Uuden Euroopan yhteisö

[Luuger]

Vaikka Uuden Euroopan yhteisö on keskeinen osa valtakunnan vaihtoehtohistoriaa, ei siitä tiedetä muuta kuin perustamispäivä.

Uuden Euroopan yhteisö syntyi kun viidentoista valtion johtajat kokoontuivat 2. MMS jälkeen Wieniin solmimaan sopimuksen, joka loisi maailmalle jotain enemmän, kuin pelkän yhteistyöjärjestön. UE:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet työskentelemään yhdessä rauhan ja hyvinvoinnin saavuttamiseksi ja ovat perustaneet tätä varten yhteisiä, valtiosta erillisiä toimielimiä, joille on siirretty tiettyjä toimivaltuuksia, jotta Euroopan kannalta merkittävistä asioista olisi mahdollista tehdä yhtenäisiä päätöksiä.

Uuden Euroopan perustamissopimus koski alunperin vain noin kymmentä talouteen, sisä-, ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan koskevaa toimintapolitiikan yhdenmukaistamista, mutta myöhemmin sopimukseen on lisätty uusia sopimuksia. Uuden Euroopan toiminta on jaettu kahden peruspilarin sisään:

• Uuden Euroopan Yhteisö (UEY) keskittyy yhteisön sisäisiin asioihin:
  
  • Tulliliitto (1951)
    
  • Maatalouspolitiikka (1951)
    
  • Kalastuspolitiikka (1951)
    
  • Ympäristölaki (1955)
    
  • Sosiaalipolitiikka (1955)
    
  • Maahanmuutto ja pakolaispolitiikka (1955)
    
  • Läpikulkusopimus (1960)
    
  • Yhtenäinen liikenneverkko (1960)
    
  • Tutkimus (1960)
    
  
  
• Yhteinen ulko, sekä turvallisuuspolitiikka
  
  • Kansalaisoikeudet (1951)
    
  • Rotupolitiikka (1951)
    
  • Terrorismi (1951)
    
  • Järjestäytynyt rikollisuus ja vallankumoustoiminta (1951)
    
  • EuroKorps (22.1.1953)
    
  • Salakuljetus (1955)
    
  
  

Tämä jää nyt tähän, mutta lisäilen myöhemmin lisää. Kehitysehdotukset tervetulleita!

[Puoluesihteeri]

Suosittelen mm. NSDAP:n taloustieteilijän Werner Daitzin teosta "Euroopan uudet taloudelliset suuntaviivat". (1941) Ote:

"Tuleva Euroopan mantereen suurtalousalue ei ole siksi imperialistinen kuvitelma, vaan vapaiden kansantalouksien toverillinen ja veljellinen yhteistyö yhteiseksi hyväksi. On sen tähden välttämätöntä, että Euroopan mantereen yksityiset kansantaloudet jaas järjestäytyvät suunnitelmallisesti vastavuoroisen tarpeen pohjalle tarkoituksenaan toverillinen täydentäminen. Enää ei tuoteta säännöstelemättömiä ylijäämiä rajattoman vastaanottokykyisille maailmanmarkkinoille, jollaisia ei enää ole, vaan lähinä Euroopan tarvetta varten. Eurooppalainen taloussuunnittelu ja markkinajärjestys on mahdollinen suurissa mittasuhteissa ja on todella jo muodosteilla: Eurooppa eurooppalaisille! Euroopan tarve on ensi kädessä tyydytettävä Euroopasta."

UE:n suuraluetalous olisi oikeastaan aivan käänteinen EU:iin verrattuna: Tavaraa vaihdettaisiin maiden välillä tavaraan, tuotanto sovitettaisiin kulutuksen kanssa eikä päinvastoin, vapaa maailmankauppa olisi juutalainen syöpä.

Lisää:

"Führer ajatteli vanhastaan asiaa ei ainoastaan kansan vaan samalla myös rodun kannalta. Hän tiesi, ettei yksikään valkoisen rodun kansoista voisi menestyä, jos Euroopan kansojen rodullinen yhteistyö ei menestyisi. Niinpä hän toimi aina ei vain saksalaisittain, vaan samalla eurooppalaisittainkin. Sillä Sasa ei ole vastuuussa ainoastaan itselleen, vaan arvonsa mukaisessa suhteessa myös Euroopalle, siis eurooppalaiselle kansanyhteisölle."

Että tämän pohjalta.

[Luuger]

Eli UE on tulliliitto, jäsenmaiden välillä ei ole mitään lisäveroja tai muita rajoituksia tavarantuonnista tai viennistä (kuten nykyään), mutta entäs tavarakiintiöit, nehän eivät varsinaisesti rajoita tuontia/vientiä, vasta kun tuonti/vienti saavuttaa lakipisteensä. Jokaisella valtiolla on oikeus säätää omat kiintiönsä, mutta ne luodaan yleensä suojelemaan omaa taloutta liialta tuontitavaralta. UE:n ulkopuolisista tullimaksuista ja kiintiöistä päättää UE:n komissio(?) Berliinissä.

Kunnollista vastausta ei vielä tullut kysymykseen, onko Neuropa jotakin muuta kuin pelkkä tulliliitto? Minun on hieman vaikea sulattaa tuota yhteisvaluutan käyttöönottoa, ainakaan 50-luvulla tai edes 80-luvulla. En usko että Neuropan maat olisivat tahtoneet luopua omista valuutoistaan, vaan ne olisi vain kiinnitetty suoraan RM:n arvoon. RM:n arvo taas on suhteutettu kultaan. fi.wikipedia.org/wiki/Kultakanta

Suur-Saksa varmaan pyrki jatkamaan rahan arvon liittämistä kultaan sodan jälkeen ja ehkä Uuden Euroopan myötä Euroopan Keskuspankki omaksui (teoriassa muttei fyysisesti) kaikkien jäsenmaiden kultakannan. Tällöin "yhtenäin valuutta" tarkoittaisi että yhdellä valuutalla saa suhteessa saman määrän kultaa kuin toisella (esim Peseta = 0,1 Reichsmark = X g kultaa). Myös Neuvostoliitosta ryöstetty kulta yms. saattoi auttaa kultakannan elvyttämiseen.

Nykyinen rahakanta perustuu aika pitkälti virtuaalirahaan, rahat tulevat pankeista jotka saavat sen talletuksina toisilta ihmisillä, mutta pankit saavat antaa lainaa maksimissaan 1000% omista varoistaan. Eli jos Matti tallettaa pankkiin 100mk, pankilla on mahdollisuus myöntää Pekalle 1000mk laina. Tällöin maailmaan "luodaan" 900mk virtuaalirahaa.

[Luuger]

Suunnitelmatalous, ei kai sentään? En ole lukenut aiheesta kirjoja ja näyttää siltä että tuota hra. Daitzin teosta ei ole ainakaan helposti ja nopeasti saatavilla mistään lähettyviltä. NEuropa ei kuitenkaan ollut suunnitelmatalous vaan sen monissa maissa noudatettiin korporativismia, joka tarkoittaa että yritysten yksityisomistus on sallittua, mutta jokainen ihminen kuuluu ammattijärjestöön, jotka pyrkivät sopimaan palkoista, tuotantorajoista yms. (esim. TUPO). Nämä ammattiliitot, eli periaatteessa liiton johtajat olisivat vastuussa ammatin jatkuvuudesta ja kehittämisestä (ammattijärjestöjä sponsoroimassa urheilutapahtumia?). Jos ammattiliitto päättää korottaa tuotantoa, pitää sen myös toimittaa selvitys (Suomen) hallitukselle tämän tarpeesta, myös uuden tuotantolaitoksen rakentamisesta hallitus vaatii täyden raportin sen tarpeesta ja sen vaikutuksista ympäristöön (työllistäminen, saasteet ja muut vaikutukset).

Ulkomaankauppa voi olla Saksan johtamaa, tai ainakin UE:n johtamaa. UE määrää koko Euroopan talousalueen tullimaksut ja kiintiöt ulkomailta tuleville/vietäville tuotteille/palveluille.

Jatkan vielä hiukan tuosta kultakannasta, joka oletettavasti olisi Neuropan tulevan rahajärjestelmän kanta, sillä Saksahan rohmusi paljon kultaa Neuvostoliiton sotaretkellään ja muualtakin. Meidän maailmassa kultakanta alkoi rapistua oikeastaan vasta 2. MMS jälkeen kun monet maat olivat ottaneet suunnattomasti velkaa toisiltaan ja korvauksia piti maksaa kaikkialle, kellään ei ollut tarpeeksi kultaa kassaholveissaan (aika paljon lähti varmasti Moskovan ja Washingtonin suuntiin) ja tällöin ihmisille jouduttiin antamaan "tyhjiä" seteleitä, jolloin inflaatio lähti nousemaan ja raha menetti arvonsa moneen otteeseen. Jos siis Saksa olisi "myynyt" rahaa muualle Eurooppaan sodan jälkeen idästä saamalla kullallaan, oltaisiin tältä kaatumiselta voitu välttyä ja Euroopassa käytettäisiin kultaan kytkettyjä valuuttoja, joiden arvo pysyy (ainakin pitäisi) samana, aina (kultaan verrattuna, mutta en ole täysin varma vaihtelisivatko tuotteiden hinnat, ehkä vain ammattiliittojen määräyksistä).

[achtung]

Tällainen tuli vastaan wikipediassa en.wikipedia.org/wiki/Economics_of_fascism

[Luuger]

elagabalus said:

Taloudellinen korporatistinen järjestelmä on kyllä lähempänä suunnitelmataloutta kuin vapaata markkinataloutta. Saksassahan oli talouden nelivuotissuunnitelma ja vaikka suurin osa yrityksistä säilyi yksityisinä, olivat ne täysin valtion talutusnuorassa. Jos joku yritys ei tähän suostunut, se kansallistettiin väkisin.

Yritykset olivat yksityisiä, mutta ne ovat vastuussa valtiolle. Yritysvastuu on idea joka on vasta tänä päivänä kehittymässä maailmalle, fasistisessa järjestelmässä se olisi varmasti otettu käyttöön jo kauan sitten. Idea kumminkin pohjautuu yritykseen jotka tekevät voittoa, mutta yritysten on tulojen ja kustannusten varrella pidettävä huolta yhteisöstä, työntekijöistä, heidän perheistään ja yleisestä ympäristöstä missä yritys toimii (tehdas keskellä metsää tai pienessä kylässä).

[achtung]

Italian järjestelmästä kiinnostuneille suosittelen Edward Gummeruksen Italia Mussolinin johtamana(1930), jossa kerrotaan mm. tilastotietoja fasistien saavutuksista Italian teollisuudessa ja taloudessa, mutta kirja on kirjoitettu fasismista myötämielisesti ajattelevan silmin, joten aivan objektiivista kuvaa kirja ei anna. Kirjan voi lainata ainakin Helsinkin kaupunkinkirjastosta.

[Luuger]

Artikkelissa puhutaan myös kolmannen valtakunnan talouspolitiikasta ("jota ei ollut"), natsit pyrkivät myös omavaraisuuteen, mutta Hitler tiesi että Saksa ei pysty kokonaiseen omavaraisuuteen, joten se alkoi 30-luvulla korottamaan tullimaksuja ei-halutuille tuotteille ja karsi kauppakumppaneiden määrää, joka karsiintyi myös suoraan verrannollisesti tullimaksujen korotusten myötä. Saksan tarkoitus oli tehdä kauppaa lähellä sijaitsevien maiden kanssa (etelä ja kaakkois-Eurooppa).

Tekstissä puhutaan myös paljon keynesiläisyydestä, jonka mukaan talouden kokonaiskysyntä on talouden vetäjä, kun siis luodaan kysyntää, talous kasvaa tehokkaimmin, keynesiläisten mielestä on lisäksi valtion tehtävä luoda tätä kysyntää (investoimalla, esim sotakalusta).
Keynesiläisten vastassa ovat monetaristit joiden mielestä valtion tulee kontrolloida vain rahaa, jos se lisää rahaa taloudessa, kulutus lähtee nousuun ja talous kasvaa, myös jos inflaatio nousee liikaa on valtion poistettava rahaa kierrosta.

Ekonominen fasismi kuitenkin pyrki luomaan kysyntää omille markkinoilleen ja Neuropassa tämä olisi saattanut hyvinkin toimia. Euroopassa oli paljon koulutettua, sekä kouluttamatonta työväkeä (+orjat). Paljon raaka-aineita, sekä myötämielisiä kauppakumppaneita löytyi maailmalla. Uskon että UE pystyisi olemaan omavarainen, ainakin suurimmilta osin, mutta joitain palveluita (kulttuuriin liittyviä, esim rahapelit yms.) siltä puuttuisi verrattuna länsimaihin (tosin olisiko niille tarvetta?).

[Puoluesihteeri]

Minä olen nyt kirjoittanut aiheesta tämän verran:
www.valtakunta.eu/historia/uusieurooppa.html

...mutta kaipaisin vinkkejä artikkelin parantamiseksi ja jatkamiseksi.

Uuden Euroopan ja muiden liittoutumien konfliktiherkiksi rajapinnoiksi olen huomannut ainakin Kyproksen ja Irlannin kysymykset. Irlannin itsenäistyminen sodan jälkeen ja mahdollinen suuntautuminen Saksaan olisi Iso-Britannialle selvä turvallisuusuhka, jonka ei annettaisi tapahtua. Kyproksen vapautuminen saattaisi taas synnyttää konfliktin Turkin, UE:n ja länsiliittoutuneiden välille. Venäjän ongelmat liittyvät itäalueiden valtioiden pyrkimykseen tulla hyväksytyiksi täysivaltaisina UE:n jäseninä eikä pelkästään satelliitteina.

[Luuger]

Hienoa että asiasta on jo noinkin paljon tekstiä!

Ainoat asiat joihin haluaisin puuttua nykyisessä artikkeissa on Uuden Euroopan perustamista koskeva kartta ja UE:n toimielimet. Kartassa Espanja on jätetty ulkopuolelle ja Iran on jäänyt vaalean siniseksi, tahallista tai ei, sen kuitenkin panee merkille. Toiseksi UE:n toimielimiä sanotaan olevan viisi:

Wienissä kokoontuva Liittokokous(1), ministereiden muodostama Liittoneuvosto(2) ja Presidium(3), johon kuuluu yksi jäsen kustakin jäsenvaltiosta, Haagissa kokoontuva Völkerfamilienrat(4), Frankfurtissa sijaitseva Euroopan keskuspankki(5) ja sotilaallinen yhteistoimintaelin Eurokorps(6).

5 vai 6? Ehkä seuraava askel olisi kertoa mitä toimielimet tekevät.

• Liittokokous (LK?) on varmasti lähellä nykyistä EU:n parlamenttia, paljon ihmisiä keskustelee asioista, mutta heillä ei ole mitään varsinaista valtaa, voivat vain antaa mielipiteitä komissiolle, eli Liittoneuvostolle.
  
• Liittoneuvosto (LN?) on siis nykyinen komissio, 1 jäsen per jäsenmaa (jäsenillä on tietysti omat apulaisensa). Komissio tekee lakialoitteet ym. ja valvoo, että säädöksiä noudatetaan.
  
• Euroopan neuvosto eli presidium, jokaisen maan ministerit kokoontuvat yhteen ja päättävät mm. LN:n lakiehdotuksista.
  
• Völkerfamilienrat ? Korkein tuomioistuin Euroopassa? Päätäntävalta vain valtioiden välisissä kiistoissa, Uudessa Euroopassa tai Uuden Euroopan ulkopuolella. Yksittäiset kansalaiset harvemmin pääsevät tänne asti esittämään kanteitaan.
  
• Uuden Euroopan Keskuspankki (UEKP) - Päätehtävä on valvoa hintoja ja kaupankäyntiä, sekä liitossa, että sen ulkopuolelle.

Tuosta keskuspankista voisin kirjoittaa vielä lisää, mutta tällä hetkellä ei ole aikaa. Ainakin suuri kysymys on, että miten ja kuinka hyvin Uuden Euroopan talous käytännössä pyörii, koska nykyistä "velka vetoista" taloutta ei ole.

[Puoluesihteeri]

Olen kirjoittanut Espanjan liittyvän UE:n jäseneksi peruskirjan allekirjoittamisen yhteydessä 1951, joten värit ovat ihan oikein. Tein kartasta kuitenkin hieman paremman.

[Luuger]

Tjuuh.

Tuli vielä mieleen, että mihin asioihin UE:ssa on tehty sopimuksia? Vissiin lainsäädäntöä on pyritty yhdenmukaistamaan, myös kaupankäynnin sääntöjä on yksinkertaistettu. Mitä muuta UE voisi pyrkiä tekemään? Tarkoitus ei olisi kuitenkaan integroida Eurooppa yhdeksi "olioksi" vaan erottaa selviä valtioita tästä liitosta.

Mites kansainvälinen kaupankäynti? WTO:ta ei koskaan syntynyt, olisiko jokaisella blokilla omat kauppaliittoumansa ja olisi vain muutamia maita jotka tekisivät kauppaa blokkien välillä? Jonkunlainen kansainvälinen rahanvalvonta komissio olisi varmasti pitänyt perustaa tätä varten, miten muuten valuuttoja voitaisiin käyttää kaupankäynnissä. Reichsmark olisi varmasti yksi maailman reservivaluuttoja, sitä voisi säilyttää pankissa ulkomaillakin huoletta koska sen arvo ei heittele johtuen Germanian vahvasta kultavarannosta. (Eli RM:n saa vaihdettua kultaa koska tahansa, Euroopassa) tuo 20 RM seteli oli kyllä aika mainio lisäys. ;D

[Puoluesihteeri]

Niin, siis toisin kuin EU (perustuslakeineen), UE on ehdottomasti valtioliitto jonka jäsenmailla on sisäisissä asioissa paljon enemmän vaikutusvaltaa kuin EU:ssa. UE:n tärkeimmät toiminta-alueet olivat olemassaolevien luonnosten mukaan talous ja puolustus. "Kansanperhetuomioistuimessa" ratkottaisiin ainoastaan maiden välisiä riitoja, kyseessä ei olisi siis mikään UE:n korkein tuomioistuin.

[Luuger]

Talous ja puolustus, ok.

Palaan vielä tuohon raha asiaan, koska (vähintään) Euroopan reservivaluutta on Reichsmark, RM:n saa aina vaihdettua oikeaan määrään kultaa Suur-Saksassa (vai pelkästään UE:n keskuspankissa?). Kenelläkään "valtiolla" ei siis ole kultavarantoa, vaan Euroopan kultavaranto sijaitsee Frankfurtissa. Muiden maiden valuuttaa ei ole suoraan sidottu kultaan, vaan RM:n jonka arvo kultaan nähden taas voi vaihdella. Hinnat määräytyvät periaatteella: "Paljonko työtä tuo esine maksaa?". Hinnoittelu on vaikea asia ymmärtää kun lähdetään tyhjältä pöydältä, mutta periaatteessa jokaisen tulisi tehdä sellaista (hyödyllistä) työtä, että sillä voi tienata elantonsa. Esimerkiksi paljonko maanviljelijän
pitää tehdä päivässä töitä jotta saa siitä elantonsa? (Ei kauheasti). Tähän tietysti lisätään myynti; paljonko töitä maanviljelijä on valmis tekemään saadakseen kengät?

Keskeisellä sijalla oli Euroopan maataloushintojen irroittaminen maailmamarkkinoista, mutta myös rahaliitosta ja tullien poistamisesta haaveiltiin.

Olen pohtinut noita "tavoitteita", mutten ole varma tarkoittaako tuo maataloushintojen irroittaminen maailmanmarkkinoista sitä, että Eurooppa ruokkii itsensä, vai että jokainen maa ruokkii itsensä? On helpompaa kuvitella UE:n kieltäytyvän viemästä ruokaa jonnekkin, mutta Euroopan sisällä en näe sitä todennäköiseksi. Rahaliitto on selvä asia, kaikki valuutat on kytketty RM:n. Tullien poistamisesta on kanssa muutamia kysymyksiä, olisiko UE:n päämäärä lopulta poistaa tullit vai pitää tullien määräminen valtioiden tehtävänä? Ehkä tullien poistaminen olisi suopeampaa talouden kasvulle, mutta sillä varauksella, että kullakin valtiolla on oikeus asettaa tulleja tietyille tuotteille tai palveluille jos sen valtiontalous on uhattuna laajamittaisen viennin ja tuonnin vuoksi (esimerkiksi valtion ajautuminen täysin riippuvaiseksi jostain elintärkestä raaka-aineesta kuten energia/ruoka). UE:n tähtäimessä olisi siis pyrkiä autarkiaan liittona, ja hankkia kaikki muut parhailta mahdollisilta liikekumppaneilta (poliittinen vakaamus ja myötämielisyys), esim. Argentiina ja Etelä-Afrikka.

Tuli muuten sekin mieleen, en haluaisi loukata, mutta koska yhteistä valuuttaa ei käytännössä ole (ainakin näin olen nyt ymmärtänyt), RM:n ei tarvitse muistuttaa euroa.

[Puoluesihteeri]

Ajatus oli nähdäkseni se, että Uuden Euroopan sisällä toimisi yksi ainoa iso tulliton markkina-alue jonka sisällä tavarat ja palvelut voivat liikkua vapaasti, eikä suhdannevaihteluita ole, kun kaikilla valuutoilla on yksi ainoa kiinteä kurssi. Ulospäin UE puolustaisi markkina-aluettaan korkeilla tulleilla, joista päättäisi todennäköisesti UE:n neuvosto tai presidium. Liittokokoushan oli tässäkin tarkoitettu parlamentin kaltaiseksi neuvoa-antavaksi keskusteluelimeksi, jolla ei ole mitään todellista valtaa.

Maataloushintojen irroittaminen tähtäsi siihen, että talonpoikien ja pienviljelyn tulevaisuus turvattaisiin takaamalla ruoalle tietty hinta, jonka alle se ei voi mennä. Toisin kuin halvan ruoan EU:ssa, UE:ssa ruoka olisi kallista ja maatalous olisi huomattavasti työvoimavaltaisempi ala kuin nykyään. Autarkiaa pidettiin hyveenä sekä valtio- että liittotasolla, mutta pääajatus oli, että Eurooppa tuottaisi itse melkein kaiken mitä se tarvitsee ja loput se hankkisi mm. Afrikan raaka-ainetoimittajilta ja poliittisilta liittolaisiltaan Etelä-Amerikassa. Ukraina olisi koko Euroopan vilja-aitta, Ranska, Espanja ja Italia tuottaisivat viiniä ja oliiviöljyä, liha- ja maitotuotteiden tuotanto keskittyisi Tanskaan ja keski-Eurooppaan, Suur-Suomi huolehtisi Euroopan paperintuotannosta... Krimin asuttaminen saksalaisilla liittyi myös autarkiahaaveisiin: Gotenlandissa tuotettaisiin mm. sitrushedelmiä ja viinejä... UE:ssa valtioilla ei olisi oikeutta määrätä minkäänlaisia tulleja UE:n sisäisessä kaupankäynnissä. Vienti ja tuonti sovitettaisiin tasapainoon Saksan ohjaamin keskinäisin sopimuksin.