Post by tonttu on Feb 4, 2006 16:07:38 GMT 2
Unkari - Magyar Köztársaság
Unkari on kansallissosialistinen tasavalta Balkanin niemimaan pohjoisosassa. Unkari on Neuropan jäsen, Saksan ja Suomen läheinen liittolainen, ja aktiivinen osallistuja Uuden Euroopan puolustusliiton toimissa.
Kauppalippu
Valtiolippu
-- Kulttuuri ja Turismi --
Karpaatit ovat Unkarin suosituin matkakohde. Hiihto- ja lasketteluhullut voivat käydä siellä nauttimassa luonnonkauniista maisemista ja ihanasta 30 asteen pakkasesta.
Unkarissa sodanaikaisten johtajien - Horthy ja Szálasi - ympärille on kasvanut suuri henkilökultti: johtajia muistetaan joka päivä ennen ateriaa ja heitä kiitetään siitä, että heidän ansiostaan Unkari on itsenäinen, suuri ja voimakas valtakunta. Suuri osa maan elokuva-, teatteri- ja taidetuotannosta keskittyy juuri näiden miesten ympärille.
András Puskásin hallituskaudella Puskás julkisesti tuomitsi Szálasin ympärille kasvaneen henkilönpalvonnan. Horthyn ihannointia sen sijaan suorastaan tuettiin valtion taholta. Nyttemmin Szálasin ihannointi on tullut uudelleen "muotiin" - mieheen liittyvä elokuvateollisuus ja kirjatuotanto täyttää alan liikkeet.
Unkarissa suositaan taiteita. Budapestin oopperatalo on lähes Berliinin oopperan kokoinen. Tunnetttuja esiintyjiä ovat olleet muunmuassa "Kecskemétin satakieli", Héxá Dézïmál. Kevyemmästä musiikista nousi omana aikanaan Neuropassa suorastaan "superhitiksi" Gabor Nadasin Ihana aamu (Kicsit Szomorkás).
-- Unkarin maakunnat --
Kartta Unkarista
Ks. img310.imageshack.us/img310/5207/unkarifinal0xl.png !
Unkarin vapahtaja, amiraali Generalissimus Miklos Horthy
-- Asevoimat --
--Historia--
Satoja vuosia osmanien ja itävaltalaisten vallan alla olleet unkarilaiset saivat ensimmäisen kosketuksen itsenäisyyteen vuoden 1848 kansannousun ja sitä seuranneen nationalismin nousun aikana. Perustettu Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia enteili uutta kansallisvaltioiden aikakautta. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin teki lopun Itävalta-Unkarista ja sitä seurannut Versaillesin häpeärauha johti Unkarin täydelliseen nöyryytykseen. Kaksi kolmasosaa Unkarin alueista meni Romanialle, Jugoslavialle ja Tšekkoslovakialle. Lopulta noin 3-4 miljoonaa unkarilaista joutui kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Rauhansopimus raiskasi säälittä Unkaria: rauhanehdot määräsivät Unkarille vain 35 000 miehen armeijan, jonka aseistukseen sallittiin vain pulttilukkoinen kivääri! Myös sotakorvauksia määrättiin maksettavaksi.
Sotakorvauksia ei kuitenkaan koskaan maksettu, sillä maan sosialistiset ääriainekset tukenaan tasavaltalaiset julistivat maan tasavallaksi 16. marraskuuta 1918. Unkarin viimeinen kuningas Kaarle IV luopui kruunusta ja pakeni Sveitsiin jalan. Yhä ylimielinen kuningas yritti kaksi kertaa palata Unkarin valtaistuimelle, mutta ei onnistunut.
Uusi sosialistinen hallitus joutui kuitenkin kestämättömään paineeseen Britannian ja Ranskan painostaessa maata. Paineen alaisena hallitus liittoutui Neuvosto-Venäjän tukeman kommunistipuolueen kanssa. Presidentiksi nousi Itävalta-Unkarin aikana hylkiönä pidetty kommunisti Béla Kun. 21. maaliskuuta 1919 julistettiin perustetuksi Unkarin neuvostotasavalta. Tuore valtio ajautui kuitenkin välittömästi sotaan Romanian, Serbian, Tšekkien ja amiraali Miklós Horthyn johtamien valkoisten kanssa. Neuvostotasavalta lyötiin kesään mennessä ja Miklós Horthy nousi Unkarin valtionhoitajaksi.
Horthy aloitti valtaannousunsa jälkeen muovaamaan uutta Unkaria. Länsivaltoihin pidettiin hyvät suhteet, eivätkä ne suuremmin vastustelleet Horthyn varustautuessa uudestaan. Uudet aseet tekivät vaikutuksen Unkarin armeijan eliittiin, ja uudenlaisten panssarivaunujen ja taistelulentokoneiden kehittämistä tuettiin. Elintaso nousi jonkin verran. Wall Streetin pörssiromahdus ja seurannut lama iski rajusti Unkarin kansantalouteen.
Vuonna 1932 Horthy nimitti uuden pääministerin Gyula Gömbös de Jákfan virkaansa. Kun vuonna 1933 NSDAP nousi Saksassa valtaan, tie maiden väliseen yhteistyöhön oli auki. Maat solmivat välilleen hyvät suhteet, erilaista yhteistyötä - sotilaallista ja taloudellista - tehtiin.
Kansallissosialismin koettua Unkarissa nousukauden, alkoi Unkari voimakkaasti varustautua. Armeija kasvoi suorastaan eksponentiaalisesti ja 1930-luvun lopulla Unkarissa valmistettiin ensimmäiset prototyypit 40M Turan I -panssarivaunusta.
Vuosi 1936 oli olympiavuosi. Berliinin olypialaiset olivat suunnaton mediatapahtuma. Unkari osallistui olympialaisiin ja menestyi erittäin hyvin; Unkarin atleetit voittivat 10 kultaa, 1 hopean ja 5 pronssia. Palkinnoillaan Unkari tuli olympialaisissa kolmanneksi. Voitto antoi Unkarissa kipinän valtavalle kansalliselle innostukselle. Voitosta intoutuneena monet liittyivät armeijaan tukeakseen kansallista tasavaltaa.
30-luvun loppua kohden oli kuitenkin ilmennyt myös synkempiä merkkejä: Saksa oli miehittänyt Saarin, Memelin, Sudeettimaan ja Itävallan. Nyt, 1939, Saksan armeijat aloittivat Tšekkoslovakian miehityksen. Varsinaista sotaa ei käyty ja Hitler julisti voittoaan: länsivallat olivat myyneet toivottoman tuotoksensa ja olivat nyt ylivertaisen mahdin edessä. Myös Unkari sai oman osansa Tšekkoslovakiasta: Slovakian etelä- ja itäosat menivät Unkarille suurimman osan maasta kuuluessa saksalaismieliselle Josef Tisolle.
1. syyskuuta 1939 Akselivallat hyökkäsivät Puolaan, sillä niiden yritykset sovitella rauhaa verenhimoisten länsivaltojen kanssa osoittautuivat mahdottomiksi. Syyttäen Saksaa Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle.
Aikaisemmin vihollisten ympäröimä Unkari joutui nyt yllättäen tilanteeseen, jossa se oli lähes joka puolelta ystävällismielisen Saksan ja sen liittolaisten ympäröimä. Itävalta oli liittynyt Valtakuntaan, Slovakiaa johti Tison saksalaismielinen hallitus, Puola oli jaettu Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Unkari oli onnistuneesti onnistunut saamaan Pohjois-Transilvanian unkarilaisenemmistöiset alueet. Romaniassa aluemenetykset Unkarille, Neuvostoliitolle ja Bulgarialle olivat johtaneet sisäpoliittiseen kriisiin, jossa kuningas Kaarle (Carol) II poistui maasta antaen marsalkka Antonesculle mahdollisuuden nousta valtaan ja kutsua maahan saksalaisia joukkoja turvaamaan maan öljykenttiä.
Jugoslavian kanssa Unkarilla oli joulukuussa 1940 solmittu hyökäämättömyys- ja ystävyyssopimus, joka kariutui kun Iso-Britannian tukemat saksalaisvastaiset upseerit suorittivat siellä sotilasvallankaappauksen maaliskuussa 1941. Vallankaappauksen seurauksena Hitlerin täytyi lähettää maahan joukkoja ja tuntien Unkarin piilevät revisiohaaveet hän vaati kauttakulkuoikeutta armeijalleen ja toivoi myös Unkarin sotavoimien osallistuvan vallankaappauksen kukistamiseen. Kaappaajien antauduttua Horthy antoi luvan miehittää etnisten unkarilaisten asuttamat alueet entisen Jugoslavian alueella.
Voitto Ranskasta saavutettiin samana kesänä, ja Saksan ilmavoimat ryhtyivät nyt valmistelemaan Operaatio Merileijonaa, maihinnousua Englantiin. Englantilaisten tehtyä törkeän ilmahyökkäyksen Berliiniä vastaan. Luftwaffe teki Lontoota vastaan valtavan ilmahyökkäyksen, kun syyskuun 7 päivänä 600 saksalaista pommikonetta nousi taivaalle kylväen tappavan lastinsa Lontoon ylle. Pommitukset huipentuivat 15. päivänä, kun 1100 pommikonetta pommitti Lontoon East Endiä. Pommituksien muuttuessa nyt siviilejä vastaan tehtäviksi hyökkäyksiksi maihinnousu Englantiin peruutettiin ja Hitler käänsi katseensa itään.
Aamulla 22. kesäkuuta. 1941 maa järisi 7 000 saksalaisen, italialaisen, suomalaisen, unkarilaisen ja romanialaisen tykin ampuessa kranaatteja kohti itää. Operaatio Barbarossa käynnistyi 3 500 000 akselivaltojen sotilaan marssiessa Neuvostoliittoon, tunteettomaan Idän Jättiläiseen, joka oli jo 20 vuoden ajan uhkunut juutalaisbolševistista uhkaa kansallisuusaatetta ja koko maailmaa vastaan. Barbarossa-hyökkäyksen käynnistyessä Hitler odotti suomalaisten ja romanialaisten, mutta ei muiden maiden sotilaallista tukea. Romanialaiset toivoivat aseveljeyden avulla saavansa Führeriltä takaisin Pohjois-Transilvanian, mikä sai myös Unkarin sotilasjohdon kannattamaan liittymistä taisteluun saksalaisten rinnalla, jotteivät romanialaiset saavuttaisi Hitlerin silmissä heitä parempaa asemaa. Lisäksi he uskoivat sodan muodostuvan helpoksi ja lyhyeksi. Bárdossyn hallitus ja Horthy eivät aluksi kannattaneet ajatusta, mutta kansallisuustunnuksettomien bolshevikkilentokoneiden pommitettua Kassan (Košice) kaupunkia pääministeri Bárdossy ilmoitti 27.7.1941 parlamentissa sotatilan vallitsevan Unkarin ja Neuvostoliiton välillä.
Pian tämän jälkeen Unkari lähetti muutaman divisioonan itärintamalle. Eteneminen oli aluksi nopeaa, mutta pitemmän päälle heikosti varustetut unkarilaisjoukot eivät kyenneet käymään tehokasta sotaa. Aseistus, varsinkin raskas kalusto, ei kyennyt kilpailemaan neuvostovastineidensa kanssa. Sota nieli kuitenkin yhä suurempia voimia ja Saksan painostuksesta Unkari lähetti yhä suurempia joukko-osastoja idän sotaretkelle. Ensin 200 000 miehen vahvuisen 2. armeijan, myöhemmin lisää joukkoja. Taistelutilanteessa unkarilaisjoukkojen menestys ei ollut kovinkaan kunniakasta, joten Unkarin armeijan päätehtäväksi jäi sodan pitkittyessä miehitettyjen alueiden valvoinen.
Sodan jatkuessa Unkarin teollisuus heikkeni jatkuvasti ja maassa alkoi olla ruokapula. Unkarilaisten suurista tappioista huolimatta rajakiistat Romanian kanssa ja kilpailu Saksan suosiosta motivoivat Unkarin johtoa yhä suurempiin uhrauksiin. Lopulta Tukholman erillisrauha 23. kesäkuuta 1943 lopetti vihollisuudet. Aselepo itärintamalla vuonna 1943 ei kuitenkaan varsinaisesti helpottanut Unkarin jo katastrofaalisen huonoa taloudellista asemaa, sillä unkarilaisia joukkoja tarvittiin yhä idässä järjestyksen ylläpitoon.
Lopulta Zürichin rauha päätti virallisesti kaikki vihollisuudet. Rauhansopimus oli Unkarille ehdottomasti edullinen: rajojen ulkopuolelle jääneet lähes 4. miljoonaa unkarilaista yhdistettiin takaisin emämaan haltuun. Rauhan myötä Unkarin pinta-ala lähes kaksinkertaistui.
18. helmikuuta 1946 Horthy piti Unkarin kansalle puheen jossa kertoi, että voitokas aselepo oli saatu aikaiseksi. Voitokkaan sodan jälkeen Horthyn kansansuosio lähti jälleen nousuun. Unkari oli kuitenkin edelleen heikossa kunnossa. Tilanne muuttui kuitenkin paljon positiivisemmaksi vasta paljon myöhemmin kun Unkarin talous hiljalleen toipui sodasta.
Transylvanian ja Bánátin kysymys hiersi Unkarin ja Romanian välejä vielä sodan jälkeenkin, sillä Saksa ja Italia ovat Wienin rajasopimuksen takaajat. Saksan isännöimissä neuvotteluissa ratkaisumahdollisuudeksi otettiin väestönsiirrot. 40-luvun lopussa siirrettiin Pohjois-Transylvaniasta etelään kaksi miljoonaa romanialaista, joiden tilalle vastaavasti siirtyi Romanian unkarilaisvähemmistö.
8.9.1950 kuoli pitkäaikainen valtionhoitaja ja ulkoministeri Horthy. Horthya muistettiin koko syyskuun ajan suurilla juhlakulkeilla ja muistopuheilla. Valtaan nousi fasistisen Nuoliristi-puolueen perustaja ja johtaja Ferenc Szálasi. Szálasi oli erityisen fanaattinen kansallissosialisti, ja Unkarin fasistipuolue Nuoliristin perustajia. Niinpä Szálasi aloitti pian sodan loputtua juutalaisten ja kommunistien järjestelmällisen eliminoinnin. Saksalaisten mallin mukaisesti "nemzetvezetõ" Szálasi, eli kansakunnanjohtaja, aloitti muitakin kansallissosialistisia uudistuksia: aloitettiin maan lainsäädännön ja sisäpolitiikan uudelleenmuotoileminen kansallissosialismin oppien mukaisesti. Maareformi suoritettiin loppuun, työväestölle taattiin sosiaaliturva ja lyhyt työviikko.
Kansakunnan uudistustaistelu ei kuitenkaan sujunut täysin kivuttomasti. Osana uutta järjestelyä Szálasin nuoliristiläiset kyyditsivät yli 40 000 tunnettua järjestelmän vastustajaa ja älymystön edustajaa työleireille, kuten myös julistivat voimaan uudet rotulait, joiden perusteella maan juutalaisväestö pakkosiirrettiin itään. Salainen poliisi vainosi armotta kaikkia Szálasin politiikan vastustajia. Szálasin ja kumppaneiden väkivaltainen hallinto sai kuitenkin äkillisen lopun, kun Saksan linja alkoi pehmetä Hitlerin kuoltua. Lopulta Unkarin kansa nousi barrikadeille vuonna 1956 vaatien maahan demokraattisia uudistuksia ja Szálasin eroa.
Levottomuuksien levitessä koko maahan Szálasilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin erota. Saksa ei kuitenkaan halunnut nähdä tärkeän Balkanin liittolaisensa ajautumista anarkiaan ja lähetti panssarit rajan yli lokakuussa 1956. Mekanisoidut SS-joukot palauttivat järjestyksen nopeasti koko Unkariin. Uuden führerin Rudolf Hessin mielestä Szálasin paluu valtaan olisi kuitenkin ollut epäviisasta. Hänen seuraajakseen nimitettiin maltillisempi András Puskás, jonka pitkällä hallituskaudella salaisen poliisin toimintaa vähennettiin ja tavallisten ihmisten arkielämä rauhoittui. Szálasi jäi kuitenkin kummittelemaan Unkarin sisä- ja rotupolitiikkaan takapiruksi ja tunnetuksi tuli hänen sanontansa: "Kyllä meidän ennen oli paremmin". Maan demokratisoituessa Szálasi alkoi yhä enemmän pelätä murhaa: äärikansallissosialisti Szálasi ei ollut järin suosittu kansan keskuudessa. Neljästä Suojakaartin turvamiehestä ja varotoimista huolimatta Szálasi kuoli 1963 kun humalainen rekkakuski jyristi hänen Mercedes-Benz -autonsa päälle.
Tämän jälkeen Unkari on hitaasti mutta varmasti kohottanut taloudellista asemaansa ja kehittynyt yhdeksi Balkanin merkkitekijöistä. Hyviä suhteita suomalaisiin heimoveljiin pidetään yllä ja 1985 on luvassa Viron, Suomen ja Unkarin välillä 3. fenno-ugrilainen huippukokous ;D Ikääntyneen Puskásin tilalle "Unkarin totuuden ja elämän puolueeksi" (Magyar igazság és élet pártja, MIÉP) nimensä vaihtaneen nuoliristiliikkeen johtoon on noussut 1980-luvun lopulla István Csurka.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
SS-Untersturmbannobergruppenführer Tonttu toimii Suomen Unkarin suurlähetystössä sotilasneuvonantajana ja poliittisena olalletaputtajana.
Avustajana toimi adjutantti SS-Sturmbannführer Achtung.
Unkari on kansallissosialistinen tasavalta Balkanin niemimaan pohjoisosassa. Unkari on Neuropan jäsen, Saksan ja Suomen läheinen liittolainen, ja aktiivinen osallistuja Uuden Euroopan puolustusliiton toimissa.
Kauppalippu
Valtiolippu
Pääkaupunki: Budapest (1 130 000 asukasta)
Rahayksikkö: Forintti
Forintti on vaihtokelpoinen Saksan Markan kanssa ja sen vaihtokurssi ja arvo on sidottu markkaan: 1 forintti = 1 rm
Presidentti: ''nemzetvezetõ'' István Csurka
Asukasluku: 15 055 000
Pinta-ala: 201 011 km²
-- Kulttuuri ja Turismi --
Karpaatit ovat Unkarin suosituin matkakohde. Hiihto- ja lasketteluhullut voivat käydä siellä nauttimassa luonnonkauniista maisemista ja ihanasta 30 asteen pakkasesta.
Unkarissa sodanaikaisten johtajien - Horthy ja Szálasi - ympärille on kasvanut suuri henkilökultti: johtajia muistetaan joka päivä ennen ateriaa ja heitä kiitetään siitä, että heidän ansiostaan Unkari on itsenäinen, suuri ja voimakas valtakunta. Suuri osa maan elokuva-, teatteri- ja taidetuotannosta keskittyy juuri näiden miesten ympärille.
András Puskásin hallituskaudella Puskás julkisesti tuomitsi Szálasin ympärille kasvaneen henkilönpalvonnan. Horthyn ihannointia sen sijaan suorastaan tuettiin valtion taholta. Nyttemmin Szálasin ihannointi on tullut uudelleen "muotiin" - mieheen liittyvä elokuvateollisuus ja kirjatuotanto täyttää alan liikkeet.
Unkarissa suositaan taiteita. Budapestin oopperatalo on lähes Berliinin oopperan kokoinen. Tunnetttuja esiintyjiä ovat olleet muunmuassa "Kecskemétin satakieli", Héxá Dézïmál. Kevyemmästä musiikista nousi omana aikanaan Neuropassa suorastaan "superhitiksi" Gabor Nadasin Ihana aamu (Kicsit Szomorkás).
- Budapest: Loistavan maan loistava pääkaupunki - kuva - Unkarin parlamenttitalo
- Führerinpuisto Adolf Hitlerille, Führerille, Saksan valtakunnan kanslerille omistettu puisto Budapestin ytimessä. Unkarin suurin puisto on tunnettu matkakohde. Puiston keskellä pönöttää yli 10 metriä korkea Adolf Hitlerin patsas
- Sotamuseo Toinen maailmansota Unkarilaisten silmin - oikean historian tunteminen on arvokkaampaa kuin sata divisioonaa - kuva
- Pestin oopperatalo Suuri ooppera jota tähdittävät suuret tähdet - kuva
- Vanha kaupunki Arvaa
- Miklos Hórthyn patsas Unkarin vapahtajan vaikuttava patsas - kuva - Karpaatit: Laskettelua ja luonnonkauniita maisemia
- Suuria laskettelu- ja hiihtokeskuksia
- Hoidettuja latuja, ilmanpehmeitä hiihtohissejä, mukavaa ja huokeaa majoitusta - Tonava: Euroopan suurin joki
- Euroopan suurin ja kaunein joki halkoo myös Unkaria kaunistaen sitä kimalluksellaan
-- Unkarin maakunnat --
- Karpaatit, läänit: Kassa, Miskolc ja Munkács
- Transilvania, läänit: Kolozsvár ja Marosvásárhely
- Dunántúl, läänit: Budapest, Györ, Székesfehérvár ja Pecs
- Alföld, läänit: Szeged ja Debrecen
Kartta Unkarista
Ks. img310.imageshack.us/img310/5207/unkarifinal0xl.png !
Unkarin vapahtaja, amiraali Generalissimus Miklos Horthy
-- Asevoimat --
- Pääesikunta
- Unkarin armeijan kaikki suuret linjat - Maavoimat
- Unkarin rajojen turvaaminen
- Hyökkääjän rankaiseminen sodan tai muun akuutin hädän sattuessa
- Sisäinen turvallisuus
- Liittolaisten turvaaminen
- Soittokunta
- Viestintä- ja propagandayksikkö - Ilmavoimat
- Ilmatilan tuvaaminen
- Viholliskohteiden pommittaminen
- Ilmatiedustelu ja -kuvaus
- Lastaus & Huolto
- Siviiliapu
- Palotorjunta
- Ilmatilavalvonta - Merivoimat
- Jokilaivasto - Siviilikaarti
* Vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö jonka toimialoihin kuuluu mm.
- Siviilikaartit kutsutaan ensimmäisinä aseisiin
- Rajavartiosto, poliisi, palokunta
* Lasten siviilikaarti, partiomainen lasten vapaaehtoisjärjestö
- Useaa erilaista toimintaa
- Hyvä pohja tulevalle uralle armeijassa
- Hauskaa yhdessäoloa ja Mein Kampfin lukuhetkiä pienimmille - Suojakaartit (kaartit)
- Pääkaupunkia ja valtionpäämiestä sekä valtakunnan eliittiä suojaava erikoiskoulutettu järjestö
- Kaarteihin kuuluu myös noin 5 000 miehen erikoisjoukko jolla on nopea iskukyky 24 tuntina päivässä, 7 päivänä viikossa - 26. SS-Divisioona Hungaria
--Historia--
Satoja vuosia osmanien ja itävaltalaisten vallan alla olleet unkarilaiset saivat ensimmäisen kosketuksen itsenäisyyteen vuoden 1848 kansannousun ja sitä seuranneen nationalismin nousun aikana. Perustettu Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia enteili uutta kansallisvaltioiden aikakautta. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin teki lopun Itävalta-Unkarista ja sitä seurannut Versaillesin häpeärauha johti Unkarin täydelliseen nöyryytykseen. Kaksi kolmasosaa Unkarin alueista meni Romanialle, Jugoslavialle ja Tšekkoslovakialle. Lopulta noin 3-4 miljoonaa unkarilaista joutui kotimaansa rajojen ulkopuolelle. Rauhansopimus raiskasi säälittä Unkaria: rauhanehdot määräsivät Unkarille vain 35 000 miehen armeijan, jonka aseistukseen sallittiin vain pulttilukkoinen kivääri! Myös sotakorvauksia määrättiin maksettavaksi.
Sotakorvauksia ei kuitenkaan koskaan maksettu, sillä maan sosialistiset ääriainekset tukenaan tasavaltalaiset julistivat maan tasavallaksi 16. marraskuuta 1918. Unkarin viimeinen kuningas Kaarle IV luopui kruunusta ja pakeni Sveitsiin jalan. Yhä ylimielinen kuningas yritti kaksi kertaa palata Unkarin valtaistuimelle, mutta ei onnistunut.
Uusi sosialistinen hallitus joutui kuitenkin kestämättömään paineeseen Britannian ja Ranskan painostaessa maata. Paineen alaisena hallitus liittoutui Neuvosto-Venäjän tukeman kommunistipuolueen kanssa. Presidentiksi nousi Itävalta-Unkarin aikana hylkiönä pidetty kommunisti Béla Kun. 21. maaliskuuta 1919 julistettiin perustetuksi Unkarin neuvostotasavalta. Tuore valtio ajautui kuitenkin välittömästi sotaan Romanian, Serbian, Tšekkien ja amiraali Miklós Horthyn johtamien valkoisten kanssa. Neuvostotasavalta lyötiin kesään mennessä ja Miklós Horthy nousi Unkarin valtionhoitajaksi.
Horthy aloitti valtaannousunsa jälkeen muovaamaan uutta Unkaria. Länsivaltoihin pidettiin hyvät suhteet, eivätkä ne suuremmin vastustelleet Horthyn varustautuessa uudestaan. Uudet aseet tekivät vaikutuksen Unkarin armeijan eliittiin, ja uudenlaisten panssarivaunujen ja taistelulentokoneiden kehittämistä tuettiin. Elintaso nousi jonkin verran. Wall Streetin pörssiromahdus ja seurannut lama iski rajusti Unkarin kansantalouteen.
Vuonna 1932 Horthy nimitti uuden pääministerin Gyula Gömbös de Jákfan virkaansa. Kun vuonna 1933 NSDAP nousi Saksassa valtaan, tie maiden väliseen yhteistyöhön oli auki. Maat solmivat välilleen hyvät suhteet, erilaista yhteistyötä - sotilaallista ja taloudellista - tehtiin.
Kansallissosialismin koettua Unkarissa nousukauden, alkoi Unkari voimakkaasti varustautua. Armeija kasvoi suorastaan eksponentiaalisesti ja 1930-luvun lopulla Unkarissa valmistettiin ensimmäiset prototyypit 40M Turan I -panssarivaunusta.
Vuosi 1936 oli olympiavuosi. Berliinin olypialaiset olivat suunnaton mediatapahtuma. Unkari osallistui olympialaisiin ja menestyi erittäin hyvin; Unkarin atleetit voittivat 10 kultaa, 1 hopean ja 5 pronssia. Palkinnoillaan Unkari tuli olympialaisissa kolmanneksi. Voitto antoi Unkarissa kipinän valtavalle kansalliselle innostukselle. Voitosta intoutuneena monet liittyivät armeijaan tukeakseen kansallista tasavaltaa.
30-luvun loppua kohden oli kuitenkin ilmennyt myös synkempiä merkkejä: Saksa oli miehittänyt Saarin, Memelin, Sudeettimaan ja Itävallan. Nyt, 1939, Saksan armeijat aloittivat Tšekkoslovakian miehityksen. Varsinaista sotaa ei käyty ja Hitler julisti voittoaan: länsivallat olivat myyneet toivottoman tuotoksensa ja olivat nyt ylivertaisen mahdin edessä. Myös Unkari sai oman osansa Tšekkoslovakiasta: Slovakian etelä- ja itäosat menivät Unkarille suurimman osan maasta kuuluessa saksalaismieliselle Josef Tisolle.
1. syyskuuta 1939 Akselivallat hyökkäsivät Puolaan, sillä niiden yritykset sovitella rauhaa verenhimoisten länsivaltojen kanssa osoittautuivat mahdottomiksi. Syyttäen Saksaa Britannia ja Ranska julistivat sodan Saksalle.
Aikaisemmin vihollisten ympäröimä Unkari joutui nyt yllättäen tilanteeseen, jossa se oli lähes joka puolelta ystävällismielisen Saksan ja sen liittolaisten ympäröimä. Itävalta oli liittynyt Valtakuntaan, Slovakiaa johti Tison saksalaismielinen hallitus, Puola oli jaettu Saksan ja Neuvostoliiton kesken. Unkari oli onnistuneesti onnistunut saamaan Pohjois-Transilvanian unkarilaisenemmistöiset alueet. Romaniassa aluemenetykset Unkarille, Neuvostoliitolle ja Bulgarialle olivat johtaneet sisäpoliittiseen kriisiin, jossa kuningas Kaarle (Carol) II poistui maasta antaen marsalkka Antonesculle mahdollisuuden nousta valtaan ja kutsua maahan saksalaisia joukkoja turvaamaan maan öljykenttiä.
Jugoslavian kanssa Unkarilla oli joulukuussa 1940 solmittu hyökäämättömyys- ja ystävyyssopimus, joka kariutui kun Iso-Britannian tukemat saksalaisvastaiset upseerit suorittivat siellä sotilasvallankaappauksen maaliskuussa 1941. Vallankaappauksen seurauksena Hitlerin täytyi lähettää maahan joukkoja ja tuntien Unkarin piilevät revisiohaaveet hän vaati kauttakulkuoikeutta armeijalleen ja toivoi myös Unkarin sotavoimien osallistuvan vallankaappauksen kukistamiseen. Kaappaajien antauduttua Horthy antoi luvan miehittää etnisten unkarilaisten asuttamat alueet entisen Jugoslavian alueella.
Voitto Ranskasta saavutettiin samana kesänä, ja Saksan ilmavoimat ryhtyivät nyt valmistelemaan Operaatio Merileijonaa, maihinnousua Englantiin. Englantilaisten tehtyä törkeän ilmahyökkäyksen Berliiniä vastaan. Luftwaffe teki Lontoota vastaan valtavan ilmahyökkäyksen, kun syyskuun 7 päivänä 600 saksalaista pommikonetta nousi taivaalle kylväen tappavan lastinsa Lontoon ylle. Pommitukset huipentuivat 15. päivänä, kun 1100 pommikonetta pommitti Lontoon East Endiä. Pommituksien muuttuessa nyt siviilejä vastaan tehtäviksi hyökkäyksiksi maihinnousu Englantiin peruutettiin ja Hitler käänsi katseensa itään.
Aamulla 22. kesäkuuta. 1941 maa järisi 7 000 saksalaisen, italialaisen, suomalaisen, unkarilaisen ja romanialaisen tykin ampuessa kranaatteja kohti itää. Operaatio Barbarossa käynnistyi 3 500 000 akselivaltojen sotilaan marssiessa Neuvostoliittoon, tunteettomaan Idän Jättiläiseen, joka oli jo 20 vuoden ajan uhkunut juutalaisbolševistista uhkaa kansallisuusaatetta ja koko maailmaa vastaan. Barbarossa-hyökkäyksen käynnistyessä Hitler odotti suomalaisten ja romanialaisten, mutta ei muiden maiden sotilaallista tukea. Romanialaiset toivoivat aseveljeyden avulla saavansa Führeriltä takaisin Pohjois-Transilvanian, mikä sai myös Unkarin sotilasjohdon kannattamaan liittymistä taisteluun saksalaisten rinnalla, jotteivät romanialaiset saavuttaisi Hitlerin silmissä heitä parempaa asemaa. Lisäksi he uskoivat sodan muodostuvan helpoksi ja lyhyeksi. Bárdossyn hallitus ja Horthy eivät aluksi kannattaneet ajatusta, mutta kansallisuustunnuksettomien bolshevikkilentokoneiden pommitettua Kassan (Košice) kaupunkia pääministeri Bárdossy ilmoitti 27.7.1941 parlamentissa sotatilan vallitsevan Unkarin ja Neuvostoliiton välillä.
Pian tämän jälkeen Unkari lähetti muutaman divisioonan itärintamalle. Eteneminen oli aluksi nopeaa, mutta pitemmän päälle heikosti varustetut unkarilaisjoukot eivät kyenneet käymään tehokasta sotaa. Aseistus, varsinkin raskas kalusto, ei kyennyt kilpailemaan neuvostovastineidensa kanssa. Sota nieli kuitenkin yhä suurempia voimia ja Saksan painostuksesta Unkari lähetti yhä suurempia joukko-osastoja idän sotaretkelle. Ensin 200 000 miehen vahvuisen 2. armeijan, myöhemmin lisää joukkoja. Taistelutilanteessa unkarilaisjoukkojen menestys ei ollut kovinkaan kunniakasta, joten Unkarin armeijan päätehtäväksi jäi sodan pitkittyessä miehitettyjen alueiden valvoinen.
Sodan jatkuessa Unkarin teollisuus heikkeni jatkuvasti ja maassa alkoi olla ruokapula. Unkarilaisten suurista tappioista huolimatta rajakiistat Romanian kanssa ja kilpailu Saksan suosiosta motivoivat Unkarin johtoa yhä suurempiin uhrauksiin. Lopulta Tukholman erillisrauha 23. kesäkuuta 1943 lopetti vihollisuudet. Aselepo itärintamalla vuonna 1943 ei kuitenkaan varsinaisesti helpottanut Unkarin jo katastrofaalisen huonoa taloudellista asemaa, sillä unkarilaisia joukkoja tarvittiin yhä idässä järjestyksen ylläpitoon.
Lopulta Zürichin rauha päätti virallisesti kaikki vihollisuudet. Rauhansopimus oli Unkarille ehdottomasti edullinen: rajojen ulkopuolelle jääneet lähes 4. miljoonaa unkarilaista yhdistettiin takaisin emämaan haltuun. Rauhan myötä Unkarin pinta-ala lähes kaksinkertaistui.
18. helmikuuta 1946 Horthy piti Unkarin kansalle puheen jossa kertoi, että voitokas aselepo oli saatu aikaiseksi. Voitokkaan sodan jälkeen Horthyn kansansuosio lähti jälleen nousuun. Unkari oli kuitenkin edelleen heikossa kunnossa. Tilanne muuttui kuitenkin paljon positiivisemmaksi vasta paljon myöhemmin kun Unkarin talous hiljalleen toipui sodasta.
Transylvanian ja Bánátin kysymys hiersi Unkarin ja Romanian välejä vielä sodan jälkeenkin, sillä Saksa ja Italia ovat Wienin rajasopimuksen takaajat. Saksan isännöimissä neuvotteluissa ratkaisumahdollisuudeksi otettiin väestönsiirrot. 40-luvun lopussa siirrettiin Pohjois-Transylvaniasta etelään kaksi miljoonaa romanialaista, joiden tilalle vastaavasti siirtyi Romanian unkarilaisvähemmistö.
8.9.1950 kuoli pitkäaikainen valtionhoitaja ja ulkoministeri Horthy. Horthya muistettiin koko syyskuun ajan suurilla juhlakulkeilla ja muistopuheilla. Valtaan nousi fasistisen Nuoliristi-puolueen perustaja ja johtaja Ferenc Szálasi. Szálasi oli erityisen fanaattinen kansallissosialisti, ja Unkarin fasistipuolue Nuoliristin perustajia. Niinpä Szálasi aloitti pian sodan loputtua juutalaisten ja kommunistien järjestelmällisen eliminoinnin. Saksalaisten mallin mukaisesti "nemzetvezetõ" Szálasi, eli kansakunnanjohtaja, aloitti muitakin kansallissosialistisia uudistuksia: aloitettiin maan lainsäädännön ja sisäpolitiikan uudelleenmuotoileminen kansallissosialismin oppien mukaisesti. Maareformi suoritettiin loppuun, työväestölle taattiin sosiaaliturva ja lyhyt työviikko.
Kansakunnan uudistustaistelu ei kuitenkaan sujunut täysin kivuttomasti. Osana uutta järjestelyä Szálasin nuoliristiläiset kyyditsivät yli 40 000 tunnettua järjestelmän vastustajaa ja älymystön edustajaa työleireille, kuten myös julistivat voimaan uudet rotulait, joiden perusteella maan juutalaisväestö pakkosiirrettiin itään. Salainen poliisi vainosi armotta kaikkia Szálasin politiikan vastustajia. Szálasin ja kumppaneiden väkivaltainen hallinto sai kuitenkin äkillisen lopun, kun Saksan linja alkoi pehmetä Hitlerin kuoltua. Lopulta Unkarin kansa nousi barrikadeille vuonna 1956 vaatien maahan demokraattisia uudistuksia ja Szálasin eroa.
Levottomuuksien levitessä koko maahan Szálasilla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin erota. Saksa ei kuitenkaan halunnut nähdä tärkeän Balkanin liittolaisensa ajautumista anarkiaan ja lähetti panssarit rajan yli lokakuussa 1956. Mekanisoidut SS-joukot palauttivat järjestyksen nopeasti koko Unkariin. Uuden führerin Rudolf Hessin mielestä Szálasin paluu valtaan olisi kuitenkin ollut epäviisasta. Hänen seuraajakseen nimitettiin maltillisempi András Puskás, jonka pitkällä hallituskaudella salaisen poliisin toimintaa vähennettiin ja tavallisten ihmisten arkielämä rauhoittui. Szálasi jäi kuitenkin kummittelemaan Unkarin sisä- ja rotupolitiikkaan takapiruksi ja tunnetuksi tuli hänen sanontansa: "Kyllä meidän ennen oli paremmin". Maan demokratisoituessa Szálasi alkoi yhä enemmän pelätä murhaa: äärikansallissosialisti Szálasi ei ollut järin suosittu kansan keskuudessa. Neljästä Suojakaartin turvamiehestä ja varotoimista huolimatta Szálasi kuoli 1963 kun humalainen rekkakuski jyristi hänen Mercedes-Benz -autonsa päälle.
Tämän jälkeen Unkari on hitaasti mutta varmasti kohottanut taloudellista asemaansa ja kehittynyt yhdeksi Balkanin merkkitekijöistä. Hyviä suhteita suomalaisiin heimoveljiin pidetään yllä ja 1985 on luvassa Viron, Suomen ja Unkarin välillä 3. fenno-ugrilainen huippukokous ;D Ikääntyneen Puskásin tilalle "Unkarin totuuden ja elämän puolueeksi" (Magyar igazság és élet pártja, MIÉP) nimensä vaihtaneen nuoliristiliikkeen johtoon on noussut 1980-luvun lopulla István Csurka.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
SS-Untersturmbannobergruppenführer Tonttu toimii Suomen Unkarin suurlähetystössä sotilasneuvonantajana ja poliittisena olalletaputtajana.
Avustajana toimi adjutantti SS-Sturmbannführer Achtung.
