|
|
Post by achtung on Nov 1, 2006 21:32:18 GMT 2
Nyt asia selkeni. Kiitos käännöksestä.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Nov 4, 2006 19:37:47 GMT 2
Degrelle & Co. eivät muuten olleet natseja vaan fasisteja huom. huom. Toisaalta fasismin ja natsismin ero on veteen piirretty viiva. Wikipedia: Se [kansallissosialismi] jakoi monia piirteitä italialaisen fasismin kanssa, kuten korporativismin. Lähes joka suhteessa kansallissosialismi oli älyllisyyden vastainen ja epäteoreettinen aate, joka korosti pelkästään johtajan merkitystä arjalaisen kansan johtajana ja sen vihollisten tuhoamiseksi. Keskeisessä osassa oli juutalaisvastaisuus.Toisaalta fasismi voidaan käsittää monella tapaa. Hearts of Ironissa se on oikeistolainen aate joka on diktatuuri ja sijoittuu isällisen itsevaltiaan ja kansallissosialismin väliin. Sivumennen sanoen HoI nimeää Degrellen kansallissosialistiksi Fasismi voidaan käsittää myös laajemmassa mittakaavassa miksi tahansa äärioikeistolaiseksi politiikaksi, joka tässä mielessä käsittäisi sisällään myös natsismin. Jos kielitaitoni ei petä ,siinä sanotaan: Ei pidä sekoittaa wallonia ranskaan jota puhutaan Belgiassa: Belgian ranska eroaa hyvin vähän Ranskan ranskasta; wallonilaismurteet, vaikka lähellä ranskaa, ovat vastaansanomattoman erilaisia. Totta, tätä sanoo myös Wikipedia, ehtymätön lähteeni fi.wikipedia.org/wiki/ValloniWallonin kieltä ja walloneja sekä itse Walloniaa ja siellä puhuttua Belgian ranskaa ei pidä sekoittaa, mutta olen kyllä sitä mieltä, että wallonia voidaan pitää omana kielenä, ja itse Wallonian maakuntaa historiallisenakin alueena, ja jos se nykyisin haluaisi itsenäistyä, YK voisi hyvinkin asettua itsenäisen Wallonian puolelle, koska ko. maata voitaisiin pitää kulttuurillisesti ja/tai historiallisesti oikeana valtiona. |
|
|
|
Post by achtung on Nov 4, 2006 21:17:07 GMT 2
Fasismissahan ei ole varsinaisesti mitään rotu-oppia ja Degrellen Rex-puolue muuttui enemmän kansallissosialistiseksi ja otti mukaan antisemitismin vasta kun Saksa oli miehittänyt maan. Degrellehän oli kiihkeä katolinen(puolueen virallinen nimi oli Christus Rex) ja monet saksalaiset johtajat olivat varsin antikatolilaisia (esim. Himmler ja kansallissosialismissa kristinuskon opeilla ei ollut sijaa.)
Ja eihän kukaan mene väittämään että Lapuan liike tai IKL olivat natsistisia järjestöjä vaan molemissa oli fasistisia piirteitä.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Nov 6, 2006 18:23:43 GMT 2
Ihan totta kyllä, mutta eihän poliittisen aatten pitäisi vaikuttaa uskontokuntaan.
Fasismista viellä sen verran että Wikipedia sanoo seuraavaa
Fasismi on alkuaan Italiassa vuoden 1917 jälkeen syntynyt yhteiskunnallinen kumousliike ja poliittinen aate. Termiä fasismi käytetään yleiskäsitteenä koko eurooppalaiselle äärioikeistolaisuudelle
Lihapullat on muuten hyviä...
|
|
|
|
Post by achtung on Nov 6, 2006 18:46:39 GMT 2
Alkuaikojen Rex-puoluetta voisi muuten hyvin verrata IKL:n, molemmat halusivat säilyttää yhteiskunnassa kristilliset arvot, korporaatio-järjestelmä ja molemmat olivat määriteltiin (ainakin aluksi) kristillis-oikeistokonservatiiveiksi eikä fasisteiksi.
Toisin kuin IKL:llä Rex-puolueella oli vahvahko kansan tuki, vuoden 1936 vaaleissa 21 paikkaa edustajainhuoneeseen ja 8 paikkaa senaatissa.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Nov 6, 2006 18:50:20 GMT 2
Toisin kuin IKL:llä Rex-puolueella oli vahvahko kansan tuki, vuoden 1936 vaaleissa 21 paikkaa edustajanhuoneeseen ja 8 paikkaa senaatissa. Kuinka monesta paikasta. 100:sta? 200:sta? |
|
|
|
Post by achtung on Nov 6, 2006 18:52:35 GMT 2
150 paikkaa edustajainhuoneessa ja 71 senaatissa eli yhdessä ne muodostavat parlamentin
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Dec 16, 2006 16:32:40 GMT 2
Belgia on keinotekoinen ja epälooginen maa, joka luotiin v. 1830 ja ta ei olisi ikinä pitänyt luoda. Se rikkoo kansallisuusaatteen perusajatusta ajatusta että samaa kieltä puhuvat samaan maahan. Kun samassa maassa hollanninkielisiä on 55-60 prosenttia ja ranskankielisiä 40-45 prosenttia, väkisinkin siinä tulee riitoja. Kieliriitojen vähentämiseksi Belgia on nykyään liittovaltio, joka on jaettu hollanninkieliseen Flanderin, ranskankielisen Vallonian ja kaksikielisen Brysselin alueisiin. Flanderi ja Vallonia on kumpikin jaettu viiteen maakuntaan ja ne edelleen kuntiin. Flanderi ja Vallonia ovat ja haluavat olla erillään toisistaan että käytännössä olisi hyvin loogista että Vallonia liitettäisiin Ranskaan ja Flanderi liitettäisiin hollantiin. Käytännössä se voisi tapahtua ihan todellisessa nykyajassakin. Nämä linkit taisivat olla jo topicin alussa mutta pistettäköön nyt sitten taas. fi.wikipedia.org/wiki/Flanderifi.wikipedia.org/wiki/ValloniaFlanderin asukkaat ovat flaameja. Flanderin virallinen kieli on hollanti, ei flaami, vaikka sellainen käsitys on ollut. fi.wikipedia.org/wiki/Flaamitfi.wikipedia.org/wiki/Flaamin_kieliMinulla on sellainen käsitys että turistin ei kannata Flanderissa puhua ranskaa eikä Valloniassa hollantia, ellei halua turpiin tai vihaista katsetta. Parempi puhua englantia tai vaikka saksaa. |
|
|
|
Post by achtung on Dec 16, 2006 16:54:26 GMT 2
En ole aivan varma mutta eikö Belgiassa vähemmistö pitänyt enemmistöä vallassaan, koska esim. kuningas oli(ja on edelleen) vallooni, suurimman osan yliopistojen opetuskieli oli ranska tai sitten kaksikielinen ja ensimmäisessä maailmansodassa suurin osa upseeristosta olivat vallooneja mikä johti varsinkin flaamiyksiköissä koviin tappioihin koska kyseisten yksiköitten sotilaat eivät ymmärtäneet kunnolla käskyjä.
Ps. Belgian itsenäistyessä ainoa mikä yhdisti vallooneja ja flaameja oli katolinen kirkko.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Dec 16, 2006 18:43:51 GMT 2
Olet aivan oikeassa. Kun Belgia perustettiin 1830 ja yleisesti tunnustettiin 1839, oli valta siitä lähtien vain valloneilla joten virallinen kieli vain ranska, vaikka vallonit olivat pienempi ryhmä kuin flaamit. Ranska oli virallinen kieli hallinnossa, kouluissa, tieteessä, taloudessa ja kulttuurissa. Vallonit pitivät flaameja alempiarvoisina ja hollannin kieltä moukkien kielenä.
Belgiasta tuli virallisesti kaksikielinen vasta vuonna 1932 kun flaamit olivat kovasti kamppailleet hollannin kielen puolesta.
|
|
|
|
Post by achtung on Dec 16, 2006 19:06:40 GMT 2
Flaamien oman valtion tai ainakin tasa-arvon kaipuu voidaan katsoa alkaneen v. 1847 kun Hippoliet Van Peene kirjoitti (taistelu)laulun De Vlaamse Leeuw(Flaamilainen leijona). Nykyään se toimii Flanderin alueen epävirallisena kansallislauluna. en.wikipedia.org/wiki/The_Flemish_Lion |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Dec 22, 2006 14:40:03 GMT 2
Toisaalta en sittenkään tiedä, taipuisivatko valtiot muihin maihin liittämiseen. Itävaltalaiset sopeutuivat aika hyvin, mutta on vallan mahdollista että siellä valtakunnan maailmassa olisi esiintynyt mellakoita sodan jälkeen.
|
|
|
|
Post by achtung on Dec 22, 2006 14:50:48 GMT 2
Itävaltahan oli tuntenut vetoa Saksaan liitymiseen jo 1880-luvulla kun ensimmäisiä pangermaanisia seuroja perustettiin. Itävaltalaisten syynä erityiseen haluun liittyä Saksaan oli se että Itävalta-Unkarin saksalaiset olivat ennen 1.ms vähemmistönä omassa maassaan ja 1.ms jälkeen Itävalta muistaakseni halusi liittyä Saksaan kun oli menettänyt kaikki entiset Itävallan ulokopuoliset alueet, mutta länsivallat estivät sen peläten Saksan vahvistuvan liikaa.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Dec 22, 2006 18:21:19 GMT 2
Itävalta kuului Saksan liittoon joka perustettiin 1815. fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_liittoPreussi voitti Itävallan vuonna 1866 käydyssä sodassa. Preussin joukot valtasivat Wienin. en.wikipedia.org/wiki/Austro-Prussian_WarOtto von Bismarck hoiti muutoin asioita hyvin, mutta en tajua miksi hän ei liittänyt Itävallan keisarikunnan saksalaisalueita uuteen Saksan keisarikuntaan joka perustettiin 1871. Hänen olisi kannattanut tehdä se kun siihen oli mahdollisuus. Itävallan saksalaisten ei olisi tarvinnut hallita ei-saksalaisia kansoja vaan jättää ne ja liittyä itse uuteen Saksaan. Näin itävallan ei-saksalaiset kansat olisivat voineet saada tilaisuuden muodostaa omat valtionsa; unkarilaiset Unkarin, tšekit Tšekin, slovakit Slovakian, sloveenit Slovenian ja kroaatit Kroatian. Itävallan puolalaisalueiden olisi joko annettu muodostaa oma valtio tai ne olisi voitu myydä Venäjälle ja liittää Venäjän Puolan osiksi. Koska Itävallan saksalaislueet olisivat Saksassa, mitään kaksiliittoa ei olisi solmittu 1879 eikä kolmiliittoa 1882 kun Italia oli mukana. Koska Itävallan saksalaisalueet olisivat Saksan osia eli samaa maata, ei olisi mitään puolustussopimusta Saksan ja Itävallan välillä. Näin olisi varmaankin voitu välttää ensimmäinen maailmansota, ainakin Saksan osalta. Jotta uusi keisarikunta olisi voinut pitää varansa siltä varalta jos Ranska alkaa riehua, sen olisi kannattanut lähestyä Italian lisäksi tai asemasta Iso-Britanniaa. Se olisi voinut mahdollisesti tehdä kaksiliiton Iso-Britannian kanssa tai kolmiliiton jos Italia olisi mukana. Iso-Britanniaa ei ollut haitannut se että Preussi voitti Ranskan ja perusti Saksan keisarikunnan. Ranksalla olisi voinut olla hankalaa jos Iso-Britannia olisi hyvää pataa Saksan kanssa. |
|
|
|
Post by achtung on Dec 22, 2006 18:39:56 GMT 2
Itävallan keisari tuskin mielellään olisi luopunut maistaan vapaaehtoisesti ja tuskin olisi alentunut Preussin kuninkaan alaiseksi tai päinvastoin. Toiseksi taas pangermanistinen ajattelumaailma syntyi vasta 1880-l ja Preussi-Itävalta sota käytiin 1860-luvulla. Bismark taas ei vaatinut alueita kun halusi pitää hyvät suhteet Itävaltaan. Ei-saksalaisilla alueilla taas asui suuria määriä saksalaisia joille kauhistuksena tuli uutinen kun 1918 Itävallan keisarikunta romahti ja he jäivät yksin ilman valtiovallan suojelua. Ei-saksalaisilla alueilla saksalaiset eivät olleet oikein suosiossa.
Tuli vaan mieleen että miten tämä liittyy Flanderiin ja/tai Walloniaan
|
|
