|
|
Post by Puoluesihteeri on Apr 28, 2005 10:28:25 GMT 2
Olen kirjoittanut vanhan foorumin kehityskeskustelun pohjalta uuden artikkelin rynnäkkökivääreiden kehityksestä Valtakunnassa. Koska en itse ole mikään aktiivinen aseharrastaja, kirjoituksessa voi olla vielä asiavirheitä (muitakin kuin Vorgrimlerin osuus StG/45(M):n kehittelyssä). Sotaharrastajat voivat antaa kritiikkiä. www.taivaansusi.net/reich/aseet/pyssyt.html |
|
|
|
Post by Standartenführer on Apr 28, 2005 20:41:25 GMT 2
Vuosia sodan lopun jälkeen uusi ase alkoi tehdä tietä kuuluisuuteen, siitä tuli myös monen sodan ja konfliktin tunnus, erityisesti afrikassa, lähi- ja kauko-idässä. SturmGewehr 53 korvaa siis valtakunnan maailmassa AK-47 rynnäkkökiväärin, jota ei edes keksitä, aseen tekijän, A. Kalaschinikovin kykenemättä saamaan Stg-43:sta vuoden -45 taistelujen aikana, saksan maaperällä, sillä valtakunnan maailmassa näitä taisteluja ei edes käyty ?  AK-47 siis tehtiin oikeasti sturmgewehr 43:sen pohjalta. |
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Apr 28, 2005 21:51:02 GMT 2
Oikeasti Hitler esti rynnäkkökiväärin käyttöönoton -43 (hänen mukaansa saksalaisellle sotilaalle kelpasi Kar98K, kun se hänellekin oli kelvannut), mutta tässä maailmassa se tulee jo vuotta aikaisemmin. Siis StG/43 eikä StG/44. Mihail Kalashnikov ei saa asetta käsiinsä - joskin hänen viritelmänsä oli kaiketi koneistoltaan enemmän velkaa amerikkalaisille aseille - joten Kalashnikovia ei tule olemaankaan. Sen sijaan meillä on StG/43, jota näkyykin sitten kaikkialla kehitysmaissa.  |
|
|
|
Post by Hauptfeldwebel on May 9, 2005 18:27:10 GMT 2
Ihan hyvä tarina. Mutta huomaa STURMGEWEHR 43:sen lipas. Se käytti 7.92x33 partuunaa joten lipas on pitkä ja kapea. Kun taas STURMGEWEHR 53:sen lipas on lyhyt ja paksu. Näin siksi, että sen ilmiselvä esikuva G3 kivääri käytti 7.62x51 NATO patruunaa. Esikuvan lipaskaan ei vedä kuin 20 patia.
Ihan pieni muutos voisi olla mahdollinen, ei edes kuvia tarvitse vaihtaa. Alkuperäinen G3 rynnäri kehitettiin Espanjassa sodan jälkeen ja sen kaliiberi oli 7.92x40. Näin siksi koska koettiin alkuperäisen 7.92x33:sen olevan lähtönopeudeltaan(n.650m/sek) vaatimaton. Sitähän se on, melkoinen lumipallolentorata. Pieni lähtönopeus tietää pientä tehoa maalissa ja kaarevasta lentoradasta johtuvaa osumisvaikeuksia. Esimerkiksi liikkuvaan maaliin osuminen on vaikeampaa. 7.92x40 olisi varmaankin palvellut valtakuntaa hyvin tuonne 80-luvulle asti.
Kalashnikovin esikuva oli jenkkilän M1 kivääri. Laukaisukoneisto ja toimintaperiaate ovat periaatteeltaan samoja. Pieni koko ja keskikokoinen mutta silti riittäväntehokas patruuna. Kalashnikov toimi kesällä -41 T-34:sen johtajana. Haavoittui sittemmin saksalaisen piiskatykin ammuksesta samana vuonna ja edessä oli pitkä sairaalareissu. Siellä hän sitten alkoi kiinnostua aseista. Mitähän olisi historiassa tapahtunut jos hän olisi kaatunut jo vuonna 1941. Kalashnikovin ei välttämättä olisi tarvinnut saada StG43:sta käsiinsä, hänen eräs ensimmäisistä kiväärisuunnitelmistaan hävisi Simonoville neuvostoarmeijan valintakokeissa. Mutta jo siinä aseessa oli sama mekaaninen rakenne kuin myöhemmässä Ak47:ssaan. Tosin tämä kyseinen ase käytti patruunakampaa samalla periaatteella kuin M1 Garand. Kaipa se ei siksi menestynytkään.
Siinäpä pureksittavaa,
|
|
|
|
Post by jaakonpoika on Jun 12, 2005 20:11:57 GMT 2
Espanjalaiset (tai saksalaiset espanjalaisten laskuun) katselivat muita patruunoita siksi, että patruunavaihtoehto oli siinä vaiheessa vielä avoin.. 7,92x33mm oli/on riittävän tehokas sotakäyttöön, kuten toinen maailmansota osoitti. Sodan aikana investoitiin tuotantolaitoksiin ja myös patruunoita jäi varmasti sodan jäljiltä kamala määrä varastoon, joten patruunaa ei Germaniassa olisi hevin vaihdettu. 7,92x33mm oli sitäpaitsi siihen aikaan aikamoinen uutuus vielä, otetaan jo propagandakin huomion. Suurvaltakunnan - etenkin militaristisen sellaisen - armeijoissa tehokkuus häviää helposti tuotantoseikoille. 1987 on hyvä aika vaihtoon.
Stg/57:n kuvaksi kävisi huomattavasti CETMEä paremmin H&K HK33, joka on siis sama pyssy lyhyttä .223 -rynkynpatruunaa ampuvana.
Stg/43 olisi varmaan helposti saanut Kalashnikovin aseman - sodanaikaisena tuotteena se on mahdollista valmistaa erittäin alkeellisissa olosuhteissa vähillä materiaaleilla ja huonolla koulutuksella.
Stg/87:n kuvaukseen voisi lisätä sanasen tekniikasta: Aikaisemman rullahidastetun massasulun sijaan ase toimii kaasumännällä, joka on suljettu lukosta kokonaan niin, ettei ruutikaasuista pääse lainkaan karstaa ja epäpuhtauksia aseen herkkiin osiin, mikä taas on amerikkalaisten palveluskiväärin suurin ongelma. Tästä ansiosta ase on luotettava vähälläkin huollolla.
Konekivääri on jalkaväenaseena vieläkin keskeisessä osassa. MG/42 on meidänkin maailmamme Saksalla vieläkin käytössä ja tulevaisuuden suunnitelmissakin (eri nimellä ja paukulla tietty), joten asiasta voinee jonkin verran mainita. Samoin 7,92x57mm Mauser-patruuna säilyisi Germanian tarkkuuskiväärien patruunana.
|
|
|
|
Post by Hauptfeldwebel on Jun 29, 2005 18:49:09 GMT 2
Uusia paivityksiä, hienoa.
Mahtavaa, että valtakunnassa hallittiin muovien käyttäminen aseen valmistuksessa(tukit) jo 1953. Oltiin jo edellä jenkkejä jotka ottivat muovin suuremmassa määrin käyttöön M-16 rynchesterin tullessa palvelukseen -60 luvun alussa. Pitipäs silmään, että StG87 on varsin moderni ase sillä siinä ei ole hylsynpoistoaukkoa laisinkaan, vai onko ko. ase vasenkätisille tarkoitettu. Ehkä se kuitenkin on lipsahtanut peilikuvana esille?
StG87 tekniikkaan voitaneen lisätä sen, että valmistuksessa on käytetty laajalti nykyaikaiseen sarjatuotantoon soveltuvia komposiittiosia.
|
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Jun 30, 2005 11:07:50 GMT 2
Kyse lienee peilikuvasta.
Mitä etuja hylsytön patruuna muuten antaa hylsylliseen verrattuna?
|
|
|
|
Post by jaakonpoika on Jun 30, 2005 22:31:37 GMT 2
Edelleen Stg/87:n kuvassa (jonka vahvistan olevan peilikuva) on aseen vientiversio, jossa optisia tähtäimiä on vain yksi, eli suurentava valaisematon. Germanian armeijan versiossa on tämän tähtäimen päällä (kiinteästi) suurentamaton punapistetähtäin.
Syy G11:n hylsyttömän patruunan on älyttömän suuren tulinopeuden vaatima syötön nopeus. Aseen hienoushan on siis kelluva koneisto, joka pystyi ampumaan kolmen laukauksen pursketulen 2000 laukauksen teoreettisella tulinopeudella niin, että rekyyli tuntui ampujan olassa vasta kaikkien luotien lähdettyä piipusta. Näin samaan pisteeseen osui yhden luodin sijasta kolme, mikä minimaalisesti paransi osumismahdollisuuksia ja aiheutti toki enemmän vahinkoa. Ase kykeni myös kertatuleen ja tavalliseen sarjatuleen pienellä tulinopeudella.
Hylsyttömän patruunan muita etuja on patruunan pienempi koko ja keveys ja valmistuksen nopeus ja hinta - sorvattu messinkihylsy ei ole kovin halpa tuote. G11:n alkuperäisiin suunnitelmiin kuului lippaiden kertakäyttöisyys, loppujen lopuksi niitä kuitenkin pystyi myös käyttämään uudestaan.
Hylsy pitää paineet turvallisesti sisällään ja siirtää poistuessaan ison osan lämpöä mukanaan. G11:n kehitystyön suurimpiin ongelmiin taisikin lukeutua vaaralliset ylikuumenemiset. Ongelmat loppujen lopuksi saatiin korjattua ja ase jopa otettiin käyttöön, mutta Saksojen liittymisen syömä raha vei armeijalta budjetin ja pyssy jäi siihen, joten käytäntö ei ehtinyt näyttää, että onko aseesta hienoksi.
Myöhemmin sitä ei enää otettu uudestaan, enkä nyt välttämättä ihmettele ratkaisua - lieköhän ne kolme luotia kohteessa yhdellä liipaisimen vedolla aseen hinnan ja huollon hankaluuden arvoisia. Alun perin lähdettiin hakemaan asetta, jolla olisi helpompi ampua sarjaa tai yleensäkin osua kohteeseen. Jos sotilas ei tähtää tai ammu oikein, ei kolme luotia ilmassa yhden sijaan tuo kovin suurta eroa.
Bundeswehrin järjestysnumeroinnin sijaan G11:n Valtakunnan nimi voisi olla se perinteinen vuosilukuun ja valmistajan nimeen perustuva, esmes "Stg/70(H&K)". Meidän maailmassamme pyssyn kehitys alkoi vuonna 1970 ja loru loppui 1989, valtakunta olisi varmasti tässäkin aikaansa edellä.
Muovin käyttämisestä puun sijan oli Saksalla paljon kokemusta - MP/40 ei sisältänyt lainkaan luonnonmateriaaleja, ja monesti MG/42 ja Stg/43 olivat bakeliittitukeilla varustetut.
|
|
|
|
Post by SS-Ogruf Hans Kammler on Feb 5, 2006 11:35:41 GMT 2
Kyse lienee peilikuvasta. Mitä etuja hylsytön patruuna muuten antaa hylsylliseen verrattuna? Tarkoituksena on vähentää mukana raahattavaa massaa. Mutta kuten voimme havaita, vaikka hylsytön patruuna on keksitty jo vuosikymmeniä sitten, se ei ole yleistynyt missään. Suora uppokantainen muovihylsy voisi tuoda tyydyttävän ratkaisun ja lisäksi muita mielenkiintoisia ominaisuuksia. Suora uppokantahylsy menee syvälle patruunapesään. Yksinkertaista massalukkoa voidaan käyttää ja silti saavutetaan kaasutiivis lukkorakenne. Lukon ulosvetäjän kynnet menevät uppokannan sisään ja kiskovat käytetyn hylsyn ulos. Rakenteen vuoksi muovi kelpaa hylsyn materiaaliksi. Paineenkestävyyttä siltä ei enää vaadita. Patruunapesän muotoilustakin tulee yksinkertaista. Kovametallinen kapea luoti lähtee piipusta muovisessa kiihdytysholkissa, jonka luoti jättää taakseen piipusta poistuttuaan. Piipun rihlojakaan ei sitten enää välttämättä tarvita, sillä hypersoonisella nopeudella luoti vakautuu muotoilunsa ansiosta. |
|
toorem
Bereitschaftsleiter
Posts: 57
|
Post by toorem on Feb 7, 2006 19:43:58 GMT 2
|
|
|
|
Post by SS-Ogruf Hans Kammler on Feb 7, 2006 22:06:37 GMT 2
|
|
cccp
Einsatzleiter
Posts: 149
|
Post by cccp on Aug 8, 2006 17:30:03 GMT 2
Noo eikohän voi muutta että kuitenkin tämä konepistoli oli toteuttunut myös Valtakunnan maailmaassa (Kalashnikov on päässyt Siperiaan) ja sitä tuli Itäasian päärynnäkkökiväri, jonka käytettiin laajasti mm. Keski-Aasian sodassa. Sitten jokaisella blokilla olisi oma pääase - Valtakunnalla StG53, NATOlla M16 ja Kominternilla siis AK-47.
|
|
|
|
Post by achtung on Aug 10, 2006 12:10:08 GMT 2
Tuolla mainitaan että Kalashnikov jäi sotavangiksi ja hänet vietiin töihin insinööriksi Mauserin tehtaille. Valtakunta » Asevoimat » Henkilökohtaiset aseet
|
|
cccp
Einsatzleiter
Posts: 149
|
Post by cccp on Aug 12, 2006 23:02:58 GMT 2
Tuolla mainitaan että Kalashnikov jäi sotavangiksi ja hänet vietiin töihin insinööriksi Mauserin tehtaille. Valtakunta » Asevoimat » Henkilökohtaiset aseet Noo aiköhän siitä voi muutta. Minkäläiiä ehdotuksia on sitten Itäasian käsiaseille? |
|
Luuger
Stellvertreter des Führers 
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Aug 12, 2006 23:34:50 GMT 2
Mielestäni Aasian rynnäkkökivääri kehittyi melko myöhään muihin blokkeihin verrattuna, ehkä vasta 50-luvun puolessa välissä, kun Kiina(?) oli saanut tarpeeksi näytekappaleita kummankin blokin aseista (NATO ja UE) ja tämän pohjalta kehitellyt oman aseensa?
|
|
