Yhdysvallat

[Puoluesihteeri]

Hyvää pohdintaa. Itse en tosi uskoisi että Yhdysvallat luopuisi erityissuhteestaan Isoon-Britanniaan, joka sodan lopussa alkoi olla taloudellisesti tyystin riippuvainen Yhdysvalloista. Voisin kuvitella että vallassa oleva puolue onnistuisi pitämään isolationistit kurissa juuri pelottelemalla hitlerismin nousulla. Toisaalta Saksan voiton jälkeen Eurooppa vaikuttaisi amerikkalaisista entistäkin vastenmielisemmältä paikalta. Liittoutuneiden eli Yhdistyneiden Kansakuntien purkamista ei kuitenkaan välttämättä tapahtuisi. Päin vastoin, kun kylmästä sodasta tulisi pysyvä asiaintila, ei olisi mitään syytä normalisoida maidenvälisiä suhteita. Suuri liittokunta pysyisi varmasti kasassa. Minun on helpompi nähdä Yhdysvallat juuri vapaan maailman asevarikkona kuin noin eristyneenä maana. Mutta kolmipuoluejärjestelmä kuulostaa kyllä hyvin kiehtovalta vaihtoehdolta.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Aloitin joskus topicin "Saksan kannattajat USA:ssa ja Iso-Britanniassa". Kannttaisko se topic siirtää tänne?

[inkvisiittori]

Paljonko uudessa USA:ssa olisi väkeä? Olisiko noin 319 146 000 tai enemmän muuttajien ja uuden syntyvyyden nousun takia.

[einstein]

Minusta USA:n puoluejärjestelmä voisi olla kolmipuolueinen, onhan tässä maailmassa kolme puolta kylmässä sodassa. Tapahtumat voisivat edetä jotenkin näin:

1944 Normandian epäonnistumisen ja Italian hyökkäyksen pysähtymisen takia USA:n väestö kääntyy hyvin sodanvastaiseksi, ja sotaa vastustava America First!-puolue saavuttaa murskavoiton vaaleissa, nousten kongressin toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Sodan jälkeen puolueen kannatus vähenee hiukan, mutta USA:n puoluekartta on nyt selvästi kolminapainen.

Kylmässä sodassa puolueiden voimatasapainon vaihtelu aiheutti merkittäviä heilahduksia USA:n suhtautumisessa kylmän sodan vastapuolia kohtaan. Republikaanien hallitessa Yhdysvallat oli selvästi Saksa-myönteisempi, ja esim. 60-luvun ja 80-luvun liennytys oli paljolti heidän ansiota. Demokraattien valta-aikana taasen USA lähentyi Kiinaa/Itä-Aasian unionia, ja America First!:n ollessa päähallituspuolue USA eristäytyi, keskittyen enemmän Etelä-Ameriikan kommunisti- ja kansallisisosialisti-sissien nujertamiseen.

EDIT: Tämä lähti liikkeelle Puoluesihteerin joskus vuosi sitten heittämästä ideasta.

[einstein]

80- 90-lukujen vaihteessa USA:n tämän maailman väkiluku oli noin 250 000 000. (http://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_the_United_States) Jos Kanada on anneksoitu, kuten tässä maailmassa on, olis populaatio noin 250 000 000 + 28 000 000 = 278 000 000. Tuskin mitään kovin laajaa muutto-aaltoa Ameriikkan syntyisi enää 1946 jälkeen.

[einstein]

No jaa, America first! ei ollut ehkä kovin merkittävä puolue, mutta joku sodanvastaisuutta ajanut, "mehän sanoimme"-mentaliteetilla vaaleihin käynyt puolue olisi saanut varmaankin kannatusta. en.wikipedia.org/wiki/America_First_Party_%281940%29

Olihan tosin republikkanien joukoissa myös natsien kanssa yhteistyötä tehneitä, esimerkiksi Prescott Bushen.wikipedia.org/wiki/Prescott_Bush.

[Luuger]

Haluaisin vielä valoittaa puolueiden suhteita blokkeihin ja valta-asema vaihtelun vaikutusta ulkopolitiikkaan.
Oletetut 3 puoluetta:

• Republikaanit - Konservatiivis-uskonnollinen markkinaliberalistinen puolue
  
• Libertaarit - Anarkokapitalistinen liberaalipuolue
  
• Demokraatit - Oikeistolainen työväenpuolue, joka ajaa vähemmistöjen asemaa
  

Jos siis USA häviää ja republikaanit nousevat takaisin valtaan 40-luvulla, voisiko heidän ulkopoliittinen linjaus olla jotakuinkin "Turpaan tuli, koska me ei oltu vallassa, mutta voidaan vielä kostaa" heidän ideansa olisi mm. rahoittaa kapinallisia yms. ympäri maailmaa taistelemaan natseja vastaan. 40-luvulla kommunisti-blokilla ei ollut vielä mitään sananvaltaa, mutta Korean sota muutti tämän (1950). Kiina näytti USA:lle pitkää kieltä ja lunasti paikkansa kolmantena maailman napana, jenkit reagoisivat tähän äänestämällä libertaarit senaattiin koska demokraatit JA republikaanit olivat heidät pettäneet.

Tässä tulisi sitten kysymys millaista poliittista linjaa libertaarit vetäisivät koska heidän mielestä byrokratiaa pitäisi välttää kuin syöpää ja mahdollisesti pyrkisivät vähentämään hallituksen valtaa ja vaikutuskeinoja.

[achtung]

Missäs on JFK ja ukko Kennedy?

[budenmeyer]

elagabalus said:

Republikaanit eivät solmisi liittoumia, ja välttäisivät kaikkia mahdollisia kriisejä jotka saattaisivat eskaloitua sodaksi. Eli enpä usko, että edes partisaaneja rahoitettaisiin, koska Saksa varmaankin saisi tästä vihiä. Politiikka tiivistyisi Jeffersonin kuuluisiin sanoihin "peace, commerce, and honest friendship with all nations, entangling alliances with none."

Tuo on myös libertaristien ulkopoliittinen linja.

elagabalus said:

Libertaarien ulkopolitiikka olisi astetta republikaaneja avoimempaa, mutta keskittyisi ennenkaikkea Yhdysvaltojen taloudellisten intressien valvontaan Etelä-Amerikassa.

Avoimempaa kyllä siinä mielessä, että libertaristit kannattaisivat ehdotonta vapaakauppaa, kun taas republikaanit kannattaisivat toisaalta tullimuureja ja toisaalta jotain erillisiä vapaakauppasopimuksia joidenkin maiden kanssa. Libertaristipuolue kannattaa absoluuttista vapaakauppaa jopa niiden maiden kanssa, jotka itse ylläpitävät tullimuureja suhteessa Amerikkaan, kun taas republikaanit antavat tullivapauden vain niille maille, jotka antavat tullivapauden amerikkalaisille tuotteille.

Sen sijaan Libertaristipuolueen ulkopolitiikka ei olisi republikaaneja "avoimempaa" siinä mielessä, että USA "avoimesti" sekaantuisi muun maailman asioihin.

Libertaristipuolueen ulkopolitiikka ei todellakaan
"keskittyisi Yhdysvaltojen taloudellisten intressien valvontaan Etelä-Amerikassa", koska Libertaristipuolueen mielestä USA:n hallituksen ei pidä millään tavalla sekaantua mihinkään USA:n ulkopuolisiin tapahtumiin. Libertaristipuolue ei siis esimerkiksi kannattaisi USA:n osallistumista Pinochet-tyylisiin antikommunistisiin operaatioihin Etelä-Amerikassa.

Jos jokin maa on joutumassa kommunistien valtaan, USA:n Libertaristipuolueen mielestä kyseessä on vain ko. maan oma paska mäihä, ei USA:n ongelma. Libertaristipuolueen mielestä USA:n veronmaksajien rahoja tai USA:n armeijaa ei pidä käyttää minkään maan pelastamiseen kommunisteilta, koska se olisi ikään kuin kehitysapua USA:lta ko. maalle. Libertaristipuolueen mielestä USA:n veronmaksajilla ei ole mitään velvollisuutta kustantaa muiden maiden puolustusta kommunisteilta tai fasisteilta tms. örkeiltä, vaan jokainen maa saa itse puolustaa itseään. USA:n armeijan lähettäminen USA:n ulkopuolelle olisi Libertaristipuolueen mielestä maanpetos, koska USA:n armeijan tarkoituksena on USA:n puolustaminen, ei ulkomaiden puolustaminen.

Sen sijaan republikaanit kannattaisivat Pinochet-tyylisiä nopeita ja helppoja antikommunistioperaatioita Etelä-Amerikassa, mutta eivät USA:n osallistumista Vietnamin sodan kaltaisiin pitkäkestoisiin sotiin.

[Luuger]

budenmeyer said:

Jos jokin maa on joutumassa kommunistien valtaan, USA:n Libertaristipuolueen mielestä kyseessä on vain ko. maan oma paska mäihä, ei USA:n ongelma. Libertaristipuolueen mielestä USA:n veronmaksajien rahoja tai USA:n armeijaa ei pidä käyttää minkään maan pelastamiseen kommunisteilta, koska se olisi ikään kuin kehitysapua USA:lta ko. maalle. Libertaristipuolueen mielestä USA:n veronmaksajilla ei ole mitään velvollisuutta kustantaa muiden maiden puolustusta kommunisteilta tai fasisteilta tms. örkeiltä, vaan jokainen maa saa itse puolustaa itseään.

Jos seuraan elagabaluksen ajatusmallia libertaareista uutena republikaaneina ja pohdin heidän ulkopolitiikkaa budenmeyerin kannalta niin se on tiivistettynä america first. Mutta libertaarit voivat helposti oikeuttaa aseellisen konfliktin jos se uhkaa amerikkaa millään tavalla. Jos Yhdysvaltojen pitkäaikainen liittolainen Japani ajautuisi sotaan Kiinan kanssa olisi Yhdysvaltojen auttamatta lähetettävä joukkoja apuun koska Japani on niin tärkeä kauppakumppani Yhdysvalloille. Japanin ajautuminen kommunistiseksi iskisi ankarasti Yhdysvaltain taloutta (vienti & tuonti markkinat) ja täten vaikuttaisi suoranaisesti Yhdysvaltojen sisäisiin asioihin. Kaikki huolehtii niin kauan itsestään kunhan Yhdysvaltoihin ei satu.

Ainiin ja eikös Chicago voisi olla Libertaarien tukialuetta?

[Privatdetektiv Josef Matula]

Libertaareista tulee tulee mieleen Monroen oppi. Siis se ettei Eurooppa sekaannu USA:n asioihin eikä USA sekaannu Euroopan asioihin, ei poliittisesti eikä sotilaallisesti. Tavalliset diplomaattisuhteet ja kauppasuhteet ja vapaakauppasopimus voi olla USA:n ja Euroopan maiden välillä. Tuota kai voisi soveltaa muuallekin maailmaan.

[budenmeyer]

Willkommen in Neu-York

One could call it cautionary cartography, this map of a thoroughly germanified New York – something that might have happened in an alternate universe, where the Nazis not only won the World War in Europe, but managed to cross the ocean and subdue the United States.

Neu-York is a project by artist Melissa Gould, who writes on the project’s website about its disorienting side-effects, beyond the obvious “horrifying counterfactual proposition”: “(this) is an exploration of psychological transport, place, displacement and memory. This re-imagining of the city plays with comparison and misrecognition, exploring the coexistence of past and present, fiction and reality.”

Gould’s Neu-York is based on several pre-1940 maps of Manhattan, thus excluding post-war developments, and digitally manipulating the material – erasing the synagogues, for one. Street and location names were replaced by names taken from contemporary Berlin maps. Thus, this Manhattan isn’t so much a city conquered and renamed, but one transported across an ocean and transposed on another one – Berlin-am-Hudson, so to speak.

The artist chose methods and colours to give her work a ‘vintage’ feel, resulting in an uncanny, pseudo-historical piece of psycho-geography.

• The project’s website shows 21 detailed maps of Neu-York
• Also, extensive bi-lingual listings of the renamed streets, sights and locations. Some of the renaming is problematic: why does Central Park become Tiergarten when it obviously isn’t a zoo? Others are plain unsettling: the Croton Reservoir in Central Park becomes Wannsee, a Berlin locale forever infamously linked with the conference held there to set up the Endlösung, the extermination of European Jewry.
• The avenues are all named after German kings and emperors.
• The streets are named, in clusters, for birds, wildflowers, plants, grains and herbs, flowers, trees, animals, German composers, operas, ancient German first names, foreign cities, German rivers and German cities. More info on the renaming on the website.

[kaiser]

En ole asiaan pahemmin perehtynyt, mutta aika radikaalilta tuntuu tuo Kanadan anneksointi. Eikö tuo ole melkein sama asia kuin että Viro anneksoidaan Suomeen?

[inkvisiittori]

Kun Kanada liitetään Yhdysvaltoihin niin muuttuuko Yhdysvaltojen lippu? Tuleeko lisää tähtiä ja viivoja vai mitä, tai pysyy samana?

[Privatdetektiv Josef Matula]

Viron pinta-ala (45 226 km2) on pienempi kuin Suomen pinta-ala (338 417 km2), 13,4 prosenttia Suomen pinta-alasta. Eli Suomi liittäisi itseensä selvästi itseään pienemmän alueen.

Sen sijaan Kanadan pinta-ala (9 976 140 km2) on hieman suurempi kuin USA:n (9 639 810 km2 josta USA:n mantereen osa 9 629 091 km2). Kanadan liittäminen USA:aan on pinta-alan perusteella verrattavissa siihen jos Suomi liittäisi itseensä Ruotsin (449 964 km2) tai kaikki kolme Baltian maata plus Valko-Venäjän (45 226 km2 + 64 589 km2 + 65 200 km2 + 207 600 km2.)