Suur-Suomi ja sen asema uudessa euroopassa

[tonttu]

Käyttäkäämme aitoa translitteraatiota SSSR, tai sitten SNTL-lyhennettä

[Privatdetektiv Josef Matula]

Pysyn silti väitteessäni että selvyyden vuoksi itäpuolta sais merkitä karttaan näkyviin vaikka se olisikin ryssän puolella. Näkis sen miten lähellä Suur-Suomen rajaa Arkangeli sijaitsee.

[Luuger]

Mielestäni nykyinen kartta on aivan loistava, mutta epäilen että Valtakunta v2. tuo tullessaan paljon lisää karttoja, itsekin olen piirrellyt muutamia karttoja, mutta olen aika kehno semmosissa

Tässä on viimeisin Suomen rautatiet kartta:

Punaiset radat ovat peruskorjattua Neugezug-verkkoa jolla pystytään liikennöimään 300km/h, oranssit perinteisiä taajamalinjoja. Paremman kartan puutteessa otin vapauden vedellä Itä-Karjalan verkkoja melko vapaalla kädellä (ainakin Vienassa) ja vedin myös suoran radan Seinäjoelta Ylivieskaan ettei rata kierrä Kokkolasta. Suurin pulma on oikeastaan mistä Helsinki-Muurmanni rata kulkisi, ainoa asia minkä tiedän Neugezug radoista on
"tärkeitä ratoja on peruskorjattu huippunopeita, molemmista päistä ajettavia saksalaisia "Neigezug"- sähkömoottorijunia varten, jotka liikennöivät nykyään säännöllisesti Helsingistä mm. Ouluun, Äänislinnaan ja Muurmanniin."
Tein myös Helsinki-Turku radasta pikaversion.

[Doktor Veredeln]

Neugeruz-radoista senverran, että vetäsin toisen radan kannaksen itärantaa pitkin Petersburgista pohjoiseen, ja edelleen (karkeasti katsottuna) Joensuun kautta melkein suoraan kohti Muurmannia. Tämä linjaus Germanian yhteyksiä varten. Lisäksi näkisin mielelläni toisen vaakasuuntaisen päälinjan suunnilleen akselilla Turku-Kantalahti.

[sepi]

Miksikäs Jyväskylään ei ole Neuzeug yhteyttä, käsittääkseni se on valtakunnan maailmassa melko samankokoinen kuin oikeassakin maailmassa 1980-luvun tienoilla.

[Luuger]

Puhutko kartastani vai siitä että rataa ei ole ilmoitettu sivustolla? En piirtänyt N-rataa Jyväskylään siksi, koska olen arka luomaan jotain uutta vaan, tein tuon kartan nykyisten rataverkkojen sivuston perusteella. Lisäksi uskoisin, että koska karttani perustuu vuoteen 1984, rataa ei ole vielä ehditty rakentaa, suunnittelu on saatettu aloittaa.

[sepi]

Aaa. En vain ole itse nähnyt valtakunnan ''omia'' junaratakarttoja.

[Doktor Schmidt]

achtung said:

Rivikansalaisella ei olisi samallaisia tunteita Saksaa kohtaan kuin suomalaisilla oli neukkuja kohtaan.

Siis mitä tunnetta, pelkoako?

[achtung]

Taidan jättää sen jokaisen foorumilaisen omaan harkintaan...

[tonttu]

Olisko tämä muuten tarpeellista siirtää maat ja kansat Topicciin?

Tehty, Luuger

[Luuger]

Onko kellään spekulaatioita julkisen liikenteen kehitykselle Suomessa? Onko Turussa vielä 90-luvulle tultaessa raitioverkko ja olisiko Helsingin metro laajentanut jo Vuosaareen ja Espooseen? Entäs Viipurin raitiotie ja johdinbussikokeilu?

Tampere ja Turku ovat myös tehneet selvityksiä pikaraitiotien rakentamisesta kaupunkeihin.
www.tase2025.fi/
www3.turku.fi/ympakaavi/sivut/Kaavoitus/sivut/Yleiskaavoitus/sivut/Yleiskaavoituksen_osaselvitykset.php?lang=suomi&content=Pikaraitiotieselvitys

On myös sanottu, että raitiotien lakkautus Turussa on yksi kaupungin suurimpia virheitä historiassa. Kaupunki menetti toimivan, koko keskeisen kaupunkialueen kattavan liikennejärjestelmän.

[Puoluesihteeri]

luuger said:

Onko kellään spekulaatioita julkisen liikenteen kehitykselle Suomessa? Onko Turussa vielä 90-luvulle tultaessa raitioverkko ja olisiko Helsingin metro laajentanut jo Vuosaareen ja Espooseen? Entäs Viipurin raitiotie ja johdinbussikokeilu?

No minä lähdin jo Valtakunta 1.0:ssa siitä, että Turussa kansallissosialistit eivät luovu raitioverkosta. Johdinautoja käytetään ainakin Viipurissa ja Äänislinnassa.

[cccp]

Ja missä on Pieksämäki-Joensuu rata?

[Luuger]

Suunnitteilla, mutta koska Pieksämäen ja Joensuun välillä ei ole merkittävää rautatien tarvetta ja koska Helsingistä Joensuuhun kulkeva liikenne menee salpausselkää pitkin rakentamista on lykkäilty jo monen monta vuotta.

[Luuger]

Kaksi asiaa on jonkun aikaa hiertänyt mielessä: julkisen liikenteen kehitys ja vuoden 1977 kuntauudistus.

Kunnallislain uudistuksen yhteydessä vuonna 1976 poistettiin kuntien jako maalaiskuntiin, kauppaloihin ja kaupunkeihin. Vuoden 1977 alusta lähtien Suomi jaettiin keskenään tasaveroisiin ja itsehallinnollisiin kuntiin, joista osalla on oikeus käyttää itsestään nimitystä kaupunki. Lain voimaantullessa kauppalasta tuli kaupunki, ellei kauppalanvaltuusto ennen sitä päättänyt ja sisäasiainministeriölle ilmoittanut, että kauppala jää kunnaksi, joka ei ole kaupunki.

Olen tuuminut, että olisiko uudistusta tapahtunut ollenkaan, koska tähän kuntauudistukseen johti Suomen ripeä teollistuminen sodan jälkeen ja väestön vaurastuminen. Jos siis Suomen teollistuminen olisi hidastunut vaihtoehdossa ja vaurastuminen olisi ollut hitaampaa, samalla verotulot olisivat voineet ollat alhaisemmat, kunnat köyhempiä ja täten uudistusta ei olisi käsitelty.

Tällöin Suomessa olisi yhä kolme kuntamuotoa jotka eroavat toisistaan hallinnon tasolla ja kunnallispalveluiden tarjonnallaan. En ole vielä löytänyt mitään kovaa aineistoa aiheesta, mutta onko kenelläkään ääniä puolesta?

-----------------------------------
Julkinen liikenne:

(Jos) Suomen teollisuus lähti lupaavaan nousuun heti sodan jälkeen, mutta koska eduskunta oli päättänyt että Karjalaa täytyy kehittää tasaveroisena alueena muun Suomen kanssa, se hidasti koko vanhan Suomen kehitystä. Väestön varakkuus kasvoi hitaasti ja jo muualla Euroopassa alkanut autoistuminen saapui Suomelle vasta 60-luvun lopulla. Hitaan autoistumisen vuoksi kaupungit alkoivat kehittää julkista liikenneverkkoaan ja ensimmäiset suuret muutokset saatiin valmiiksi jo 70-luvun puolivälissä:

Helsingin, Viipurin ja Turun raitioverkkoa laajennettiin, sekä Tampereelle ja Äänislinnaan avattiin raitioverkko. Onnistunut kiskobussikokeilu Helsingissä Ruotsista tilatuilla Volvoilla sysäsi laajemmat hankinnat käyntiin ja nykyään linjoja on 10 (Suur-)Helsingissä, kaksi Turussa ja kolme Oulussa.

Vuonna 1979 Helsingissä avattiin Suomen ensimmäinen metrolinja (Itä-Länsi-linja) joka kulkee Ruoholahdesta Itäkeskukseen, seuraavana vuonna valmistui kehämetro, joka kiertää Eirasta Munkkivuoreen ja sieltä Pohjois-Haagan kautta Kumpulaan, Vallilaan, Katajanokalle ja takaisin Eiraan. Itä-Länsi-linjaa lähdettiin heti jatkamaan vuonna 1979 valmistumisen jälkeen, koska kasvava autoistuminen loi kasvavia paineita erityisesti Helsingin keskustasta Länteen päin lähtevälle liikenteelle ja vuonna 1983 linjan Länsipää siirtyi Ruoholahdesta Espoon (Vai Suur-Helsingin?) Otaniemeen. Metroliikenteestä tuli suosittu liikkumismuoto heti ensimmäisen linjan avautuessa sen nopeuden ja helppouden vuoksi, seuraavaksi laajennukseksi on suunniteltu Itä-Länsi-linjan jatkamista Itäkeskuksesta Vuosaareen ja lehdistössä on puhuttu myös metrolinjan rakentamisesta Patolasta Seutulan lentokentälle.