Uuden Euroopan yhteisö

[Puoluesihteeri]

Niin, siis toisin kuin EU (perustuslakeineen), UE on ehdottomasti valtioliitto jonka jäsenmailla on sisäisissä asioissa paljon enemmän vaikutusvaltaa kuin EU:ssa. UE:n tärkeimmät toiminta-alueet olivat olemassaolevien luonnosten mukaan talous ja puolustus. "Kansanperhetuomioistuimessa" ratkottaisiin ainoastaan maiden välisiä riitoja, kyseessä ei olisi siis mikään UE:n korkein tuomioistuin.

[Luuger]

Talous ja puolustus, ok.

Palaan vielä tuohon raha asiaan, koska (vähintään) Euroopan reservivaluutta on Reichsmark, RM:n saa aina vaihdettua oikeaan määrään kultaa Suur-Saksassa (vai pelkästään UE:n keskuspankissa?). Kenelläkään "valtiolla" ei siis ole kultavarantoa, vaan Euroopan kultavaranto sijaitsee Frankfurtissa. Muiden maiden valuuttaa ei ole suoraan sidottu kultaan, vaan RM:n jonka arvo kultaan nähden taas voi vaihdella. Hinnat määräytyvät periaatteella: "Paljonko työtä tuo esine maksaa?". Hinnoittelu on vaikea asia ymmärtää kun lähdetään tyhjältä pöydältä, mutta periaatteessa jokaisen tulisi tehdä sellaista (hyödyllistä) työtä, että sillä voi tienata elantonsa. Esimerkiksi paljonko maanviljelijän
pitää tehdä päivässä töitä jotta saa siitä elantonsa? (Ei kauheasti). Tähän tietysti lisätään myynti; paljonko töitä maanviljelijä on valmis tekemään saadakseen kengät?

Keskeisellä sijalla oli Euroopan maataloushintojen irroittaminen maailmamarkkinoista, mutta myös rahaliitosta ja tullien poistamisesta haaveiltiin.

Olen pohtinut noita "tavoitteita", mutten ole varma tarkoittaako tuo maataloushintojen irroittaminen maailmanmarkkinoista sitä, että Eurooppa ruokkii itsensä, vai että jokainen maa ruokkii itsensä? On helpompaa kuvitella UE:n kieltäytyvän viemästä ruokaa jonnekkin, mutta Euroopan sisällä en näe sitä todennäköiseksi. Rahaliitto on selvä asia, kaikki valuutat on kytketty RM:n. Tullien poistamisesta on kanssa muutamia kysymyksiä, olisiko UE:n päämäärä lopulta poistaa tullit vai pitää tullien määräminen valtioiden tehtävänä? Ehkä tullien poistaminen olisi suopeampaa talouden kasvulle, mutta sillä varauksella, että kullakin valtiolla on oikeus asettaa tulleja tietyille tuotteille tai palveluille jos sen valtiontalous on uhattuna laajamittaisen viennin ja tuonnin vuoksi (esimerkiksi valtion ajautuminen täysin riippuvaiseksi jostain elintärkestä raaka-aineesta kuten energia/ruoka). UE:n tähtäimessä olisi siis pyrkiä autarkiaan liittona, ja hankkia kaikki muut parhailta mahdollisilta liikekumppaneilta (poliittinen vakaamus ja myötämielisyys), esim. Argentiina ja Etelä-Afrikka.

Tuli muuten sekin mieleen, en haluaisi loukata, mutta koska yhteistä valuuttaa ei käytännössä ole (ainakin näin olen nyt ymmärtänyt), RM:n ei tarvitse muistuttaa euroa.

[Puoluesihteeri]

Ajatus oli nähdäkseni se, että Uuden Euroopan sisällä toimisi yksi ainoa iso tulliton markkina-alue jonka sisällä tavarat ja palvelut voivat liikkua vapaasti, eikä suhdannevaihteluita ole, kun kaikilla valuutoilla on yksi ainoa kiinteä kurssi. Ulospäin UE puolustaisi markkina-aluettaan korkeilla tulleilla, joista päättäisi todennäköisesti UE:n neuvosto tai presidium. Liittokokoushan oli tässäkin tarkoitettu parlamentin kaltaiseksi neuvoa-antavaksi keskusteluelimeksi, jolla ei ole mitään todellista valtaa.

Maataloushintojen irroittaminen tähtäsi siihen, että talonpoikien ja pienviljelyn tulevaisuus turvattaisiin takaamalla ruoalle tietty hinta, jonka alle se ei voi mennä. Toisin kuin halvan ruoan EU:ssa, UE:ssa ruoka olisi kallista ja maatalous olisi huomattavasti työvoimavaltaisempi ala kuin nykyään. Autarkiaa pidettiin hyveenä sekä valtio- että liittotasolla, mutta pääajatus oli, että Eurooppa tuottaisi itse melkein kaiken mitä se tarvitsee ja loput se hankkisi mm. Afrikan raaka-ainetoimittajilta ja poliittisilta liittolaisiltaan Etelä-Amerikassa. Ukraina olisi koko Euroopan vilja-aitta, Ranska, Espanja ja Italia tuottaisivat viiniä ja oliiviöljyä, liha- ja maitotuotteiden tuotanto keskittyisi Tanskaan ja keski-Eurooppaan, Suur-Suomi huolehtisi Euroopan paperintuotannosta... Krimin asuttaminen saksalaisilla liittyi myös autarkiahaaveisiin: Gotenlandissa tuotettaisiin mm. sitrushedelmiä ja viinejä... UE:ssa valtioilla ei olisi oikeutta määrätä minkäänlaisia tulleja UE:n sisäisessä kaupankäynnissä. Vienti ja tuonti sovitettaisiin tasapainoon Saksan ohjaamin keskinäisin sopimuksin.

[Luuger]

admin said:

Ulospäin UE puolustaisi markkina-aluettaan korkeilla tulleilla, joista päättäisi todennäköisesti UE:n neuvosto tai presidium. Liittokokoushan oli tässäkin tarkoitettu parlamentin kaltaiseksi neuvoa-antavaksi keskusteluelimeksi, jolla ei ole mitään todellista valtaa.

Neuvoston tarkoitus on valvoa ja luoda lakiehdotuksia, presidium olisi minun mielestä pelkkä toimeenpanoelin.

admin said:

Maataloushintojen irroittaminen tähtäsi siihen, että talonpoikien ja pienviljelyn tulevaisuus turvattaisiin takaamalla ruoalle tietty hinta, jonka alle se ei voi mennä. Toisin kuin halvan ruoan EU:ssa, UE:ssa ruoka olisi kallista ja maatalous olisi huomattavasti työvoimavaltaisempi ala kuin nykyään.

Juuh nyt alkaa omassakin päässä asia valoittumaan, kapitalismi on sekoittanut poloisen pään ettei edes yksinkertainen asia sinne takerru, mutta siis joo. Koska maailmanmarkkinoita "ei ole", ruoalle voidaan määrätä tarkka hinta, joka ei perustu kysyntään ja vientiin, vaan joka pyritään pitämään tasapainossa (tuotnatoa lisätään vain väestön kasvaessa, tai jos vientiä ulkomaille tahdotaan nostaa).

admin said:

Vienti ja tuonti sovitettaisiin tasapainoon Saksan ohjaamin keskinäisin sopimuksin.

Juuh. Voisikohan tähän liittää UE:n lakipykälän joka sallii vain erityisten kaupunkien vastaanottaa ulkomaalaisia kauppa-aluksia? Euroopassa voisi sijaita noin 50 "kansainvälistä satamaa", joissa saapuvat artikkelit tutkitaan ja jaetaan vasta sitten eteenpäin, loput satamat olisivat avoinna vain UE:n jäsenmaiden laivoille, toimintaa valvoisi SA?

[Luuger]

luuger said:

Koska maailmanmarkkinoita "ei ole", ruoalle voidaan määrätä tarkka hinta, joka ei perustu kysyntään ja vientiin, vaan joka pyritään pitämään tasapainossa (tuotantoa lisätään vain väestön kasvaessa, tai jos vientiä ulkomaille tahdotaan nostaa).

Kun ruoan hinta "keinotekoisesti" pidetään vakiona, olisi myös muiden perustarpeiden hintojen oltava tasapainoisia. Jokaisella kansalaisella tulisi olla varaa vähintään ruokaan, veteen, kotiin ja vaatteisiin. Tällä yhtälöllä voi myös määrittää kansalaisen peruspalkan.

Hyödykkeet jaetaan usein neljään luokkaan:

• Inferiorisen hyödykkeen kysyntä laskee, kun tulot kasvavat. (Esim. Euroshopper suklaa vaihtuu Fazerin siniseen tai pyörä, jos on varaa autoon, ei tarvitse pyöräillä)
  
• Normaalihyödykkeen kysyntä nousee tulojen noustessa. (Esim. Vaatteet)
  

Ja

• Välttämättömyyshyödyke, jonka osuus kulutuksesta laskee tulojen noustessa. (Esim. leipä, peruna)
  
• Ylellisyyshyödyke, jonka osuus kulutuksesta nousee tulojen noustessa. (Esim. autot, lentoliikenne)
  

Valtakunnassa välttämättömyyshyödykkeinen saanti on periaatteessa turvattu. Mitenköhän Suur-Saksassa, jossa palkoista määrää periaatteessa yksi ammattiliitto, ylellisyyshyödykkeiden hankinta olisi toteutettu?