Post by achtung on Jun 6, 2007 12:34:17 GMT 2
Ajattelinpa tehdä tässä aikani kuluksi väsätä oman version tuosta Ruotsin puoluerekisteristä tontun aikoja sitten tekemän mallin mukaan.
Samaan viestiin voisi laittaa hiukkasen juttua sodan jälkeisestä tilanteesta Ruotsissa:
1944 Ruotsin hallitus alkoi muuttaa linjaansa Saksaan päin suuntautuneeksi ”verisen Normandian” jälkeen, kun Saksan voitto oli käytännössä varma. Ruotsalaiset kansallissosialistit olivat seitsemännessä taivaassa, kun uutiskatsaukset rummuttivat Saksan voittoa kaikilla rintamilla. Syyskuussa 1944 pidettävät vaalit olivat näytönpaikka Ruotsin kansallissosialisteille. Berliinin kehotusten mukaisesti eri ryhmät tekivät vaaliliiton, joka tuotti merkittävää tulosta ja vaaliliitto Nationalsocialistisk Koalition(NK) sai 19 % äänistä, mikä antoi koalitiolle useita paikkoja valtiopäiviltä. 40- ja 50- luvulla vanhat puolueet suhtautuivat kansallissosialisteihin jäisellä varauksella ja pelättiin, että Saksa valtaa maan, kuten muut Skandinavian maat ja yleisiä huhuja liikkui salaisista asekätköistä ja kansallissosialistien kaappausaikeista, minkä takia kaikki NK:n lähestymisyritykset torjuttiin. 60- luvulla alkoivat muutoksen tuulet puhaltaa, kun alkoi oikeistoradikalismin kulta-aika ja Nationalsocialistiks Koalitionin nuorisojärjestöjen jäsenmäärät kipusivat huippulukemiin. 70-luvun alussa alkoi oikeistoradikalismi näyttää laantumisen merkkejä ja lakkasi lopulta lähes täysin. Radikalismin mentyä, kansallissosialisteja alettiin päästää hallituspaikkoihin. 80-luvulla järjestöjen jäsenmäärät taantuivat ja nuorison kiinnostus aatetta kohtaan oli hyvin alhainen. 1991 vaaleista povataan Nationalsocialistiks Koalitionille vaalitappiota ja mielipidetutkimusten mukaan se todennäköisesti menettää puolet edustajanpaikoistaan.
- Sveriges socialdemokratiska arbetareparti(SAP) – Ruotsin sosiaalidemokraattinen puolue, joka on suurin puolue valtiopäivillä ja kannattaa puolueettomuutta, mutta länsimielinen, josta saa rahaa. 170 edustajanpaikkaa.
- Folkpartiet(fp) – Kansankotiajatusta ajava liberaalipuolue, jonka pääkannatusryhmää on keskiluokka. USA/länsimielinen, joka vastustaa kiivaasti kommunismia ja kansallissosialismia. 44 edustajanpaikkaa.
- Högerpartiet – Konservatiivinen ja kokoomusta edustava, etupäässä yläluokan puolue, joka kannattaa yhteyksien ylläpitämistä UE:hen. Havaittavissa saksalaismielisyyttä. 41 edustajanpaikkaa.
- Bondeförbundet – Maanviljelijöiden etuja ajava puolue. 50-luvulla suunnan muutos ja puolue alkoi esiintyä porvarillisena puolueena. SAP:n pitkäaikainen hallituskumppani. Ehdotonta puolueettomuutta ajava. 31 edustajanpaikkaa.
- Kommunistiska Partiet(KP) – Kommunistipuolue, joka ajaa marxilais-leniniläistä ideologiaa. Vaati yhteyksien katkaisemista Saksaan ja parempien liittolaisuussuhteiden solmimista Kiinan ja NL:n kanssa. Saa taloudellista tukea Neuvostoliitosta ja Kiinasta. Puolueen sisällä on oma äänekäs suomalaissiipi, joka kuuluisa välihuudoistaan valtiopäivillä. 16 edustajanpaikkaa.
- Nationalsocialistiks Koalition – Merkittävimmät kansallissosialistipuolueet käsittävät rintama valtiopäivillä. Puolueilla on yhteensä 47 edustajanpaikkaa(alempana eroteltu puoluekohtaisesti).
- Svensk Socialistisk Samling(SSS) – Kansallissosialistinen puolue, joka ajaa Berliinissä tuomittua ns. strasserilaista linjaa, jota on ajan myötä pehmennetty ja sodan jälkeen on päästy osittain linjasta yhteisymmärrykseen. Asiaan vaikutti merkittävästi sodan aikana SSS:n sisällä syntynyt saksalaismielinen Sveaborg-järjestö. 12 edustajanpaikkaa.
- Svensk Opposition/Nysvenska Rörelsen(SO) – Per Engdahlin ja SNF:n välirikon jälkeen perustettu puolue. Puolueen pääajatuksena on Engdahlin kehittämä ”uusiruotsalaisuus”. Engdahl ei suostu palauttaa ryhmäänsä SNF:ään periaatesyistä, mutta puolue kuuluu silti Nationalsocialistiks Koalitioniin. Kannattaa Ruotsin liittymistä UE:hen. Saksalaismielinen. 5 edustuspaikkaa.
- Sveriges Nationella Förbund(SNF) – Ruotsin merkittävin kansallissosialistipuolue, joka saa tukea Saksasta. Puolueen nuorisojärjestö ottaa(joskus verisestikin) yhteen SAP:n ja KP:n kannattajien kanssa, mikä tuottaa päänvaivaa poliisille, puolueenjohdolle ja Berliinille, sillä Saksa vaatii ehdottomasti laillisuuslinjaa, jos SNF haluaa rahan virtaavan kannatustilille. Puolue ajaa aktiivisesti poliittista – ja sotilaallista yhteistyötä Saksan kanssa. SNF tekee myös yhteisyötä Högerpartietien kanssa ja näin saanut muutaman hallituspaikan. Saksalaismielinen. 30 edustuspaikkaa.
Samaan viestiin voisi laittaa hiukkasen juttua sodan jälkeisestä tilanteesta Ruotsissa:
1944 Ruotsin hallitus alkoi muuttaa linjaansa Saksaan päin suuntautuneeksi ”verisen Normandian” jälkeen, kun Saksan voitto oli käytännössä varma. Ruotsalaiset kansallissosialistit olivat seitsemännessä taivaassa, kun uutiskatsaukset rummuttivat Saksan voittoa kaikilla rintamilla. Syyskuussa 1944 pidettävät vaalit olivat näytönpaikka Ruotsin kansallissosialisteille. Berliinin kehotusten mukaisesti eri ryhmät tekivät vaaliliiton, joka tuotti merkittävää tulosta ja vaaliliitto Nationalsocialistisk Koalition(NK) sai 19 % äänistä, mikä antoi koalitiolle useita paikkoja valtiopäiviltä. 40- ja 50- luvulla vanhat puolueet suhtautuivat kansallissosialisteihin jäisellä varauksella ja pelättiin, että Saksa valtaa maan, kuten muut Skandinavian maat ja yleisiä huhuja liikkui salaisista asekätköistä ja kansallissosialistien kaappausaikeista, minkä takia kaikki NK:n lähestymisyritykset torjuttiin. 60- luvulla alkoivat muutoksen tuulet puhaltaa, kun alkoi oikeistoradikalismin kulta-aika ja Nationalsocialistiks Koalitionin nuorisojärjestöjen jäsenmäärät kipusivat huippulukemiin. 70-luvun alussa alkoi oikeistoradikalismi näyttää laantumisen merkkejä ja lakkasi lopulta lähes täysin. Radikalismin mentyä, kansallissosialisteja alettiin päästää hallituspaikkoihin. 80-luvulla järjestöjen jäsenmäärät taantuivat ja nuorison kiinnostus aatetta kohtaan oli hyvin alhainen. 1991 vaaleista povataan Nationalsocialistiks Koalitionille vaalitappiota ja mielipidetutkimusten mukaan se todennäköisesti menettää puolet edustajanpaikoistaan.
