Post by elagabalus on Mar 20, 2007 15:09:55 GMT 2
Miten eri tieteenalat olisivat kehittyneet kansallissosialistisessa Euroopassa? On tietysti mahdotonta olla varma, mutta jonkinlaista osviittaa antaa tieteen kehitys Neuvostoliitossa. Siellähän leimattiin tiettyjä tieteenaloja "porvarillisikiksi pseudotieteiksi", ainakin genetiikka ja kybernetiikka. Stalinin aikana oli suosittu lysenkolaisuudeksi kutsuttu huuhaaoppi hankittujen ominaisuuksien periytymisestä. Marxilaisuutta sovellettiin niin kielitieteeseen (eri yhteiskuntaluokille kehittynyt omanlainen kielensä), kauppatieteissä kuin psykologiassakin. Toisaalta Neuvostoliitossa "puhtaat" luonnontieteet kuten fysiikka ja matematiikka olivat todella korkealla tasolla.
Tässä jonkinlaista hahmotelmaa tietyistä tieteenaloista Uudessa Euroopassa.
Luonnontieteet:
-Fysiikassa Einsteinin suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka olisi muutamat sodan jälkeiset vuodet epäsuosiossa, mutta esim. ydinohjelman jatkokehittämisen ja avaruusohjelman kannalta olisi lopulta välttämätöntä hyväksyä ne paikkansa pitäviksi. Tietenkin Einsteinin ja Bohrin roolia vähäteltäisiin ja korostettaisiin arjalaisia fyysikkoja kuten Heisenberg (Saksan ydinohjelman isä), Hilbert, Weyl, Schrödinger jne. Fysiikan taso olisi kuitenkin alempana kuin meidän maailmassamme, koska niin paljon itä-Euroopan juutalaissivistyneistöä joko tapettaisiin tai pakotettaisiin pakenemaan Yhdysvaltoihin.
-Kemia ja matematiikka olisivat varmaan samassa asemassa kuin meidän maailmassa.
-Tietojenkäsittelytieteen isähän on brittiläinen Alan Turing, joka sodan aikana ratkoi saksalaisten salasanoja. Saksassa vaikutti Konrad Zuse, joka ei kuitenkaan saanut valtiolta tukea projekteilleen. Luultavasti kansallisosialistisessa Saksassa tietojenkäsitely ei nousisi samalla tavalla merkittäväksi tieteenalaksi kuin Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Turing oli myös julkihomo, joten hänen ideansa eivät varmaankaan olisi Saksassa suosittuja.
-Elektroniikka ja mikropiirit olivat meidän maailmassamme täysin amerikkalaisten kehittämiä, joten todennäköisesti kansallisosialistisen Saksan tietotaito näillä aloilla olisi heikko. Ehkäpä Saksassa keskityttäisiin mikropiirien sijaan kömpelöiden elektroniputkien kehittämiseen.
Yhteiskuntatieteet:
-Valtio-oppi: Marxilaisuus ja sen johdannaiset kielletty, mutta Hegeliä yhä arvostettaisiin. Saksalainen geopolitiikka (Haushofer oli tärkeimpiä natsien innoitajia) ja biologinen determinismi (erilaiset darwinismin sovellukset) olisivat varmaan tärkeimmät valtio-opin haarat.
-Oikeustiede: Varmaan aika samanlaista kuin meilläkin. Saksassa oikeus nojautuu vahvasti roomalaisen oikeuden perinteisiin.
-Sosiologia: Max Weberin rooli korostuu entisestään. Rodulliset aspektit mukana tiiviisti.
-Hallintotiede: Tärkeässä asemassa byrokratian laajuuden vuoksi. Max Weber erittäin merkittävä nimi.
-Filosofia: antiikin filosofit (ennen kaikkea Platon), Nietzsche
Kirjoitan lisää (biologia, lääketiede, genetiikka) myöhemmin.
Tässä jonkinlaista hahmotelmaa tietyistä tieteenaloista Uudessa Euroopassa.
Luonnontieteet:
-Fysiikassa Einsteinin suhteellisuusteoria ja kvanttifysiikka olisi muutamat sodan jälkeiset vuodet epäsuosiossa, mutta esim. ydinohjelman jatkokehittämisen ja avaruusohjelman kannalta olisi lopulta välttämätöntä hyväksyä ne paikkansa pitäviksi. Tietenkin Einsteinin ja Bohrin roolia vähäteltäisiin ja korostettaisiin arjalaisia fyysikkoja kuten Heisenberg (Saksan ydinohjelman isä), Hilbert, Weyl, Schrödinger jne. Fysiikan taso olisi kuitenkin alempana kuin meidän maailmassamme, koska niin paljon itä-Euroopan juutalaissivistyneistöä joko tapettaisiin tai pakotettaisiin pakenemaan Yhdysvaltoihin.
-Kemia ja matematiikka olisivat varmaan samassa asemassa kuin meidän maailmassa.
-Tietojenkäsittelytieteen isähän on brittiläinen Alan Turing, joka sodan aikana ratkoi saksalaisten salasanoja. Saksassa vaikutti Konrad Zuse, joka ei kuitenkaan saanut valtiolta tukea projekteilleen. Luultavasti kansallisosialistisessa Saksassa tietojenkäsitely ei nousisi samalla tavalla merkittäväksi tieteenalaksi kuin Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Turing oli myös julkihomo, joten hänen ideansa eivät varmaankaan olisi Saksassa suosittuja.
-Elektroniikka ja mikropiirit olivat meidän maailmassamme täysin amerikkalaisten kehittämiä, joten todennäköisesti kansallisosialistisen Saksan tietotaito näillä aloilla olisi heikko. Ehkäpä Saksassa keskityttäisiin mikropiirien sijaan kömpelöiden elektroniputkien kehittämiseen.
Yhteiskuntatieteet:
-Valtio-oppi: Marxilaisuus ja sen johdannaiset kielletty, mutta Hegeliä yhä arvostettaisiin. Saksalainen geopolitiikka (Haushofer oli tärkeimpiä natsien innoitajia) ja biologinen determinismi (erilaiset darwinismin sovellukset) olisivat varmaan tärkeimmät valtio-opin haarat.
-Oikeustiede: Varmaan aika samanlaista kuin meilläkin. Saksassa oikeus nojautuu vahvasti roomalaisen oikeuden perinteisiin.
-Sosiologia: Max Weberin rooli korostuu entisestään. Rodulliset aspektit mukana tiiviisti.
-Hallintotiede: Tärkeässä asemassa byrokratian laajuuden vuoksi. Max Weber erittäin merkittävä nimi.
-Filosofia: antiikin filosofit (ennen kaikkea Platon), Nietzsche
Kirjoitan lisää (biologia, lääketiede, genetiikka) myöhemmin.