|
|
Post by Puoluesihteeri on Jun 15, 2007 0:44:01 GMT 2
Kaivoin Signaali-lehden arkistoista Euroopan vuoden 1944 viralliset vaihtokurssit:
1 Reichsmark (RM) =
1,25 Unkarin forinttia
1,25 Tanskan kruunua
11,25 Suomen markkaa
7,5 Slovakian kruunua
25 Serbian dinaria
1,37 Ruotsin kruunua
62,5 Romanian leuta
12,5 Ranskan frangia
5 Portugalin escudoa
1,25 Norjan kruunua
37,5 Kroatian kunaa
7,5 Italian liiraa
3,75 Espanjan pesetaa
10 Böömi-Määrin kruunua
20 Bulgarian levaa
7,5 Belgian frangia
Tästä tuli mieleeni, miten Saksa huijasi Ranskalta sotakorvauksia keinotekoisella vaihtokurssilla 20 frangia = 1 RM ja nettosi sievoisia summia.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Jun 15, 2007 18:20:25 GMT 2
Unkarin rahayksikkö oli kylläkin vuoteen 1946 asti Pengő.
|
|
|
|
Post by einstein on Jun 15, 2007 19:17:11 GMT 2
Millainen, jos ollenkaan, vaihtokurssi olisi dollarin ja Reichsmarkin tai yanin ja Reichsmarkin välillä? Olettaisin, että yhdellä dollarilla saisi 2 Reichsmarkia, tai jotain sinne päin. Joku joka tuntee taloutta paremmin voisi kyllä sivistää...  |
|
Luuger
Stellvertreter des Führers 
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jun 15, 2007 20:59:14 GMT 2
Tästä tuli mieleeni, miten Saksa huijasi Ranskalta sotakorvauksia keinotekoisella vaihtokurssilla 20 frangia = 1 RM ja nettosi sievoisia summia. Saksa huijasi Ranskalta sotakorvauksia? Siis miten sotakorvauksissa voi huijata? Koko hommahan perustuisi siihen, että Ranska maksaa, mutta pitäisikö maksaa enemmän?  Tuossa lueskellessani tuli mieleen että Euroopan (kansan)talous voisi kokea pienin shokin, ainakin Saksassa, kun sota päättyy. Saksan uudelleen aseistaessaan itsensä 30-luvulla, puolue perusti useita valeyhtiöitä ja nämä yhtiöt jakoivat paljon joukkovelkakirjoja joilla pystyivät maksamaan asekustannuksia. Tällöin luotiin ilmiö, jossa sijoittajat (kuka tahansa) antaa rahaa yhtiölle A, vastineeksi siitä yhtiö lupaa palauttaa lainan korkoineen päivämäärään X mennessä. Oikeassa tapauksessa näin kävi ja sodan jälkeen kun yhtiöt A eivät pystyneet maksamaan sijoittajille, moni joutui kadulle. Vaihtoehdossa Neuvostoliitosta ja muista maista saadulla pääomalla tätä tilannetta olisi voitu pehmentää, koska joukkovelkakirjoja jakoivat siis valtion ostamat yritykset ja koska valtiolle suurin osa pääomasta kerääntyi, se olisi pystynyt maksamaan sijoittajille. Tässä tapauksessa vain muutamia sijoittajia köyhtyisi. Millainen, jos ollenkaan, vaihtokurssi olisi dollarin ja Reichsmarkin tai yanin ja Reichsmarkin välillä? Olettaisin, että yhdellä dollarilla saisi 2 Reichsmarkia, tai jotain sinne päin. Joku joka tuntee taloutta paremmin voisi kyllä sivistää... Koska tässä vaihtoehdossa maailman rahatalouden peruskivenä pysyy kulta, kaikki mitataan kullassa. Vuonna 1934 dollari sidottiin kultaan arvolla yksi(1) dollari on 1/35 unssia (0,8g) kultaa. Yksi(1) Reichsmark taas oli (1924) 1 RM = 1/2790 kg (~0,36g). Täten yksi RM 1 = 2,23 USD (tai 1 USD = ~0,45 RM). Niin ja tällaisessa taloudessa rahan arvon määrää keskuspankki joka säätelee hintatasoa ja palkkoja. Mustan pörssin kehittyminen estetään kovilla rangaistuksilla (teloitukset ja vangitseminen). |
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Jun 16, 2007 2:00:32 GMT 2
Saksa huijasi Ranskalta sotakorvauksia? Siis miten sotakorvauksissa voi huijata? Koko hommahan perustuisi siihen, että Ranska maksaa, mutta pitäisikö maksaa enemmän? Siis huijasi sillä tavalla, että sotakorvaukset oli maksettava sopimuksessa erikseen määrätyn keinotekoisen vaihtokurssin mukaan (20=1), ei virallisen kurssin mukaan. Ranskalaiset siis joutuivat maksamaan miltei kaksi kertaa enemmän kuin markoissa laskettuna sotakorvaukset näyttivät. |
|
|
|
Post by elagabalus on Jun 16, 2007 5:39:00 GMT 2
Koska tässä vaihtoehdossa maailman rahatalouden peruskivenä pysyy kulta, kaikki mitataan kullassa. Vuonna 1934 dollari sidottiin kultaan arvolla yksi(1) dollari on 1/35 unssia (0,8g) kultaa. Yksi(1) Reichsmark taas oli (1924) 1 RM = 1/2790 kg (~0,36g). Täten yksi RM 1 = 2,23 USD (tai 1 USD = ~0,45 RM). YK:n Bretton Woods-sopimus solmitaan 1944 eikä 1934. Se sitoo kapitalistisen maailman valuutat dollariin, joka taas sidotaan kultaan. Yksi unssi kultaa on on BW-järjestelmän mukaan $35, eli siis tuo mainitsemasi.  Kultakannasta todennäköisesti luovuttaisiin ainakin kapitalistimaissa 60- tai 70-luvulla. |
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jun 16, 2007 11:29:58 GMT 2
Siis huijasi sillä tavalla, että sotakorvaukset oli maksettava sopimuksessa erikseen määrätyn keinotekoisen vaihtokurssin mukaan (20=1), ei virallisen kurssin mukaan. Ranskalaiset siis joutuivat maksamaan miltei kaksi kertaa enemmän kuin markoissa laskettuna sotakorvaukset näyttivät. Tajuan tuon, mutta Saksahan pystyy muuttamaan valuutan ulkoisia arvoja (ulkoinen kun verrataan muihin valuuttoihin ja sisäinen kun verrataan tuotteisiin), koska se hallitsee kultaa ja rahan lähdettä. Käytännössähän tuo tarkoittaa devalvointia, jolloin Ranskan frangin arvo itse asiassa kohosi markkaan nähden. fi.wikipedia.org/wiki/Revalvaatiofi.wikipedia.org/wiki/DevalvaatioSodan aikana tuo "virallinen" kurssi sotkeentui aika pahasti ja täten on pakollista, että rahan arvo sidotaan uudestaan kultaan jollain summalla (Monissa maissa saattoi tulla inflaatio, kuten Ranskassa ja sen takia frangin ulkoista arvoa laskettiin). Koska Saksa sai viimeistään UE:n synnyn jälkeen säätää muiden UE maiden valuuttojen ulkoisen arvon, en ymmärrä tuota "huijaamista". YK:n Bretton Woods-sopimus solmitaan 1944 eikä 1934. Se sitoo kapitalistisen maailman valuutat dollariin, joka taas sidotaan kultaan. Yksi unssi kultaa on on BW-järjestelmän mukaan $35, eli siis tuo mainitsemasi. Kultakannasta todennäköisesti luovuttaisiin ainakin kapitalistimaissa 60- tai 70-luvulla. Bretton Woods järjestelmä kehitettiin, että kultakannasta päästään eroon. Jos halutaan vakaa valuutta jonka arvo ei perustu sen kysyntään ja tarjontaan, tarvitaan tällainen kultakanta. Nykyäänkin kansalliset (+ EKP) pankit pitävät holveissaa puhdasta kultaa vakuutena siitä, että rahan arvo ei yhtäkkiä katoa. |
|
|
|
Post by elagabalus on Jun 16, 2007 11:48:34 GMT 2
Bretton Woods järjestelmä kehitettiin, että kultakannasta päästään eroon. Jos halutaan vakaa valuutta jonka arvo ei perustu sen kysyntään ja tarjontaan, tarvitaan tällainen kultakanta. Nykyäänkin kansalliset (+ EKP) pankit pitävät holveissaa puhdasta kultaa vakuutena siitä, että rahan arvo ei yhtäkkiä katoa. Pointtini oli, että kultakannasta luovuttaisiin pian sodan jälkeen. |
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jun 16, 2007 15:34:15 GMT 2
Tällöin Reichsmarkan ja kaikkien muiden Euroopan valuutoiden ulkoinen arvo perustuu siihen, kuinka paljon Eurooppa tuo ja vie tuotteita. Tähän liittyisi myös halpatyövoima ja halpistuotteet, jotka Eurooppaan saapuessa varmasti valtaisivat markkinat. Kapitalistista humpuukia sanon minä. Rahan arvon perustuessa kultaan, sen arvo on ja pysyy samana, tällöin kapitalistit eivät pääse heikentämään Euroopan taloutta ja pysymme paremmin omavaraisina.
|
|
|
|
Post by elagabalus on Jun 16, 2007 16:37:01 GMT 2
Tarkoitin liittoutuneita. Kun sanoit, että maailman rahatalouden perustana pysyisi kulta, tarkoitit varmaan ainoastaan Eurooppaa? NEuropa voisi pysyäkin kultakannassa pitkään, onhan suurin osa maailman käytössä olevasta kullasta Euroopassa ja Venäjällä (+ natsien ryöstämä kulta). |
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jun 16, 2007 17:52:39 GMT 2
Tarkoitin liittoutuneita. Kun sanoit, että maailman rahatalouden perustana pysyisi kulta, tarkoitit varmaan ainoastaan Eurooppaa? Ei, Eurooppa ei pääse karkuun maailmalta, eikä maailma Euroopalta. Koska kauppaa käydään blokkien välillä, blokeilla ei voi olla omia valuuttajärjestelmiä. Kultakantaa käytetään siksi, että Bretton-Woods-järjestelmän tapainen kokeilu, tai yritys ei pääse syntymään yksinkertaisesti kannatuksen puutteesta ja kultakanta pidetään koska Saksa/Eurooppa ei kokenut samanlaista taloudellista romahdusta sodan jälkeen, kuin oikeasti kävi. Maailma noudatti kultakantaa käytännössä 70-luvulle saakka, sen vuoksi sen on järkeenkäypää jatkaa. Tietysti valuuttojen arvojen uudelleen sitominen täytyisi tehdä, mutta missään nimessä "kelluvista valuutoista" ei saa puhua. |
|
|
|
Post by elagabalus on Jun 16, 2007 18:51:00 GMT 2
Kultakantaa käytetään siksi, että Bretton-Woods-järjestelmän tapainen kokeilu, tai yritys ei pääse syntymään yksinkertaisesti kannatuksen puutteesta ja kultakanta pidetään koska Saksa/Eurooppa ei kokenut samanlaista taloudellista romahdusta sodan jälkeen, kuin oikeasti kävi. En oikein ymmärrä tätä logiikkaa. Eikö YK pikemminkin halua irtaantua kultakannasta, koska suurin osa kullasta jää natsien hallintaan? Bretton Woodsin ideana on yhdistää kaikki "vapaan lännen" maat saman talousjärjestelmän alle, mikä on välttämätöntä sodan jälkeen. BW:ta ja Maailmanpankkia tarvitaan myös Japanin ja muun Aasian jälleenrakentamiseen. NEuropan talous pyörii jäykän bilateraalisen kaupan ympärillä. Siihen kultakanta sopii hyvin. Länsimaissa taas vapaa markkinatalous ja jatkuvasti kiihtyvä globaali kaupankäynti vaatisi yhä enemmän ja enemmän kultaa, jota ei yksinkertaisesti olisi saatavilla. Olisiko Euroopan ja muun maailman välillä mielestäsi merkittävää kaupankäyntiä? Itse olen ymmärtänyt, että Euroopan muodostama talousalue olisi hyvin sulkeutunut, ja korkeintaan kävisi (bilateraalista) kauppaa joidenkin kehitysmaiden kanssa. |
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Jun 17, 2007 14:20:08 GMT 2
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jun 17, 2007 15:25:23 GMT 2
Eikö YK pikemminkin halua irtaantua kultakannasta, koska suurin osa kullasta jää natsien hallintaan? Bretton Woodsin ideana on yhdistää kaikki "vapaan lännen" maat saman talousjärjestelmän alle, mikä on välttämätöntä sodan jälkeen. BW:ta ja Maailmanpankkia tarvitaan myös Japanin ja muun Aasian jälleenrakentamiseen. Olisiko Euroopan ja muun maailman välillä mielestäsi merkittävää kaupankäyntiä? Itse olen ymmärtänyt, että Euroopan muodostama talousalue olisi hyvin sulkeutunut, ja korkeintaan kävisi (bilateraalista) kauppaa joidenkin kehitysmaiden kanssa. YK haluaisi, mutta koska NEurooppa varmasti käy kauppaa kolmansien maiden kanssa, on oletettavaa että kolmannet maat käyvät kauppaa Yhdysvaltojen välillä, tai ehkä neljännen maan kautta, mutta kaikki ovat yhdistettynä. Useamman rahajärjestelmän ongelma on, miten määrittää rahojen ulkoisia arvoja jos ne perustuvat eri laskentamenetelmään? Hypoteettinen tilanne: RM ja $ arvo on säädetty 0,80$ = 1,00RM ( 1,00$ = 1,25RM) Yhdysvalloissa ja muissa YK/NATO maissa noudatettaisiin B-W-järjestelmää jossa dollari kelluisi, eli sen ulkoinen arvo määräytyy sen mukaan paljonko dollareita "ostetaan" ja "myydään". Saksassa kaikilla tuotteilla on oma hallituksen (tai jonkin muun elimen) asettama hinta. Tällöin kilo suolaa voisi maksaa jenkkilässä 3$ ja Saksassa 3RM. Suolassa mitattuna dollarin ja markan arvo olisi sama. Jos jommassa kummassa maassa tulisi pula suolasta, kumpi järjestelmä määräisi sitten suolan hinnan? Tai ehkä ostaja määrää hinnan, jolloin aina kun blokkien välillä käydään kauppaa pitää osapuolten sopia millä kiinteällä arvolla tuotteita tai palveluita ostetaan. Saksa voisi myydä 200kg kuusen havuja Yhdysvaltoihin hintaan 200kg = 50$, viikkoa myöhemmin dollarin arvo on laskenut ja Saksan saamilla 50$ saisi ostettua enää 150kg. Ehkä Bretton-Woods voisi syntyä, mutta blokkien välinen kaupankäynti on hyvin hankalaa käytännössä. |
|
|
|
Post by elagabalus on Jun 17, 2007 22:09:31 GMT 2
YK haluaisi, mutta koska NEurooppa varmasti käy kauppaa kolmansien maiden kanssa, on oletettavaa että kolmannet maat käyvät kauppaa Yhdysvaltojen välillä, tai ehkä neljännen maan kautta, mutta kaikki ovat yhdistettynä. Useamman rahajärjestelmän ongelma on, miten määrittää rahojen ulkoisia arvoja jos ne perustuvat eri laskentamenetelmään? Eihän esim. N-liiton ruplaa pystynyt vaihtamaan dollareihin ollenkaan. Se siis muodosti täysin Bretton Woods-järjestelmästä irrallisen talousalueen. Jos N-liitto kävi kauppaa BWoodsiin kuuluvien maiden kanssa, se teki sen ulkomailta ostetuilla dollareilla, ei omilla ruplillaan. Eikö samanlainen järjestelmä olisi mahdollista Valtakunnassa? Kauppaa kolmansien maiden kanssa käytäisiin pääasiallisesti bilateraalisena vaihtokauppana. Euroopalla olisi myös säästössä dollareita, joilla hoidettaisiin akuutit ostokset. Toisin sanoen, jos esim. Saksa haluaa käydä NEuropan ulkopuolista kauppaa, se ensin ostaisi omilla tuotteillaan tai kullallaan ulkomailta dollareita, ja sitten ostaisi näillä dollareilla haluamansa. |
|
