tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Jan 1, 2007 16:21:16 GMT 2
Nykysuomen kielihän alkaa muistuttaa aina vain enemmän englantia kuten kaikki muutkin kieliet toisiaan. Enivei lainasainoja tulee öbaut vitusti joka everi dei. Eli kielet lähestyvät toisiaan a) se kuulostaa "hienolta" b) se on kätevää c) sitä ei itse välttämättä huomaakaan, sen vain omaksuu. Kaikkea tämmöistä on. Myös murteet lähentelevät toisiaan. Joku päivä kaikki puhuvat samalla lailla kuin salkkareissa.
Mutta siis asiaan. Miten on valtakunnassa kielet? Kielen huolto?
Valtakunnan Uusi Eurooppaa lähentyy toisiaan, eli Globalisoituu "paikallisesti". Tämän voisi kuvitella lähentävän kieliä, varsinkin kun ulkomaille varmaan mennään useammin töihin_ Saksaan armeijapalvelukseen; venäjälle uudisasukkaaksi etc etc. Tämä tarkoittaa sitä että saksa on jokaiselle paitsi pakollinen oppiaine, myös oikeasti käytännöllinen kieli (toisin kuin vaikkapa ruotsi jota kukaan suomenkielinen ei halua opiskella).
Mutta toisaalta, uuden nationalistisemman suunnan omaksunut Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tuskin hyväksyisi niinkään hyvin lainasanoja.. Pizza oli juustolätty (tai jotain muuta;)) tai pahimmillaan pitsa. Šakki on kuningaspeli, eikä missään nimessä schakki.
Kielenhuoltoa tulisi siis lisää ja lisää, mutta toisaalta suunta siitä poispäin olisi ehkä nopeampaa, kun saksa olisi tavallaan viellä läheisempi kuin englanti meille..
Eli mitenkä se menis?
|
|
toorem
Bereitschaftsleiter
Posts: 57
|
Post by toorem on Jan 2, 2007 14:17:21 GMT 2
Varmasti ainakin venäläis- ja ruotsalaisvaikutteita kartettaisiin suomessa, niinhän on oikeastikin tehty viime aikoihin asti. Olettaisin suomessa, ja melkovarmasti myös muissakin Uuden Euroopan maissa, syntyneen samanlaisen järjestelmän kuin nyky-Ranskassa, eli kielitoimiston määräyksillä on lainvoima. Ehkä joitain jo vakiintuneita mutta melko tuoreita sanoja, kuten esim. nolla, olisi vaihdettu.
|
|
|
Post by achtung on Jan 2, 2007 16:02:56 GMT 2
Saksassahan televisio(Tele=kaukaa,kauko Visio=näky, näkeminen) on saksannettu Fernseher, mikä on tarkka käännös. Mikäs olisi suomenkielen vastine televisio-sanalle jos se käännettäisi?
|
|
|
Post by Obersturmbannführer von Brauer on Jan 3, 2007 11:19:10 GMT 2
Olen kuullut, ja käytän toki itsekin, sellaista nimitystä kuin "näköradio". Tele:stä puolestaan tulee mieleen vanha Tele, josta muistaa väkisinkin puhelinyhteydet, eli kaukoäänen joka puolestaan tukisi ajatusta "kaukonäkemisestä". Kummallisen kuuloinen sana, mutta minkäs minä sille mahdan.
Venäläis- ja ruotsalaisvaikutteisuudesta on/olisi vaikeampi päästä eroon. Jokainenhan meistä syö haarukoilla ja urospuolisia lapsia sanotaan pojiksi. Englantilaisista nimityksistä taasen olen skitsofrenista mieltä. Toisella tapaa pidän äärimmäisen ärsyttävänä ja halpamaisena viljellä ulkokielisiä fraaseja joista esimerkkeinä sellaisia "sanoja" kuin 'LOL' - 'stailii' - 'kuuminta hottii' - ja hymiöt. Kaiken tämän ahdistuksen keskellä vielä pakkokäänteiset sanat kuten 'pollit' (policy) - 'mutsi' - 'darra' (krapula?) jne. Vanhan koulukunnan nazina olen tottunut sanomaan asioita niiden omilla nimillään, kuten tämä näppäimistössä oleva 'sift' - 'backspace' (askelpalautin?). "Paina eskiä ja sitten entteriä" kuulostaa näin vakavamielisen fasistin korvaan korrektimmalta kuin vaikkapa "Tsdybbää esitsii nii sä sit hiffaat rivivaihtarii joujou". Mein gott, das alles ist scheiße!
Mutta toisaalta nykyaikana on tullut vastaan aivan uudenlaisia hilavitkuttimia joista ei Agricolalla ollut aavistustakaan. On CD-asemia, televisioita, kranaatteja, lasereita.. joten täytyyhän niille jonkinlainen nimi antaa ja mikäs sen näppärämpää, kuin "suomitettu brittiläinen" eli vaikkapa 'romppu'. Ymmärrettävää on myös se, että kansallistunteen vihaaminen on nykyaikana juuri sitä kuuminta hottia, ettei vain vahingossakaan paljasteta, että ollaan takapajuisia moukkia jostain pohjolasta jolla ei ole ollut edes siirtomaita. Toki jos muumaalainen sattuu tietämään Muumit tai Selänteen, niin silloin muistikapasiteetista pulpahtaakin elävä muistikuva sanoista "Ich bin ein Finlander". Mutta se tästä tosimaailmasta, palataan sinne jännittävään varamaailmaan!
Valtakunnassa kansallismielisyys lienee jopa tietyllä tapaa jopa tuettu ajatusmalli. Eihän sitä nyt mitä tahansa polskeja tai vääräsäärisiä lappalaisia voi laskea puhtaaseen rotuun? Joten jokaisen on tiedettävä paikkansa ja mikäs siinä tepsutellessa suomalaisena suomalaisten keskuudessa? Ja voisihan siitä olla jopa oikeasti hyötyä, kun pitää valita työntekijä saksalaismielisen suomalaisen tai puolalaisen kaappikommunistin väliltä. Reaalimaailmaan hetkellisesti palatakseni tahtoisin huomauttaa brittiläisestä sekä intialaisesta yhteiskunta-/kastijärjestelmästä. Se siitä ja nyt takaisin. Saksan vaikutuspiirin asukkaat luonnollisesti joutuvat tekemisiin saksan kanssa, joten kielitaidon korottaminen on paikallaan. Joskaan englantia ei kannata unohtaa, sillä sehän on eräs maailmanlaajuisimmista kielistä. Joten äidinkieli, saksa sekä englanti kuulunevat jokaisen oppivelvollisen ainepiireihin.
Mutta entäs nuoriso sitten? Millaiseksi slangi kehittyi? Jos kerran jenkittymistä ja kansallista itseinhoa ei ole, niin mitä sitten? No saksalaistumista tietysti! Nuorten puheen lomassa lentelevät niin überhauskat, schweinhundenit ja scheißen beerenit. Voidaankin puhua varsinaisesta ger-maniasta. "... sitten me oltiin siellä ja sanottiin, että tuohan on ihan scheißeä johon ne sit vastas, että olkaa te schweinhundenit hiljaa, kun überallesit vetää... sitten se nosti vähän hamettaan ja voi pojat, se oli kuuminta heissia se!".
|
|
toorem
Bereitschaftsleiter
Posts: 57
|
Post by toorem on Jan 3, 2007 19:01:14 GMT 2
Poika ei ole lainasana. Se lainautui germaanisiin kieliin ilmeisesti varhaiskantasuomesta. Siihen se tuli kai sammaleen ja mustan ynnä sulhasen mukana kun uralilaiset sulauttivat itseensä täällä ennen asuneet heimot.
|
|
|
Post by Obersturmbannführer von Brauer on Jan 3, 2007 19:21:04 GMT 2
Kommar pojkar inte aus gegenfdschlmdzhh.. eikun siis eikös pojke/pojkar ole ruotsia ja siten ruotsalaista perintöä? Bussi, eli linja-auto - kotoisammasti linkkuri, lienee myös löytänyt tiensä kieleemme svenskalaisen busse alkuperän luota. Tai näin olen ne itse itselleni antanut kertoa.
|
|
|
Post by achtung on Jan 3, 2007 19:37:58 GMT 2
Onhan bussi saksasi das(Omni)Bus, joten eiköhän se ole sieltä kulkeutunut Ruåtsiin ja sitten Suomeen
|
|
toorem
Bereitschaftsleiter
Posts: 57
|
Post by toorem on Jan 4, 2007 12:59:02 GMT 2
Poika on lainattu suomen varhaisvaiheista kantagermaaniin. Eli on ruotsissa suomalaislaina. Linja-auto taitaa muuten olla käännöslaina.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Jan 4, 2007 15:34:06 GMT 2
Kyllä mitä minä tiedän, niin poika on Suomen kielen "alkuperäisiä" sanoja ja suomesta mm. ruotsiin lainautunut. Sitäkin olen kuullut väitettävän, että se olisi vanhaan germaanien kielieen lainautumisen jälkeen kulkeutunut englantiin (Boy)
|
|
|
Post by achtung on Jan 4, 2007 15:43:01 GMT 2
|
|
toorem
Bereitschaftsleiter
Posts: 57
|
Post by toorem on Jan 4, 2007 17:08:28 GMT 2
"Vaikka suomea ei tiedetä kirjoitetun riimuilla, on sana riimu vanha suomalainen sana. Ruotsalainen Ove Berg väittää kuitenkin vuonna 2003 julkaistussa kirjassaan "Runsvenska: svenska finska" tulkinneensa Ruotsin eteläosista löytyneiden riimukivien tekstejä suomen kielen avulla.( www.sr.se/cgi-bin/sisuradio/nyheter/artikel.asp?artikel=375080)" Näin kertoo tietenkin Wikipedia.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Jan 5, 2007 20:37:35 GMT 2
|
|
|
Post by achtung on Jan 5, 2007 20:47:03 GMT 2
En ole varma mutta itse olen aina luullut niitten olleen germaanikeksintö. En ole varma mutta eikös rune(monissa kielissä tarkoittaa riimua) tule sanasta runo? Unkarilaiset riimut ovat englanninkielisen wikipedian mukaan luultavasti yhdistelmä germaaniriimuista ja foinikialaisista aakkosista. Ja vielä lopuksi suoralainaus wikipediasta: The word rovás, the name for this kind of writing, interestingly, derives from the verb ró (to carve) which is derived from old Finno-Ugric. en.wikipedia.org/wiki/Hungarian_Runes#Early_period.2C_600_.E2.80.93_896
|
|
|
Post by achtung on Jan 5, 2007 21:27:10 GMT 2
Nyt kun luin tuon että poika-sana on lainautunut suomesta ruotsiin eikä päinvastoin, niin osaako joku sanoa kun tässä eräässä kirjassa(tiedot ovat luultavasti vanhentuneita) sanotaan että suomeen on lainautunut gootien/saksalaisten kielestä sanoja: mm. lammas= lamb(goot.), kana= hana(goot.), juusto= justa(goot.), pelto= Feld(saks.), taikina = Teig (saks.), ruis= Roggen(saks.), mallas= Malz(saks.), kuningas=kuningaz, valta= Gewalt(saks.) ja kulta = Gold(saks.). Niinpä aloin epäillä kirjantietoja että olisiko tapahtunut toisin päin eli gootit olisivat saaneet sanoja suomesta?
|
|
toorem
Bereitschaftsleiter
Posts: 57
|
Post by toorem on Jan 6, 2007 22:10:02 GMT 2
Muistaakseni joskus joku havaitsi germaanisissa ja suomen kielessä yhteistä sanastoa ja päätteli niiden olevan suomesta peräisin. Nykyään ajatellaan toisinpäin, mutta mistäs sitä tietää. Olivathan uralilaiset kielet Itä- ja Pohjois-Euroopan valtakieliä pitkään indoeurooppalaisten saapumisen jälkeenkin. Venäläiset muuten eriytyivät muista slaaveista sulautettuaan itseensä ilmeisesti permiläisiä kansoja. Ja nykyisellä Arkangelin alueella puhuttu venäjän murre on syntynyt kun alueen itämerensuomalainen väestö vaihtoi kielensä.
Riimu-sana ei ole mistään peräisin vaan vanhasta kaivertamista tarkoittavasta sanasta. Lienee samaa kantaa kuin unkarin vastaava sana. Riimuaakkostoja on ollut ainakin kolme, germaaninen Futhark, unkarilainen Rovásírás ja turkkilainen Orkhon. Niillä ei käsittääkseni ole tekemistä keskenään. Wikipediassa sanotaan että sanan rune vastine suomessa on runo, tiedä sitten mitä sillä tarkoitetaan. Ainakin suomen runo on alunperin tarkoittanut runonlaulajaa.
|
|