|
|
Post by Iikolli on Oct 20, 2006 17:55:50 GMT 2
Prosentuaalisesti liian heikko kannattajakunta. Suurin osa suomalaisista kristittyjä, jotka suhtautuisivat IKL:een paljon suopeammin kuin SVL:oon. Lisäksi Saksa ei sodan aikana ollut erityisen kiinnostunut Suomen sisäpolitiikasta, eikä SVL olisi voinut nousta valtaan ilman Saksan apua.
|
|
|
|
Post by achtung on Oct 20, 2006 18:27:18 GMT 2
Niinpä niin, itse en käsitä miksi IKL sulautui/suostui sulautettavaksi SVL:n, IKL olisi luultavasti korkeintaan suostunut vaaliliittoon.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Dec 12, 2006 21:03:42 GMT 2
Miten kävi Maalaisliitto/Keskustapuoue/Suomen Keskustalle? Miten kävi Urho Kekkoselle?
Maalaisliitto oli mukana sota-ajan hallituksissa. Oikean historian mukaan Maalaisliittoa johti Viljami Kalliokoski 1940-44. Oikean historian mukaan Urho Kekkonen käski Kalliokosken erota koska Kalliokoski oli puolueensa johtajana sota-ajan hallituksissa. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tuomittiin hallituksessa olleista maalaisliittolaisista Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka.
Puheenjohtajaksi tuli sitten V.J. Sukselainen joka oli siinä hommassa vuoteen 1964 asti, kunnes Kekkonen juonitteli hänet pois puheenjohtajan paikalta ulkopoliittisin ja laitatti siihen Johannes Virolaisen, joka sopi Kekkoselle paremmin. Kekkonen temppuili Virolaisen pois vuonna 1980, hänetkin ulkopoliittisin syin ja laitatti tilalle Paavo Väyrysen, joka oli nulikka ja pyrkyri.
MUTTA, miten tämä kaikki olisikin mennyt vaihtoehtohistorian mukaan? Koska Saksa voitti ja Suomi siinä samalla, miten kävi Vijlami Kalliokosken? Olisiko Kalliokoski jatkanut puheenjohtajana ja mahdollisesti ministerinäkin sotien jälkeen? Entä miten olisi käynyt Kukkoselle ja Reinikalle? Keitä oli Kalliokosken jälkeen puheenjohtajina? Tekikö Maalaisliitto nimenmuutoksia?
Entä, sokerina pohjalla, mitä Kekkonen olisi tehnyt jos Saksa olisi voittanut sodan ja Suomi siinä sivussa? Oikean historian mukaan "Maalaisliiton puoluekokouksessa 1945 Kekkonen vaati uuteen maailmanjärjestykseen soveltuvaa suuntaa tuolloin arvokonservatiiviselle ja kansallismieliselle puolueelleen" (http://fi.wikipedia.org/wiki/Urho_Kekkonen) Oikean historian mukaan Kekkonen ryhtyi kehittämään suhteitaan Neuvostoliittoon, tavoitteena keskinäinen luottamus. Olisiko Saksan voiton jälkeen Kekkonen osoittanut yhtä lailla realismia ja tehnyt samanlaisia toimenpiteitä Saksan suuntaan? Kekkonen oli älykäs ja viimeisen päälle pelimies ja taktikko, joten voisin kuvitella että hän olisi tehnyt tuommoista.
Minkälaisia käsityksiä Valtakunta.netin henkilökunnalla on tästä asiasta?
|
|
|
|
Post by achtung on Dec 12, 2006 22:01:00 GMT 2
Kekkonen oli oikea piikki lihassa ja vastemielinen henkilö suomalaiselle (ääri)oikeistolle. Tuoreessa muistissa 50-luvulla olisi 30-luvun Kekkosen IKL:n lakkautusyritys ( fi.wikipedia.org/wiki/Kekkosen_konstit ) ja Kekkonen erosi AKS:stä koska ei pitänyt Lapuan Liikkeeseen suuntautuneesta linjasta. |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Dec 12, 2006 22:11:23 GMT 2
No, entäs muu Maalaislitto eli Maalaisliiton ei-kekkoslaiset?
|
|
|
|
Post by achtung on Dec 12, 2006 22:53:55 GMT 2
Wikipedian Suomen Keskustan Historia kohdassa lukee että 1940-luvulla se oli varsin konservatiivinen ja suomalaismielinen, 1950-luvulla Kekkonen alkoi ajaa vasemmistolaislinjaa ja sai sillä taakseen SKDL:n kaikki valitsijamiehet. Jos Kekkonen ei koskaan alkanut ajaa vasemmistolaislinjaa. Viljami Kalliokoski taas oli 40-luvun loppupuolella ML:ssä olevan opposition johtaja ja hänellä oli Kekkosen kanssa erimielisyyksiä puolueen linjasta. V. Kalliokoski toimi Kekkosen vastaehdokkaan ML:n presidenttiehdokasta valittaessa. Jos Valtakunnan historiassa ML olisi seurannut Kalliokosken linjaa niin se olisi luultavasti lähempänä Kokoomusta ja SVL:ää kuin SDP:tä.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Dec 13, 2006 17:04:58 GMT 2
Olen lukenut Jukka Seppisen kirjat Johannes Virolaisesta (2002) ja Urho Kekkosesta (2004). Lisäksi olen lukenut Sukselaisen postuumisti julkaistut muistelmat Halusin valtiomieheksi (1997).
Pitäisi joskus lukea Kalliokoskesta tehty kirja Pitkä sarka : Viljami Kalliokosken elämä (2002).
Niistä saa sellaisen kuvan että Kalliokoski, Sukselainen ja Virolainen olivat Kekkosesta oikeistolaisempia, ainakin ulkopoliittisesti oikeistolaisempia.
Mikäli Kalliokoski olisi Valtakunnan historisassa sodan jälkeen jatkanut maatalousministerinä, hänellä voinut olla tärkeä rooli Karjalan ja Itä-Karjalan asutusasioissa.
Saksalaiset olisivat kai sietäneet helpommin sen jos Kalliokoski olisi päässyt maalaisliiton presidenttiehdokkaaksi. Eri asia miten Kalliokoski olisi pärjänyt itse vaaleissa. Arvelen että Kalliokoski olisi suhtautunut Saksaan maltillisesti ja korostaen asiallisia suhteita. Ei häni olisi halunnut Suomen olevan mikään Saksan vasalli, vaan tasavertainen liittolainen.
Sukselainen liittyi aikaisin maalaisliittoon ja oli kuulunut lisäksi AKS:aan ja Suomalaisuuden liittoon. Jos Valtakunnan maailmassa Kalliokoski olisi jatkanut Maalaisliiton puheenjohtajana, Sukselaista ei olisi pyydetty pyrkimään puoleen johtoon. Veikkan että Sukselainen olisi voinut tyytynyä tekemään uraa yliopistomaailmassa ja Kansaneläkelaitoksessa. Ellei sitten hän olisi halunnut mukaan päivänpolitiikkaan. Sukselaisella oli opiskeluajoista asti virolaisia tuttavia, joten hän olisi todennäköisesti ylläpitänyt kontaktejaan Viroon.
Virolainen oli syntynyt Viipurin maalaiskunnassa. Ylioppilaskirjoituksissa 1932 Virolainen oli kirjoittanut saksan kielestä laudaturin. Ennen sotaa Virolainen oli kiinnostunut työstä tiedemaailmassa, maatalous-metsätieteiden parissaa. Valtakunnan historisassa sodan jälkeen hän ehkä olisi saattanut muuttaa Viipuriin. Karjalaisena hänen voisi olettaa olleen kiinnostunut Karjalan ja Itä-Karjalan asioista. Päiväpolitiikkaan osallistumisesta en osaa arvata.
Mitä Valtakunta.netin henkilökunta arvelee näistä oletuksista?
|
|
|
|
Post by achtung on Jan 4, 2007 20:58:23 GMT 2
Nyt kun on eduskuntavaalit lähellä niin millaisia vaalilauseita olisi Suur-Suomessa?
SVL: Usko! Tottele! Taistele!
Kokoomus: Maa tarvitsee tekoja.
SDP: Tavoitteena parempi maa työtätekevälle kansalle.
Ekofasistit: Puhdas heimo puhtaassa luonnossa.
Maalaisliitto/Keskusta: Maamies, muista missä onnesi on.
Suomen Kansallissosialistinen Työväenpuolue:
Triviatietona IKL:n vaalilause(1938/39) oli: Isänmaan onni ainoa tiemme!
|
|
|
|
Post by achtung on Jan 30, 2007 20:48:57 GMT 2
Takaisin Suur-Suomen puolueisiin! Olisikohan Virolainen mennyt SVL:n? Raja-Karjala oli IKL:n yhtä vahvimpinta kannatusaluetta. Virolainen kuului IKL:n pääkannattajakuntaan(eli sivistyneistö ja papisto).
Vieläkin jaksan itkeä, että miksi IKL liittyi SVL:n?!? Kansallissosialistit 30-luvulla jäi n. 2000 kannattajaan vaikka erinimisiä järjestöjä oli useampia: Suomen Kansallissosialistinen Työjärjestö(Teo Snellman), Suomen Kansan Järjestö(Arvi Kalsta), Samfundet Folksgemenskap(Karl Jansson, Gunnar Lindqvist) ja Siniristi(Erkki Räikkönen). Ainoa mistä osaan sanoa että "kalstalaisia" oli suurimmassa kokouksessa n. 600 jäsentä paikalla. Muuten tiesittekö että IKL:llä oli eniten jäseniä kuin millään muulla puolueella? IKL:n jäsenkehitys: Elokuussa -33 n. 6000 jäsentä, marraskuussa -33 17 000, lokakuussa -34 yli 62 000. Vuonna 1935 oli jäseniä jo 72 000. 1930-loppupuolella jäsenmäärä on ollut jo 80 000 kun vastaavasti 1938 Maalaisliitolla oli 37 000 jäsentä ja 1939 SDP:llä oli kannattajia vain 33 000. Kokoomuksen jäsenmäärät olivat luultavasti alhaisimmillaan 1930-luvulla sillä vasta vuonna 1945 onnistuivat he saavuttamaan 14 200 jäsenmäärän(lähde:Sinimusta veljeskunta, Mikko Uola).
|
|
|
|
Post by achtung on Jan 30, 2007 21:46:37 GMT 2
Tuota tuli tutkittua Kokoomuksen historiaa 1930-luvulta, niin huomasin että Paasikivi ajoi IKL:n pois vaaliliitosta. Kokoomus menetti useita paikkoja v. -33 vaaleissa, sen paikkamäärä putosi 42:sta 32:een. Paasikivi rupesi kovin ottein kääntämään puoluetta pois IKL:n seurasta. Hän perusteli päätöstään IKL:n ”vasemmistolaisella” talouspolitiikalla. Hän ryhtyi ajamaan brittiläisen esikuvanmukaista konservatiivia linjaa. Silti ero IKL:stä ei hyödyttänyt Kokoomusta, joka vietti pitkään oppositiossa. Nyt vaihtoehtohistoriaan: Itse ajattelisin että Kokoomus ei saisi Suur-Suomessa suurtakaan menestystä vaan se näivettyisi ja hajoaisi 50-luvun alussa kuten Edistyspuolue( fi.wikipedia.org/wiki/Edistyspuolue ). Hajoamisen jälkeen suuri osa entisistä kokoomuslaisista siirtyisi IKL:n puolelle(huomasin tarpeeksi kauan tutkittuani Suur-Suomen historiaa että missään ei varsinaisesti sanota että IKL olisi kadonnut minnekään vaan olisi siirtynyt SVL:n alaisuuteen vrt. SKDL:n sisällä SKP). |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Apr 2, 2007 23:58:39 GMT 2
Oisko Maalaisliitto ja Kokomus molemmat fuusioitettu IKL:ään ? Jos maalaisliiton äänestäjät oli viljelijöitä, niin kai se kuulostaisi loogiselta. Kosola oli talonpoika, joten kai viljelijöille kelpaisi fuusio? Virolaisen lapsuudenkoti oli Viipurin maalaiskunnassa sijainnut maalaistalo.
|
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Apr 3, 2007 0:51:29 GMT 2
Minä en rehellisesti sanottuna jaksa uskoa IKL:n mahdollisuuksiin sodan jälkeen. Kuten jo aiemmin sanottiin, kaikki IKL:n johtomiehet kuolivat tai kaatuivat ennen vuotta 1942. Vilho Annala kirjoitti sodan aikana paperin, jolla IKL:n perikunta ja eduskuntapaikat olisivat menneet SVL:lle, mikäli se olisi perustettu. SVL taas ei ollut sinänsä mikään natsipuolue kuten kalstalaiset, vaan nimenomaan katto-organisaatio. Sen kannattajalistan lukeminen on kuin lukisi tuon ajan Kuka kukin on -teosta. Erityisesti yliopistomaailma oli äärimmäisen hyvin edustettuna.
Edes kokoomus ei tahtonut ryhtyä yhteistyöhön IKL:n kanssa, mutta SVL:ssä oli mukana yhteiskunnan kerma, se olisi ollut aivan eri juttu. Ja Saksan voiton jälkeen siirtymä vaaleissa siihen suuntaan olisi ollut maailman luonnollisin asia.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Apr 4, 2007 15:54:10 GMT 2
Eli SVL olisi kuten SKDL, eli useiden oikeistopuolueiden yhteenliittymä.
|
|
|
|
Post by achtung on Apr 4, 2007 16:17:30 GMT 2
Ne ei Suomeen oikein tuo kansallissosialismi istu. Kalstakin sai parituhatta ääntä puolueeseensa Suomen Kansan Järjestö(SKJ) ja kyllä sai jopa 5 000 ihmistä ulkoilmapuheeseensa ja noin yleensä kansallissosialismin asemaan heikensi se, että puolueita oli useita ja eivät voineet joidenkin pienien mielipide-erojen takia tehdä yhteistyötä ja kukaan heistä ei halunnut tehdä IKL:n kanssa yhteistyötä syyttäen järjestöä porvarien kerhoksi.
Eli joo jos haluisi yhdistää kaikki isänmaalliset voimat niin tuollainen kattojärjestö olisi aika pakko homma.
|
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Apr 7, 2007 18:39:20 GMT 2
Saksalla ei ollut muuten suurtakaan halua pakottaa muita maita oman mallinsa mukaiseen poliittiseen muottiin, jos jonkin olemassaolevan järjestelmän kanssa tultiin hyvin toimeen. Esimerkiksi Tanskassa demokratia jatkui sellaisenaan, Hollannissa ja Belgiassa piti alunperin neuvotella olemassaolevien hallitusten kanssa, elleivät ne olisi paenneet Englantiin. Norjassa Quislingin kaappaus oli täysin odottamaton teko, josta oli Saksalle propagandamielessä paljon haittaa.
Hitler sitäpaitsi sanoi, että kansallissosialismi on nimenomaan saksalainen ilmiö, eikä sitä voi suoraan implementoida muihin maihin.
SVL:n suunnitelmissa ei ollut synnyttää maahan natsihallintoa, vaan luoda suursuomalainen, laajapohjainen kansallismielinen ja oikeistolainen puolue, joka olisi sitoutunut Saksan poliittisiin päämääriin, johon Saksa voisi luottaa, ja jonka kanssa se voisi tehdä helposti yhteistyötä.
|
|
