|
|
Post by achtung on Feb 11, 2006 14:31:14 GMT 2
Ajattelin tehdä tontun Unkarin innoittamana jonkilaisen Viron vaihtoehtohistorian.
Kaikenlainen kritiikki on hyvästä.
Olen ottanut osan tekstistä
Valtakunta >Historia >Baltia ja Saksa, jottei tulisi liikaa poikkeamia ;D
|
|
|
|
Post by achtung on Feb 11, 2006 14:52:17 GMT 2
Viro Tasavalta -Eesti Vabariik
Viron itsenäistyminen
Viro itsenäistyi vuonna 1918 Venäjän keisarikunnasta ja joutui heti sotaan Neuvosto-Venäjän kanssa. Suomalaiset ja saksalaiset vapaaehtoiset ottivat osaa Viron itsenäisyystaisteluun, joka antoi merkittävää apua ja käytännössä ratkaisi sodan Viron voitoksi. Vasta vuonna 1920 Viro ja Neuvosto-Venäjä virallisesti tekivät rauhan ja tunnustivat toisensa valtioina Tarton-rauhassa.
1919 aloitettu maareformi jakaa aateliston maat talonpojille. Aatelisto ei luonnollisesti ollut iloinen luopuessaan etuoikeuksista maahan ja aateliston muodostivat etupäässä baltiasaksalaiset, mikä loi tiettyä viileyttä virolaisten ja baltiansaksalaisten välille. 1924 kommunistien kansannousuyritys tukahdutettiin voimakeinon.
1920 Viron oma perustuslaki saatiin valmiiksi. Viron perustuslaki oli demokraattisimpia perustuslakeja silloisessa Euroopassa. Parlamentti valitsisi riigivanemin eli valtionpäämiehen, joka hoiti presidentin ja hallituksen johtajan tehtäviä. Taloudellisesti hyvänä aikana järjestelmä toimi hyvin, mutta talouslaman aikana 1929–1933 ajauduttiin sisäpoliittiseen kriisiin.
Lama
1929 New Yorkin pörssiromahduksessa koko maailma ajautui sekasortoon. Kaikkialla ollaan tyytymättömiä demokratiaan ja huomattiin kuinka fasismi sai koneiston pyörimää Italiassa. Virossa perustetaan oikeistopuolue Vapaussoturien liitto, ns. vapsit. Vapseja voisi verrata suomalaiseen Lapuan liikkeeseen ja IKL:n.
Suuri lama 1932–1933 johti radikalisoitumiseen ja parlamentarismi näytti olevan pystymätön ratkaisemaan ongelmia. Vapsien voitto syksyn 1933 vaaleissa tekivät heistä yhden maan suurimmista puolueista. Vapsit runnoivat läpi vuonna 1933 uuden perustuslain, joka teki riigivanemista ylimmän toimenpanovallan haltijan, jolla oli lähes diktaattorin oikeudet.
Pätsin nousu valtaan
Vapsien uusi perustuslaki astui käytäntöön 1934. Silloinen riigivanem Konstantin Päts huolestui vapsien suuresta suosiosta. Päts julisti poikkeustilan. Pätsille uskollinen kenraali Johan Laidoner rauhoitti maan ja vangitutti ylimmät vapsijohtajat. Vapsien johtaja Arthur Sirk onnistui pakenemaan Suomeen Elias Simojoen avulla.
1934 parlamentti hajoittettiin ja kaikki puolueet kiellettiin vuonna 1935. Päts perusti Isänmaanliitto-puolueen. Vapsit yrittivät vallankaappausta suomalaisten sinimustien avulla mutta viranomaiset saivat vihiä siitä ja se johti pidätyksiin Virossa ja Suomessa Sinimusta-järjestön kieltoon. Päts johti maata diktaattorin ottein aina vuoteen -37, jolloin uusi perustuslaki säädettiin. Päts valittiin uudestaan johtajaksi. Nyt hallinto alkoi muuttua demokraattisemmaksi.
Viron synkkä hetki
1932 Viro ja Neuvostoliitto tekivät hyökkäämättömyys-sopimuksen. 1934 Baltian maat solmivat oman puolustusliiton. Toisessa maailmansodassa Viro halusi pysyä puolueettomana, mutta Neuvostoliitto painosti Viron tukikohtasopimukseen jossa Viroon tuli 25 000 puna-armeijan sotilasta. Neuvostoliiton ilmavoimat myös käyttivät talvisodassa Viron kenttiä Helsingin pommittamisessa. Toukokuussa 1940 neuvostosotilaiden määrää lisättiin 90 000 ja Viro liitettiin Neuvostoliittoon kesällä 1940. Päts ja 10 000 ei-toivotut kuljettiin pois maasta Siperiaan Gulagiin
Ostland
Kesällä 1941 saksalaiset hyökkäsivät Neuvostoliittoon ja virolaiset toivottivat saksalaiset vapauttajina. Jossain alueilla virolaiset nousivat avoimeen kapinaan neuvostoliittolaisia vastaan. Viro joutui sotilashallinnon piiriin ja sitten Rosenbergin Itäalueiden ministeriön valtaan. 1. 8 -41 perustettiin Reichkommissariat Ostland, jonka alaisuuteen tuli Viro 5. 12 -41.
Viron pääkomissaarina toimi SA-kenraali Karl Litzmann. Hänen alaisuudessaan perustettiin Viron kansallinen siviilihallitus, jonka johtajana toimi ex-vapsi Hjalmar Mäe. Silti virolaiset suhtautuivat saksalaisiin tietyllä varauksella.
Hitler kumosi Baltian maille luvatun itsenäisyyden, sillä syyllä että ei voitu sota-aikana antaa varmoja lupauksia.
Virossa alettiin käyttämään omankielisiä koulukirjoja ja Tarton yliopisto avasi uudestaan ovensa. Virossa käytiin verisiä partisaanien sotia. Partisaaneista huolimatta enemmistö virolaisista oli enemmän saksalaisten puolella kuin neuvostoliittolaisten, koska virolaisten mielissä näkyi tulevaisuuden itsenäinen Viro.
Ostlandin talouden päätarkoitus oli osallistua Saksan armeijan huoltamiseen. Taloutta kehitettäessä otettiin kuitenkin koko ajan huomioon kansalliset pyyteet, ja pitkän tähtäimen talouden kehitysohjelma aloitettiin saksalaisten johdolla. Uusia tehtaita perustettiin, rautateitä rakennettiin ja bolshevikkien anastamat tai tuhoamat maatilat palautettiin takaisin omistajilleen. Täysi-ikäisen työväestön keskuudesta värvättiin yli 90 000 miestä rakennuspataljooniin kunnostamaan sodan tuhoamaa infrastruktuuria.
Erittäin tiukan sotatalouden puitteissa siviilit joutuivat luonnollisesti kärsimään säännöstelyn haitoista. Koska annetut kupongit eivät riittäneet väestön ruokkimiseen ja vapaakauppa oli kielletty, Ostlandiin kehittyi nopeasti menestyksekäs mustan pörssin verkosto. Spekulaatio ja inflaatio tekivät komissariaatin painamasta rahasta (ostmark) pian arvotonta.
Sodan aikana perustettiin virolaisten oma SS-legioona Narwa, mutta SS:ää suositumpi oli ns. Suomen Pojat. Suomen Pojat olivat virolaisia jotka palvelivat Suomen armeijassa taistellakseen heimoveljien puolella yhteistä vihollista vastaan. SS-legioona Narwasta myöhemmin muodostettiin SS-divisioona 20.SS -Jägerdivision Estland'.
Kohti itsenäisyyttä
Kansantaloudet järjestettiin uudelleen korporatiivisen mallin mukaan Ostlandin suurtalousalueella. Maareformi toteutettiin Valko-Venäjällä, jossa se johti välittömään menestykseen. Koko alueella siirryttiin Valtakunnan ohjaamaan markkinatalousmalliin. Uusi idäntalousohjelma Ostpol aloitettiin 1949, jolloin raskaan teollisuuden keskus Euroopassa alkoi siirtyä Ruhrin alueelta Böömin-Puolan-Galitsian alueelle. Wienistä tehtiin Itä-Euroopan talousalueen ja kaupan keskus.
Ostpol ylläpiti alueella ankaraa poliittista ja taloudellista kuria. 1947-1949 Ostlandin alueella toimeenpantiin sarja deportaatiota, joissa mm. suurin osa alueen juutalaisväestöstä siirrettiin itään. Virallinen politiikka suosi germanisaatiota ja kansallissosialistista mallia. Aluksi paikalliset puolueorganisaatiot olivat pieniä (vuonna 1945 Eestissä oli vain 2 500 kansallissosialistia), mutta niiden jäsenmäärät kasvoivat nopeasti kun 1946 baltiansaksalaiset saivat paluu oikeuden Baltian maihin.
Itsenäisyys
1951 Hess lakkauttaa Ostlandin ja Baltian maat liittyvät Neuropaan. Viro aloitti suuret maatalousuudistukset ja sotaa edeltävän hyvinvoinnin taso saavutettiin 60-luvulla ja maa toimi autonomisena tasavaltana. Riigivanemina toimi Hjalmar Mäe, joka kuoli vuonna 1972. Häntä seurasi Harald Reepaalu, SS-Sturmbannführer ja rautaristin ritariristin kantaja. Hän ajoi "hoffnerilaista" valtiomallia. Hän muutti Viron poliisivaltioksi. Samoihin aikoihin alkoi Viron maatalousvaltainen talous taantua ja pikkuhiljaa pudota alaspäin.
Kohti tulevaisuutta
1985 Reepaalun terveyden tila alkoi heiketä pitkällisten sairastelujen jälkeen ja hän kuoli.
Reepaalun jälkeen astuu demokraattisempi Arnold Ruutel.
Hän ottaa suunnaksi saman kuten Ehrl ja on liberaali edeltäjiinsä verrattuna, mutta silti maa jatkoi yksipuolueisena
Viro.nyt
Pääkaupunki: Tallinna
Rahayksikkö: Krooni
Krooni on vaihtokelpoinen Saksan Markan kanssa ja sen vaihtokurssi ja arvo on sidottu markkaan: 2 krooni = 1 RM
Presidentti: Arnold Ruutel
Asukasluku: 1 560 000 Pinta-ala: 45 226 km²
Vähemmistöt: inkeriläiset ja venäläiset
Suhteet ulkomaihin
Viro pitää tiivistä suhdetta heimokansansa Suomen kanssa. Maiden kohtalot olivat jo itsenäisyystaistelun aikana sidottu toisiinsa. Viro pitää myös yhteyttä kauemman sukulaiskansansa Unkarin kanssa ja tietysti muiden Baltian maiden ja Germaniaan joka antoi uudelleen itsenäisyyden.
EDIT: Vähän kaikenlaista pikkusälää…
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers 
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Feb 11, 2006 18:55:35 GMT 2
Ihan hyvää tekstiä, tosin sitä kaipaisi lisää..  Voisit myös tarkistaa kielivirheet.  |
|
|
|
Post by achtung on Feb 11, 2006 18:57:57 GMT 2
Joo, teen sen ja jossain vaiheessa yleistietoa-tekstin eli väkiluku,pääkaupunki jne.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Feb 15, 2006 20:50:54 GMT 2
Hyvältä näyttää, Gemeinschaftsleiter Achtung! Mutta kirjoitusvirheitä löytyy. Ja Viro-Unkari seura, joka pitää hyviä suhteita "heimoveljiin" on unohdettu tyystin! Ja eikös vuoden 1929 pörssiromahdus ollut ns. ''Wall Streetin pörssiromahdus'', nykissähän pörssi romahtelee ja nytkähtelee jonkin verran joka päivä  ... Viron väkiluku on totta mooses 1 560 000 henkeä. Mutta hienoa tekstiä, totta vie! |
|
|
|
Post by achtung on Aug 11, 2006 11:27:32 GMT 2
Olen ruvennut taas kirjoittamaan tätä. Pyydän apua voisiko auttaa esim. tuossa Viron armeijassa tai muuten kertoa virheistä tai epäjohdonmukaisuuksista tekstissä?
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Aug 24, 2006 16:29:02 GMT 2
Teksti on vähän kankeaa. Voisit yrittää korjata muodostamalla yhdyslauseita jne. Voit myös käyttää korrelaatteja enemmän: se elävöittää tekstiä. Esim
1934 parlamentti hajoittettiin ja kaikki puolueet kiellettiin vuonna 1935. Päts perusti Isänmaanliitto-puolueen. Vapsit yrittivät vallankaappausta suomalaisten sinimustien avulla, mutta viranomaiset saivat vihiä siitä ja se johti pidätyksiin Virossa ja Suomessa Sinimusta-järjestön kieltoon. Päts johti maata diktaattorin ottein aina vuoteen -37, jolloin uusi perustuslaki säädettiin. Hänet valittiin uudestaan johtajaksi, ja uuden perustuslain myötä hallinto alkoi muuttua demokraattisemmaksi.
terv. Kielipoliisi joka ei osaa pitää näppejään kurissa
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jul 4, 2007 23:27:42 GMT 2
|
|
|
|
Post by achtung on Jul 5, 2007 7:38:54 GMT 2
Tuo ensimmäinen ja toinen lippu olivat aika hienoja. Muistelisin jostain lukeneeni, että myös Heinrich Himmler piti Viroa osana pohjoismaita(varmaan johtuen pitkästä germaanimiehityksestä). Uskontokysymyksestä tulikin mieleen, että mitenköhän virolainen Taara-usko pärjäisi? fi.wikipedia.org/wiki/Taarapita |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Jul 5, 2007 9:34:31 GMT 2
Jossain wikipedian etusivulla jokin aika sitten olleessa nippelitiedossa mainittiin että 15% virolaisista piti taarauskoa itselleen tärkeimpänä  |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jul 5, 2007 11:59:26 GMT 2
Virolaiset on suomalaisten tapaan suomalais-ugrilainen kansa. Ristilipun voisi tulkita viittaavan liikaa kristinuskoon, mikä ei liene suotavaa, jos valtio ei korosta uskontoa. Sitäpaitsi Suomea lukuunottamatta Pohjoismaat, joilla on ristilippu, Tanska, Norja, Ruotsi, Islanti, ja Fäärsaaret on keskenään sukulaiskansoja, eli skandinaavisia eli pohjoisgermaanisia kieliä puhuvia.
Voisihan asia olla niinkin että Suomellakaan ei olisi ristilippua, kun kerta aikoinaan oli monta eri ehdotusta Suomen lipuksi.
|
|
|
|
Post by achtung on Jul 5, 2007 12:19:17 GMT 2
Tarkoitetaanko suomalais-ugrilaisella kansalla sitä, että he puhuvat suomalais-ugrilaista kieltä vai ovat geneettisesti suomalais-ugrilaisia? En kyllä ole mikään asiantuntija, mutta itse olen aina luullut(luulo ei ole tiedon väärti, sanoo sananlasku), että suomalaiset ja virolaiset puhuvat suomalais-ugrilaista kieltä, mutta ovat geneettisesti lähellä germaanikansoja.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jul 5, 2007 15:03:17 GMT 2
Tarkoitin kielisukulaisuutta. Muutenkin kieli on se mikä tekee kansan tai kansallisuuden. Kieli on se johon yksilön ajattelu ja identiteetti perustuu.
Geneettisesti ja fyysisesti eri kansat voi olla miten paljon tai miten vähän tahansa sukua. Kansoja on aikojen kuluessa sulautunut toisiinsa. Esimerkkinä vaikka Rooman valtakunnan lopun kansainvaellukset ja mitä sen jälkeen tapahtui vaeltaneille kansoille ja niille kansoille jotka asui Rooman valtakunnan eri osissa. Venäläiset, siis nuo 100 miljoonaa, jotka ilmoittaa äidinkielekseen venäjän, taitaa olla geneettisesti hyvin sekavaa porukkaa. Näkeehän sen siitäkin kun joku venäläinen voi olla saman näköinen kuin tyypillinen ruotsalainen, tai joku venäläinen voi näyttää ihan kiinalaiselta. Ja tuolta väliltä on kaikkea. Ja kaikki nuo sanoo olevansa venäläisiä.
|
|
|
|
Post by achtung on Jul 5, 2007 15:17:56 GMT 2
Mitäköhän venäläisille olisi muuten käynyt VA:n Virossa? Venäläisiä varmaan olisi melko paljon kun kartassa näyttäisi siltä, että Viroon on liitetty reilu pala Inkerinmaata, jossa asui/asuu enimmäkseen venäläisiä. Blogissa olevan kartan selityksissä(kts. kohta 24) sanotaan, että aluetta on virolaistettu kovalla kädellä, mutta alueella on silti paljon vironvenäläisiä. Aiheuttaisivatko virolaistamistoimenpiteet kitkaa Viron ja Kansallisen Venäjän välillä?
Entäs baltiansaksalaiset? Ainakin vanhoilla sivuilla(jos oikein muistan) baltiansaksalaiset saivat palata kotimaihinsa, mutta miten palaajia kohdeltaisiin? Tuskin baltit kauheasti uskaltaisivat isotella?
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jul 5, 2007 18:34:36 GMT 2
Entäs baltiansaksalaiset? Ainakin vanhoilla sivuilla(jos oikein muistan) baltiansaksalaiset saivat palata kotimaihinsa, mutta miten palaajia kohdeltaisiin? Tuskin baltit kauheasti uskaltaisivat isotella? Hesarissa taisi juuri olla virolaisista artikkeli, siinä tutkija selitti kuinka suomalaisten ja virolaisten historia eroaa huomattavasti, vaikka heimoveljiä olemma. Ruotsin vallan aikana suomalaiset talonpojat olivat enimmäkseen vapaita, mutta Viroa hallinneet baltiansaksalaiset pitivät virolaisia maaorjan asemassa, joka sai virolaiset vihaamaan saksalaisia. Venäläiset eivät myöskään tuoneet virolaisille apua vuonna 1918, vaan suurin osa baltiansaksalaisista sai pitää asemansa neuvostomiehityksen aikana. Vaikka virolaiset inhoavat saksalaisia, nämä kuitenkin antoivat 2. MMS aikana virolaisten liehuttaa trikoloriaan vapaasti, mutta Hoeffnerin kaudella asia luultavasti muuttui. Suur-Suomen Sanomissa (11. elokuuta 1991) puhutaan Viron presidentin Arnold Rüütelin päässeen toiselle kaudelle; Rüüteliä on arvosteltu muun muassa Pihkovan venäläisvähemmistön tarpeettomasta suosimisesta, korruptiosta ja osallisuudesta Ost-Industries GmbH:n lahjusjupakkaan. Eli varmasti kärhämää venäläisten ja virolaisten välillä olisi, samoin kuin suomalaisten että venäläisten ja suomalaisten että ruotsalaisten. |
|
...
