Luuger
Stellvertreter des Führers 
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Feb 15, 2007 16:31:14 GMT 2
Tiesittekö muuten että Belgiassa on kolme virallista kieltä? Hollanti, Ranska ja Saksa. Sain tuon tietooni kun juttelin koulussani olevien Belgialaisten vaihto-oppilaiden kanssa, ihan mainiota porukkaa. Puhuttiin myös maan jakautumisesta ja he sanoivat että Belgiassa puhutaan pääasiassa ranskaa tai hollantia, mutta jos halutaan korostaa Belgian "virallisia" kieliä niin puhutaan flaamista ja valloonista. Sain sellaisen kuvan että flaameja ja vallooneja voisi höllästi verrata suomenruotsalaisiin ja Ahvenanmaahan.
|
|
|
|
Post by achtung on Feb 15, 2007 16:54:41 GMT 2
Wallonian puolella Saksan rajan läheisyydessä asuu melko iso vähemmistö saksalaisia, muistelisin että n.70 000. Miten heille olisi käynyt sodan jälkeen? Heim ins Reich?
Taitaa olla flaamien ja hollantilaisten erona uskonto. Samalla lailla kuten kroatit eroavat serbeistä uskonnon takia.
|
|
|
|
Post by Doktor Veredeln on Mar 8, 2007 21:17:03 GMT 2
Wallonian liittäminen Ranskaan olisi sinäänsä vaikeaa, koska valloni on periaatteessa oma kieli vaikka se lasketaan joskus ranskan murteeksi. Epäilen tätä väitettä. Ranskassa on useita vähemmistökieliä, esimerkiksi Bretagnen kelttiläinen bretoni, Perpignanin seudun katalaani ja Biarritzin ympäristössä baski. Wallonia olisi sopinut erinomaisesti Ranskaan. Lisäksi alueliitos olisi korvannut hieman Saksalle menetettyjä alueita. |
|
|
|
Post by achtung on Mar 8, 2007 21:25:32 GMT 2
Kuten jo puhuin tuolla Sodan ratkaisu-palstalla, että jotkut saksalaiset halusivat Ranskan alueitten vähentämisestä siirtämällä Elsassin saksalaisomistukseen ja mm. muodostamalla Flaamin ja Burgundin (eli flaamilaisvaltion ja valloonivaltio, molempien tuli saada lisäalueita Ranskasta) valtiot sekä muodostaa kelttiläisvaltio Bretagne.
Miksi Ranskaa pitäisi erityisesti suosia? Sehän oli ollut Saksan vihollinen ja julisti sodan Saksalle ensimmäisten joukossa.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Mar 9, 2007 19:44:05 GMT 2
Miksi Ranskaa pitäisi erityisesti suosia? Sehän oli ollut Saksan vihollinen ja julisti sodan Saksalle ensimmäisten joukossa. Reaalipolitiikka ei kanna kaunaa. Ranska on iso - siitä saa vahvan liittolaisen |
|
|
|
Post by achtung on Mar 9, 2007 19:46:34 GMT 2
Kannattaako Ranska päästää vahvaksi? Eikös Saksan suvereenin johtoaseman suojelemiseksi kannattaisi pitää muut maat siitä riippuvaisina ja heikkoina? Ja kuinka luotettava Ranska on liittolaisena, jos se pääsee taas voimiinsa?
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Mar 9, 2007 19:50:59 GMT 2
En tiä.
Jos nukkevaltion haluaa muodostaa niin sitähän ei kannata päästää itseään voimakkaammaksi.
Kattokaa vaikka Kiinaa: Stalin yritti saada siitä itsensä palvelijan mutta sen väestö oli joka tapauksessa 2 kertaa isompi kuin koko muun Kommunistiblokin.
Ranskahan kyllä voisi hyvinkin nousta "liian" voimakkaaksi Saksan mieleen.
"Pariisin kevät" vuonna 1968... ranskalaiset mellakoijat ja itsenäisyyden kannattajat jyrättiin Panzerien vyöryessä Pariisiin ensi kertaa sitten vuoden 1940. Vai olisiko ensi kerta---
|
|
|
|
Post by achtung on Mar 9, 2007 19:57:10 GMT 2
Ranska olisi helppo tehdä heikoksi tukemalla eri vähemmistöille omia autonomisia alueita ja antaa Ranskasta alueita Flanderille ja Wallonialle. Myös sen siirtomaitten itsenäistäminen/tuominen Saksan alaisuuteen tekisi siitä myös heikomman, mutta johtaisi välirikkoon Ranskan kanssa.
Tuollainen Pariisin kevät-skenaario olisi varmasti todella mielenkiintoinen. Voisiko se olla alkurysähdys Suur-Saksan romahdukselle?
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Mar 9, 2007 20:02:57 GMT 2
Tuollainen Pariisin kevät-skenaario olisi varmasti todella mielenkiintoinen. Voisiko se olla alkurysähdys Suur-Saksan romahdukselle? Joo.. Tämän jälkeen varmaan erilaiset kapinat yleistyisivät myös muissa maissa. Oikeastaan sotilaallinen puuttuminen pitkässä juoksussa ei ehkäise vaan rohkaisee kapinoita.. |
|
|
|
Post by achtung on Mar 9, 2007 20:14:39 GMT 2
Niin, historiasta opimme ettemme opi historiasta mitään...
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Mar 10, 2007 13:55:40 GMT 2
Niin, historiasta opimme ettemme opi historiasta mitään... Aika napakasti sanottu.  Minun mielestä hajoita ja hallitse politiikka on siltä kannalta heikkoa pitkässä juoksussa, että jos Eurooppa viipaloidaan pieniksi kansallisvaltioiksi ja johonkin osaan syttyy konflikti, kaikki muut ovat liian heikkoja auttaakseen ja Saksan on siis aina autettava muita osapuolia koska yksinkertaisesti kukaan ei ole tarpeeksi vahva. Mielestäni tuo EU:n ajama riippuvaisuuspolitiikka on siltä kannalta parempi koska kukaan ei hyödy siitä pois jäämisestä. Ja Saksallahan olisi Iso-Britannian asema NEU:ssa, eli mitä enemmän kieliä liitossa, sitä enemmän Saksaa (mitä enemmän virallisia kieliä EU:ssa, sitä enemmän englantia EU:ssa), tai Saksa voisi olla NEU:n ainoa virallinen kieli. |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Mar 30, 2007 19:29:57 GMT 2
Wallonian liittäminen Ranskaan olisi saattanut olla mahdollista, ikäänkuin hyvityksenä Elsass-Lothringen menetyksestä. Mitä Walloneille olisi luvassa? Ranska? |
|
|
|
Post by inkvisiittori on Apr 1, 2007 13:41:23 GMT 2
Mielestäni Belgia olisi jaettu kolmeen osaan. Liege kaupungin itäpuolisesta alueesta, alueet tulisi Saksalle ja Wallonia Ranskalle autonomisena erityisalueena ja Flaamilaiset alueet olisi suoraan liitetty Hollantiin. Olisi näin päädytty 1830 vuoden tilanteeseen, jossa Ranskaa yritetään eristää vahvoilla naapurivaltioilla. Ja Valtakunnan maailmassa Hollanti onkin Germanian tossun alla. Kaikki germaaniset kansat samaan valtioon!
|
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Apr 1, 2007 15:05:55 GMT 2
Belgiaa on kutsuttu "historian virheeksi", eikä kyllä syyttä. Valtiona se on kummallinen Wallonian ja Flanderin amalgaami, jonka puoliskoja on harvoin yhdistänyt mikään.
Virallisesti Saksan intressesissä ei ollut maan anneksoiminen, sille riitti Eupen-Malmedyn alue. Sodan aikana Belgiassa kehittyi sekä voimakas, joskin hajanainen vastarintaliike ja useita yhteistoimintapuolueita, joista virallisesti Saksa tuki vain yhtä, Vlaamisch Nationaal Verbondia (VNV). De Clerqin liikkellä oli 100 000 jäsentä ja oma univormupukuinen puolisotilaallinen siipensä Dietsche Militie (DM). Kaikki valta oli kuitenkin Alexander von Falkenhausenin johtamalla sotilashallinnolla. VNV joutui taistelemaan paikastaan Hitlerin sydämessä muidenkin yhteistoimintaliikkeiden kanssa, kuten radikaalien työläisten Devlag-ryhmän ja Germaansche-SS in Vlaanderenin kanssa.
Walloniassa ennen niin suosittu kristillisfasistinen REX oli sodan alkaessa jo taantumassa eikä se koko miehityksen aikana saanut takaisin 30-luvun asemaansa. Léon Degrelle teki kaikkensa jotteivat ranskankieliset walloonit jäisi alistettuun asemaan tulevassa Belgiassa. Vaikka Hitler arvosti suuresti Degrelleä, hän ei lämmennyt ajatukselle itsenäisestä Walloniasta.
Belgian tilanne kiristyi. Sen aseellinen vastarintaliike oli aika tehoton, mutta Union des Patriotes Belges ja Comité d'Entraide organisoivat pakoreittejä liittoutuneiden alasammutuille lentäjille ja niille, jotka pakenivat natsien vainoa. 10 000 miestä ja naista työskenteli maassa liittoutuneiden hyväksi, ja Englanti lähetti maahan 300 agenttia Belgian maanpakolaishallituksen nimissä.
Suuresta "Dietslandista" haaveillut De Clerq kuoli äkillisesti 1942 ja hänet korvasi maltillinen tri Hendrik Elias, joka teki kaikkensa puolustaakseen flaamien itsemääräämisoikeutta ja vastusti flaaminmaan liittämistä Saksaan.
Elias tuli hyvin juttuun Belgian sotilashallinnon kanssa mutta hänellä oli huonot väli SS:ään, etenkin Gottlob Bergeriin. Belgian sotilaskuvernööri Alexander von Falkenhausen itse kuului Hitlerin vastustajiin ja oli huolehtinut siitä, etteivät belgialaiset siviilit joudu turhanpäiten kärsimään (hän katsoi myös sormien läpi juutalaisten auttamista pakoon). 1944 pommi-iskun jälkeen hänet pidätettiin, sotilashallinto lakkautettiin ja Hitler ilmoitti anneksoivansa Flanderin. En tiedä spekuloitiinko Wallonian kohtalolla, sillä liittouneiden joukot olivat jo ovella.
Mikäli historia olisi kulkenut samaa rataa ja Saksa olisi silti voittanut, Belgia olisi todennäköisesti lakannut olemasta. Flanderi olisi osa Saksaa ja Wallonia Ranskaa.
Mutta, mutta! Jos Saksa on voittoisa idässä 1941-1942, tilanne muuttuu olennaisesti. Entä jos Hitleriä vastaan uskalleta tehdä attentaattia 1944, jolloin myöskään Falkenhausenia ei pidätetä.
Kenties Eliaksen ajatus jaetusta Belgiasta jää voimaan, ja VNV ja REX jakavat Belgian keskenään. Flanderi ja Wallonia saavat autonomian, mutta niiden fasistipuolueet liitetään Gleichschalthnung-politiikan mukaisesti NSDAP:in alaisuuteen. Maiden muodollinen itsenäisyys jää siis Baltian maiden tasolle, mutta suoraa anneksointia ei tapahdu?
|
|
|
|
Post by achtung on Apr 1, 2007 16:41:28 GMT 2
Itse äänestin tuossa kyselyssä kohtaa: NSDAP:n siviilihallinto, Wallonia ja Flanderi, kyseinen kanta taisi olla juuri tuon DeVlag:in(Dietsch-Vlaamsche Arbeidsgemeenschaft) kanta asiaan, että muodostettaisiin oma flaamilainen gau Suur-Saksaan.
|
|
