Suur-Suomi jo aiemmin?

[Privatdetektiv Josef Matula]

Kun Suomella on hallussaan Jäämeren rannikkoa, tuleeko Suomella kahakoita Norjan tai Tanska-Norjan kanssa? Onko Suomella muutoin ongelmia Norjan, Tanskan tai Tanska-Norjan kanssa kun katsotaan ajanjaksoa viikinkiajoista nykyhetkeen?

Ehkä Norja ei ahdehdi itselleen niitä, kun kerta ne on ollu Suomella hallussa ainakin vuodesta 1323 alkaen, se ehkä on tottunu ajatukseen, että ne kuuluu Suomelle. Johonkin maailman aikaan Tanska omisti Norjan, jolloin sitä kutsuttiin Tanska-Norjaksi.

Minkä nimisiä ois Jäämeren rannikolla olevat suomalaiskaupungit?

[einstein]

Pohjala, Vesisaari ja Pohjanperä saattaisivat olla joitain paikannimiä.

[achtung]

Kirkkoniemi(norj. Kirkenes) taitaa olla kanssa aika pohjoisessa?

[Privatdetektiv Josef Matula]

Minkähän nimisiä mahtais olla Petsamo ja Muurmanni? Oisko niillä nuo nimet? Mikä ois Hammerfestin nimi suomeksi?

Vaasa tulee Kustaa Vaasan nimestä. Tässä topicissa Vaasann nimi ois kai joku muu, kuten Vaskiluoto, tai Mustasaari?

Entä Solovetskin saaret, mikä sen nimi ois kun ne on Suomen osia?

Mitä tulee via-pääteihin, ja myöhemmin rautateihin, jotka kulkee noiden teiden myötäisesti, miten on poikittaisliikenne Suomessa? Keskiajalla oli ykköstie, vai oliko se kuninkaantie joka kulki Turusta Viipuriin. Se ois kai tässäkin vaihtoehdossa. Entän muut poikittaistiet, jotka kulkee sisämaan halki? Esim. Torniosta Kantalahteen? Oulusta Vienan Kemiin?

[tonttu]

privatdetektiv said:

Mikä ois Hammerfestin nimi suomeksi?

Vasaravuori

[einstein]

Joku poikittaistie varmaan kulkisi Oulusta Rovanniemen kautta Kuolan itäpäähän. Sitten kuninkaantie varmaan kulkisi pääkaupungista Nevanlinnaan, oli pääkaupunkina sitten Turku, Helsinki tai Savonlinnaa vastaava Keski-Suomen kaupunki. Varmaan olisi koko maan halki kulkeva tie, joka alkaisi Viron eteläpäästä, menisi Tallinnan ja Nevanlinnan kautta Viipuriin ja sieltä Pohjios-Karjalan kautta Rovaniemelle ja sieltä Hammerfestiin eli Vasaravuorelle, kuten tonttu ehdotti.

Mikäli Suomi liitoutuisi esim. Napoleonin kanssa ja sotisi Venäjän kanssa joskus niin eteniväisivätkö Suomen joukot voitollisen sodan sattuessa Arkangeliin asti? Sittenhän jossain vaiheessa, esim. 1800-luvulla nationalismin ja kansallisromantiikan aikana Suomi saattaisi yrittää edetä Uralille Komia vapauttamaan.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Englanninkielisessä Wikipediassa oli joku selitys mitä Hammerfest tarkoittaa. Mitä Helsinkiin tulee, sitä ei ehkä perusteta. Espoossa on kai jotain, kun on kerta keskiaikainen Espoon kirkko. Mutta en tiiä tekeekö suomalaiset sinne kirkkoa. Luulisin että Uudenmaan tärkein kaupunki on Porvoo, mut en osaa arvata millä nimellä se on. Mikä muuten on Uudenmaan nimi tässä vaihtoehdossa, onko se Uusimaa vai jokin toinen?

Kumpi on parempi strateginen valinta, mennä Napoleonin puolelle vai sitä vastaan? Vai harjoittaako Suomi puoluettomuuspolitiikkaa eli on yhtä aikaa kaikkien puolella?

Aluksi Venäjä oli Napoleonin puolella, mutta Napoleon käänsi kelkan. Siksi Ruotsi joutui sotaan Venäjän kanssa ja menetti Suomen, kun ei suostunu menemään Napoleonin puolelle ja mukaan Englannin mannermaasulkemukseen.

Terva, josta puhuttiin aiemmin, menisi kaupaksi. Oikeassakin maailmassa suomalainen terva teki kävi kaupaksi, kun oli purjelaivat käytössä, tässä topicissa vielä enemmän. Joten Suomen kannattaa myydä kaikille tervaa.

[achtung]

Tervan takia Suomi joutuisi Napoleonin vastaiseen liittoumaan, koska Ranska yritti estää kaiken laivanrakennusmateriaalin pääsyn Englantiin. Englanti oli tunnetusti laivastomahti ja tarvitsi puuta ja tervaa ja olisi Suomen talouden kannalta tappiollista mennä Napoleonin mukaan mannermaasulkemukseen. Ruotsi joutui samanlaiseen välikäteen todellisuudessa, kun sitä vaadittiin mukaan mannermaasulkemukseen, tämä oli paha paikka koska Ruotsin merkittävimmät vientituotteet olivat puu ja terva. Myös Venäjäkin joutui vararikkoon mentyään mukaan mannermaasulkemukseen ja lopulta ryhtyi käymään kauppaa brittien kanssa, mikä oli yksi syy Napoleonin Venäjän sotaretkelle.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Missä kohdissa suomalaiset sotii Napoleonin joukkoja vastaan? Tapahtuuko meritaistelut Itämerellä, Tanskan salmissa vai Pohjanmerellä? Entäs maasodat, onko ne Baltiassa, Saksassa, tai Puolassa?

[achtung]

Todennäköisesti Suomi lähettäisi joukkoja Itävallan avuksi, kuten Venäjä teki. Suomalaiset varmaan pakotettaisiin rauhaan tai muuten tultaisiin siihen, että Napoleon pakottaa Venäjän rauhaan ja liittoon, mikä johtaa siihen, että Venäjä saa vallata Suomen. Suomi varmaan olisi mannermaasulkemuksessa v. 1805-1811, sitten Suomi ottaisi osaa Napoleonin kukistamiseen Euroopassa.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Saako Suomi Wienin kongressissa 1814-1815 jotain palkkiota siitä että oli mukana Napoleion kukistamisessa? Rahaa, kultaa, hopeaa, timantteja, siirtomaita?

Oikeassa maailmassa Tanska oli ollu Napoleonin puolella, ja kun oli häviäjä, joutui luopumaan Norjasta 1814. Ruotsi otti Norjan, kun oli käyty joku kahakka. Ruotsi tais pitää Norjaa eräänlaisena korvauksena siitä että menetti Suomen. Ruotsin kuningas ajettiin maanpakoon sen jälkeen, kun Venäjä valtasi Suomen ja tilalle otettiin uusi kuningas, joka edusti Bernadotte-sukua. Oikeassa maailmassa Ruotsi menetti viimeiset omistukset, mitä sillä oli ollu 30-vuotisen sodan jäljiltä. Tässä vaihtoehdossa se ei menetä, koska se ei ole ikinä omistanu niitä. Jos tämän topicin Suomi sai 30-vuotisen sodan jälkeen maaplänttejä ja kaupunkeja Saksasta, se kaiketi menettää ne saksalaisille valtioille?

Miten tässä vaihtoehdossa käy Tanskalle ja Norjalle? Ruotsi ei menetä Suomea, koska se ei ole ikinä omistanu Suomea, joten se ei varmaan saa Norjaa. Tanska kai menettää Norjan, joten Norja kaiketi itsenäistyy uudelleen, vai meneekö Norja Suomen haltuun?

[achtung]

Kyllä luultavasti Ruotsi saisi Norjan, sillä oli pysynyt Englannin tukijana, ottanut osaa Leibzigin taisteluun, jossa sinetöitiin Napoleonin kohtalo ja hänen laitettiin Elballe. Tanska oli, kuten jo sanoit, Napoleonin liittolainen joten olisi ihan kohtuullista antaa jotain Ruotsille palkaksi. Ja tuskin Ruotsi olisi jäänyt 30-vuotisensodan ulkopuolelle, todennäköisempää olisi, että Suomi jäisi siitä pois. 1800-luvullahan vaikutti sellainen skandinavismi-aate, joka oli melko suosittu ja he toivoivat, että kaikki skandinaaviset maat muodostaisivat yhden valtion. Liittyminen oli todella lähellä, mutta kun ruotsalaiset eivät uskaltaneet tukea Tanskaa vapaajoukkoa enempään, kun Tanska joutui sotaan Preussin kanssa ja tähän katsontaan skandinavismin loppuneen.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Suomen kielestä tuli semmonen mieleen, että mikälaiseksi se kehittyy, jos sitä on ollu kirjoitettuna enne 1500-lukua? Jos Suomi ja Viro muodostaa Suomi-Viro-valtioliiton, käykö niin että nykyistä suomen kieltä ja viron kieltä ei tule, vaan suomen ja viron kielet sekottuu toisiinsa?

[tonttu]

privatdetektiv said:

Suomen kielestä tuli semmonen mieleen, että mikälaiseksi se kehittyy, jos sitä on ollu kirjoitettuna enne 1500-lukua? Jos Suomi ja Viro muodostaa Suomi-Viro-valtioliiton, käykö niin että nykyistä suomen kieltä ja viron kieltä ei tule, vaan suomen ja viron kielet sekottuu toisiinsa?

Minusta ainakin käy niin. Ainakin Suomen kieli olisi jäänyt vapaaksi ruotsin kielisistä lainasanoista, ainakin suurimmalta osin. Olisiko poika silti ruotsiksi pojke? Vai kirjoitetaanko se påjke Paha sanoa mitään, mutta olisiko venäjänkielen vaikutus ollut isompi?

[einstein]

Riippuu varmaan siitä kuinka paljon Suomi käy muiden maiden kanssa kauppaa. Suomeen saattaisi sekoittua sanoja niin, venäjästä, ruotsista, saksasta kuin muistakin kielistä. Viro ja suomi kielinä alkoivat erottua toisistaan ilmeisesti Rooman valtakunnan aikaan (jos äikän kirjaa on uskominen), mutta valtioliitossa kielet alkaisivat taas lähentyä toisiaan.