirrettiin falangin alaisuuteen.

[Puoluesihteeri]

Kokoan Luugerin työn pohjalta Valtakuntaan oman Espanjan-artikkelin.

[Luuger]

Olen otettu!
Nyt olisi siis viimeinen hetki (tällä hetkellä ) antaa parannusehdotuksia, lisää kuvia, jotain kohtaa selvemmäksi?

[Luuger]

Lisää tavaraa!

Espanjan Tasavallan varjossa II[/size]

Andorra - Pyreneiden kääpiö

Nimi: Andorran Ruhtinaskunta (Principat d'Andorra) (1968)
Pääkaupunki: Andorra la Vella
Asukasluku: 15 500 (1968)
Valtion päämiehet: Pierre Laval (19XX-1968) ja Ramon Iglesias i Navarri (1942-1968)
Pinta-ala: 468 km2
Valuutta: Peseta (100 Ps = 1 RM)
Uskonnot: Roomalaiskatolinen

Historia

Andorralla oli kaksi valtionpäämiestä, toinen nykyisen Ranskan presidentti ja toinen Urgelin (kunta Espanjassa) piispa. Kummallakin, Espanjalla ja Ranskalla on oikeus hoitaa Andorran ulkopolitiikkaa ja kumpikin maa on solminut puolustussopimuksen Andorran kanssa. Espanjan sisällissodan aikana maan miehitti ranskalainen jalkaväkiosasto, he olivat varmistamassa että sisällissota ei leviä pieneen ruhtinaskuntaan, tämä oli mahdollista sen vuoksi että Andorran asukkaat ovat katalaaneja, joita vastaan kansallismieliset falangistit taistelivat sisällissodassa.

Ranskalaiset pysyivät Andorrassa toiseen maailmansotaan saakka, kunnes Saksa hyökkäsi Ranskaan vuonna 1940. Osasto vedettiin pois ja Andorra julistautui neutraaliksi. Vaikka maa olikin puolueeton, siellä ei sodan aikana ollut hiljaista. Pétainin johtama Vichyn Ranska kävi vilkasta salakauppaa Andorran kautta Francon Espanjaan. Espanjaan vietiin yleishyödykkeitä pääasiassa näitä ostivat vainotut katalaanit, useat varakkaat katalaanit käyttivät Andorraa myös pakoreittinä pois Espanjasta.

Francon Espanja päätti olla puuttumatta "Pyreneiden pahepesään" toiseen maailmansodan aikana, eikä sen jälkeenkään, koska tämä oli varsin pieni tekijä. Rauhan saavuttua Eurooppaan Ranska ja Espanja keskittyivät tiiviisti omiin asioihinsa ja täten Andorra sai jatkaa omaa eloaan. Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen Andorraan oli kuitenkin kehittynyt pieni, mutta tehokas salakauppa- ja kapinallisverkosto. Andorran kautta katalaanit karkasivat Espanjasta ja salakuljettivat aseita ja räjähteitä la guardia civilin ohitse.

60-luvulla kun ETA ja muut terroriryhmät alkoivat tehdä iskuja Espanjassa, espanjalaiset sulkivat Andorran rajan. Koko Andorran vastainen raja asetettiin tarkkailun alle, eikä sinne tai sieltä päässyt kukaan. Ainoa syy, miksi Franco ei miehittänyt maata oli, pelko Ranskan reaktiosta. Urgelin piispa, Andorran toisena päämiehenä, vaati andorralaisia lopettamaan salakaupan, mutta andorralaiset eivät kuunnelleet tätä. Viimein Andorran tilanne saatiin asialistalle Francon ja Lavalin tapaamiseen vuonna 1967, mutta Andorran tilannetta ei ratkaistu Lavalin välinpitämättömyyden vuoksi asiaa kohtaan.

Seuraavan vuoden lopulla, 1968, Ranskan presidentti, Pierre Laval kuoli, hänen seuraajakseen valittiin dynaamisempi Herra X. Franco tapasi Herra X:n heti alkuvuodesta 1969, kaikkia keskustelun aiheita ei kerrottu, mutta monet epäilevät, että täällä päätettiin Andorran kohtalosta. Noin kuukausi neuvottelujen jälkeen Ramon Iglesias i Navarri, Urgelin piispa, saa sydänkohtauksen ja kuolee. Rooman Paavi nimittää uudeksi Urgelin piispaksi Francolle uskollisen Ramón Malla Callin, Salamancasta.

<kesken>

1969 (alkuvuosi) - Ramon Iglesias i Navarri, Urgelin piispa kuolee, hänen tilalleen nimitetään Francon suosima Ramón Malla Call. Ranskan presidentti luopuu hallinto-oikeuksistaan Andorraan ja Ranskan Tasavalta sulkee Andorran vastaisen rajansa.
XX.XX.1970 - Andorran ainoaksi päämieheksi jäänyt Urgelin piispa tapaa Francisco Francon Andorra la Vellassa, jossa he solmivat sopimuksen Andorran liittämisestä Espanjaan. Armeija saapuu maahan/kuntaan ja siellä julistetaan poikkeustila, kun piispa erottaa kaikki (entisen) Andorran valtionviranomaiset korruptioepäilyjen vuoksi. Tilalle järjestetään uudet (paikallis)vaalit, mutta samalla alueelle siirtyy suuri määrä espanjalaisia nationalisteja.
-> 2kk päästä uudet vaalit koittavat ja espanjanmieliset voittavat ylivoimaisesti.
1970 - Andorra liitetään Katalonian maakuntaan sen 42:ksi piiriksi. Opettajat vaihdetaan espanjankielisiksi ja kirjastojen kirjat takavarikoidaan. Noin 600 ihmistä katoaa.
Myöhempi 70-luku - Turisti- ja tupakkateollisuutta kehitetään ja alueen väestö kaksinkertaistuu vain viidessä vuodessa (~1976) ylittäen 35 000 asukkaan rajan. Teitä kunnostetaan mm. Andorra la Vellaan rakennetaan rautatie josta kulkee päivittäin vuoroja Barselonaan. Toinen katalaaneista kertova museo perustetaan Andorra la Vellaan (ensimmäinen perustetaan Barselonaan) 70-luvun lopulla. Alueella vierailee vuosittain noin 6 000 turistia joista melkein kolmannes ulkomailta (1980).

[tonttu]

Olisiko Andorran väkiluku noin pieni, kun se kerran vuonna 2006 oli 71000, niin tuskin siellä kovin suunnattomia ikäluokkia on sen jälkeen syntynyt että väestö olisi 50000 noussut. Kun tässäkin näyttäisi kovasti siltä että ne suurimmat ikäluokat andorrassa meni 40 vuotta sitten. Vai oliks se väestö silloin oikeastikin tuon verran? En löytänyt mistään Andorran väestönlaskentoja näin nopealla vilkaisulla ;D

[Luuger]

tonttu said:

Olisiko Andorran väkiluku noin pieni, kun se kerran vuonna 2006 oli 71000, niin tuskin siellä kovin suunnattomia ikäluokkia on sen jälkeen syntynyt että väestö olisi 50000 noussut. Kun tässäkin näyttäisi kovasti siltä että ne suurimmat ikäluokat andorrassa meni 40 vuotta sitten. Vai oliks se väestö silloin oikeastikin tuon verran? En löytänyt mistään Andorran väestönlaskentoja näin nopealla vilkaisulla ;D

Jooh, itsekin hämmästyin kun tutkin asiaa mutta näin näyttää olevan. Andorra on myös siitä omalaatuinen valtio että sen omat kansalaiset ovat vähemmistö maassaan (1980 heitä oli ~28%, espanjalaisia 57%, ranskalaisia 7% ja portugalilaisia 3%)

Pitäisin tätä taulukkoa melko luotettavana ja suuntaa antavana koska sen on julkaissut Andorralainen valtion virasto.

[tonttu]

Kait se sitten on uskottava. Mutta miksei Espanja miehittäisi Andorraa, kun tuskin Vichyn Ranska kuitenkaan kovin pahoja alkaisi liittolaisensa liittolaiselle tekemään.

[einstein]

Tai tarkkaan ottaen alistajansa liittolaiselle...

Mitä olisivat Andorran pääelinkeinot? Olisiko maassa esimerkiksi pankkitoimintaa?

[Luuger]

Ehkä huomaat että teksti on vielä kesken. Mutta tällaista skenaariota olen pohtinut:

Koska Andorra on niin pieni ja sillä ei ole suurta merkitystä, mutta silti se on liitossa kahden vahvan valtion kanssa, sen olemassaoloon ei ole puututtu. Andorraa, kuten ei mitään muutakaan maata voi vain vallata, tarvitaan "pätevä" syy.

Salakaupan kukoistaminen luo Espanjalle motiivin miehittää maa, ainoa huono puoli tässä on, että Ranska (myös Espanja) on sopinut puolustavansa maata, jos Andorra miehitetään. Tähän lisätään Andorran kaksi päämiestä, joista toinen on espanjalainen ja toinen ranskalainen. Koska Ranskan presidentti Pierre Laval osoitti suurta välinpitämättömyyttä Andorraa kohti, Espanja ei voinut tehdä mitään sen suhteen.

Mahdollinen tapahtumajana:

1967 - Francon ja Lavalin viimeinen kahdenkeskinen tapaaminen, neuvottelut eivät keskitty Andorraan, mutta aihetta sivutaan.
1968 - Laval kuolee, Franco ja uusi presidentti tapaavat samana vuonna.
1969 (alkuvuosi) - Ramon Iglesias i Navarri, Urgelin piispa kuolee, hänen tilalleen nimitetään Francon suosima Ramón Malla Call. Ranskan presidentti luopuu hallinto-oikeuksistaan Andorraan ja Ranskan Tasavalta sulkee Andorran vastaisen rajansa.
XX.XX.1970 - Andorran ainoaksi päämieheksi jäänyt Urgelin piispa tapaa Francisco Francon Andorra la Vellassa, jossa he solmivat sopimuksen Andorran liittämisestä Espanjaan. Armeija saapuu maahan/kuntaan ja siellä julistetaan poikkeustila, kun piispa erottaa kaikki (entisen) Andorran valtionviranomaiset korruptioepäilyjen vuoksi. Tilalle järjestetään uudet (paikallis)vaalit, mutta samalla alueelle siirtyy suuri määrä espanjalaisia nationalisteja.
-> 2kk päästä uudet vaalit koittavat ja espanjanmieliset voittavat ylivoimaisesti.
1970 - Andorra liitetään Katalonian maakuntaan sen 42:ksi piiriksi. Opettajat vaihdetaan espanjankielisiksi ja kirjastojen kirjat takavarikoidaan. Noin 600 ihmistä katoaa.
Myöhempi 70-luku - Turisti- ja tupakkateollisuutta kehitetään ja alueen väestö kaksinkertaistuu vain viidessä vuodessa (~1976) ylittäen 35 000 asukkaan rajan. Teitä kunnostetaan mm. Andorra la Vellaan rakennetaan rautatie josta kulkee päivittäin vuoroja Barselonaan. Toinen katalaaneista kertova museo perustetaan Andorra la Vellaan (ensimmäinen perustetaan Barselonaan) 70-luvun lopulla. Alueella vierailee vuosittain noin 6 000 turistia joista melkein kolmannes ulkomailta (1980).

[Privatdetektiv Josef Matula]

Miten monta kertaa Franco tai Salazar tapasi Hiterin oikean maailman historiassa ja Valtakunnan vaihtoehdossa? Näin töllöstä filminpätkän jossa Franco kävi Hiterin vieraana mutta kävikö Hitler ikinä Francon vieraana? Jos ei käyny, kuka oli korkein Natsi-Saksan henkilö, joka kävin Francon juttuisilla? Entäs miten oli Salazarin laita?

[Luuger]

privatdetektiv said:

Miten monta kertaa Franco tai Salazar tapasi Hiterin oikean maailman historiassa ja Valtakunnan vaihtoehdossa? Näin töllöstä filminpätkän jossa Franco kävi Hiterin vieraana mutta kävikö Hitler ikinä Francon vieraana? Jos ei käyny, kuka oli korkein Natsi-Saksan henkilö, joka kävin Francon juttuisilla? Entäs miten oli Salazarin laita?

En tiedä muita Hitlerin ja Francon tapaamisia kuin Hendaye (Ranska) vuonna 1940, keskustelivat mm. Espanjan liittymisestä akselivaltoihin, sopimusta ei syntynyt. Jostain muistelen myös hämärästi lukeneeni, että Hitler ja Salazar tapasivat joskus ja Hitler jälkeenpäin kommentoi Salazaria mitättömänä despoottina.

Ja pääartikkelia on sitten päivitelty (mm. kartta).

[Luuger]

Jalkapallo Espanjassa

Keneltä tahansa kansalaiselta kysyttäessä mikä on paras urheilulaji, vastaus on eittämättä jalkapallo - ainakin Espanjassa. Espanjalaisia pidetään Euroopan jalkapallofanaatikkoina, tämän voi todistaa jo pelkästään tarkkailemalla tilastoja, tai vierailemalla täkäläisessä jalkapallo-ottelussa.

Espanjan jalkapallotoiminnasta vastaa Federación Española de Fútbol (Espanjan jalkapalloliitto). FEF hallinnoi Espanjan kahta ylimmäistä jalkapalloliigaa (Primera división ja Segunda división jotka tunnetaan yhteisellä nimellä La Liga), sekä kolmea kansallista jalkapalloturnausta (Copa del Caudillo, Copa Federación, sekä La Copa del Iberia, jossa tosin toimii myös Portugalin jalkapalloliitto). Espanjassa on kaksi ammattilaisjalkapallosarjaa, sekä seitsemän harrastelijasarjaa ja näissä yhteensä 210 joukkuetta.


Yksi 60-luvun kuuluisimmista espanjalaisista jalkapalloilijoista, Luis Suarez

Jalkapallo saapui Espanjaan brittien tuomana 1800-luvun lopulla ja vuonna 1900 perustettiin ensimmäinen liiga. Nykyään jokaista espanjalaista voi kutsua jalkapallon kannattajaksi ja tähän liittyy myös sanonta että vaikka jokaisella ei olisi ideologiaa, jokaisella on jalkapallo ("Si uno no tiene ninguna ideología, tiene una pelota"). Espanjan jalkapallo koki suurimman nousukautensa 60-luvulla, kun se vuonna 1960 voitti Uuden Euroopan jalkapallomestaruuden. Voitto aiheutti maassa viikon mittaisen juhlan, kohotti kansallista itsetuntoa merkittävästi ja sai aikaan suuren muuttoliikenteen varsinkin latinalaisesta Amerikasta kun täkäläiset jalkapalloilijat halusivat tulla pelaamaan Euroopan parhaissa seuroissa. Ulkomaisen pelaajaryöpyn vuoksi FEF joutui myös muuttamaan lakejaan mahdollistaakseen suuremman määrän ulkomaisia pelaajia joukkueissa.


Vuoden 1964 EM kisojen joukkue.

[tonttu]

Hehe. Kuulostaa ihan koulun historiankirjalta. Muistan kun luettiin etelä-amerikka kappaletta, niin se alkoi melkein samalla lailla
"Keneltä tahansa kansalaiselta kysyttäessä mikä on paras urheilulaji, vastaus on eittämättä jalkapallo - ainakin Etelä-Amerikassa"