Suur-Suomen koulutus

[elagabalus]

Valtakunnan uusillla, hienoilla sivuilla on juttua Suomen koulutusjärjestelmästä. Pari seikkaa pisti silmään:

Saksan mallin mukaan Suomessa pakollinen perusopetus jakautuisi siis 3v kestävään peruskouluun (Grundschule) ja kuusivuotiseen keskikouluun (Mittleschule). Mitkä olisivat vaihtoehdot tämän jälkeen? Saksassa 2. asteen koulutus jakautui viiteen osaan.

Gymnasium (lukiota vastaava, klassiset kielet, eliittikoulu)
Realgymnasium (moderneja kieliä, luonnontieteitä, gymnasiumia käytännönläheisempi)
Realschule (ammattikoulu, ei jatko-opiskelumahdollisuutta)
Oberrealschule (ylempi teknillispainotteinen ammattikoulu, jatko-opiskelumahdollisuus)
Napola (poliittinen koulutus tulevaisuuden johtajia varten)

Suomeen olisi varmaankin väsätty jotain tämän kaltaista. Lisää Saksan mallista: www.country-studies.com/germany/education.html
Tuossa samaisessa linkissä lukee, että natsien noustua Saksassa valtaan yliopistoja lakkautettiin oikein urakalla ja 1939 maassa oli enää kuusi yliopistoa. Tuosta saa vähän sellaisen käsityksen, ettei Suomeenkaan olisi perustettu nykyistä määrää vastaavaa yliopistoverkostoa. Todennäköisesti myös lukiokoulutus olisi harvojen herkkua. Kansallissosialistinen valtio ei kaipaa teoreetikkoja ja muita haahuilijoita, vaan rehellisiä, ahkeria ja hyväkuntoisia työläisiä kansaansa palvelemaan.

Tässä jonkinlainen hahmotelma Suomen korkeakouluista.

Helsingin yliopisto
Maan vanhin ja arvostetuin korkeakoulu.
Tiedekunnat:
Filosofinen tiedekunta (jakautuu fyysis-matemaattiseen ja historiallis-kielitieteelliseen tiedekuntajaokseen)
Oikeustieteellinen tiedekunta
Teologinen tiedekunta
Valtiotieteellinen tiedekunta
Lääketieteellinen tiedekunta
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta

Kansainvälisesti tunnettu vahvasta lääketieteellisestä (Arvo Ylppö, Mauno Vannas) ja luonnontieteellisestä (Rolf Nevanlinna, A. I. Virtanen) osaamisesta. Yliopiston luonnontieteellinen keskusmuseo on maailmankuulu.

Turun yliopisto
Suomen toinen merkittävä yliopisto, "vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle".

Tiedekunnat:
Humanistinen tiedekunta
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Lääketieteellinen tiedekunta
Oikeustieteellinen tiedekunta

Vahvoja aloja: rotubiologia, evoluutiogenetiikka, biotieteet, tähtiede, matematiikka ja suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit. Professori Yrjö Väisälän perustama Tuorlan observatorio on Euroopan johtavia tähtitieteen tutkimuskeskuksia.

Teknillinen korkeakoulu (Helsinki)
Teknillisen alan merkittävin koulutus- ja tutkimuskeskus Suomessa. Insinöörikoulutuksen lisäksi korkeakoulussa voi opiskella maanmittausta ja arkkitehtuuria.

Kauppakorkeakoulu (Helsinki)
"Ekonoomikoulutusta" talouselämän tarpeisiin.

Åbo Akademi (Turku)
Ruotsinkielistä koulutusta. Kansainvälisesti tunnettu lähinnä luterilaisen teologian tasokkaasta tutkimuksesta.

Tiedekunnat
Humanistinen tiedekunta
Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
Teknillinen tiedekunta
Teologinen tiedekunta

Svenska handelshögskolan (Helsinki)
Lakkautetaan?

Sotakorkeakoulu (Helsinki)
Armeijan ylimmän upseeriston koulutuslaitos. Puolet opettajista ulkomaalaisia. Opetus saksaksi.

Kasvatusopillinen korkeakoulu (Jyväskylä)
Opettajakoulutusta ja kasvatustieteiden tutkimusta. Opiskelijoita tulee kouluun ympäri Suomea.

Yhteiskunnallinen korkeakoulu (Tampere)
Siirrettiin 50-luvulla Helsingistä Tampereelle, koska Helsingin yliopistoon perustettiin 40-luvulla valtiotieteellinen tiedekunta. Virkamieskoulutusta valtion tarpeisiin. Poliittista väriä tunnustava korkeakoulu. Poikkeuksellisesti YKK ei vaadi opiskelijoiltaan ylioppilastodistusta. Suosittu koulu maaseudun poliittisesti valveutuneen ja isänmaallisen nuorison keskuudessa.

Näiden lisäksi varmaankin perustettaisiin 1-2 uutta yliopistoa, todennäköisesti Viipuriin, Äänislinnaan tai Lappeenrantaan (Itä-Suomen yliopisto) ja Ouluun tai Vaasaan (Pohjanmaan yliopisto).

Muuta alemman tason jatkokoulutusta on huomattavasti enemmän. Kuuluisia kouluja ovat esim. Tampereen teknillinen oppilaitos, Helsingin kauppaoppilaitos, Viipurin ja Muurmannin merenkulkukoulut, Sortavalan opettaja- ja pappisseminaarit, Kadettikoulu (Helsinki), Kanta-aliupseerikoulu (Viipuri), Poliisiopisto (Helsinki), ja Palopäällystökoulu (Helsinki).

[Puoluesihteeri]

Suomen koulutusjärjestelmä tyytyi vain ottamaan Saksasta mallia (niin kuin se oli tehnyt jo vuosikymmenten ajan ennen sotaa), ei apinoimaan kansallissosialistista järjestelmää sellaisenaan. Lukioiden ja ammatikoulun rinnalle SVL olisi varmaan perustanut omia yksityisiä poliittisia koulujaan Napolan mallin mukaan.

Hahmotelma korkeakouluista on varsin pätevä. Helsingin yliopiston yhteyteen pitäisi lisätä jo mainittu Blut und Boden -henkinen maatalouden ja agraarihistorian tutkimuslaitos.

Helsingin ja Turun lisäksi olisi perustettu Viipurin (Karjalan) ja Oulun (Pohjanmaan) yliopistot. Äänislinnassa sijaitsisi Karjalan yliopiston maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta ja ainakin pari ammatillista ja liiketaloudellista korkeakoulua.

Itse olin ajatellut, että Turku keskittyisi lääketieteeseen ja biologiaan (Valtakunnan maailmassa Arvo Ylppö toimii Turussa), Helsinki luonnontieteeseen ja historiaan (Nevanlinna, Linkomies, Jutikkala) ja Viipuri yhteiskunnallisiin aineisiin.

[elagabalus]

Ehkäpä YKK voisi siirtyä Tampereen sijaan Viipuriin. Yhteiskuntatieteellisen lisäksi Karjalan yliopiston tiedekuntia voisivat olla maatalous-metsätieteellinen, teknillinen, matemaattis-luonnontieteellinen, hallintotieteellinen ja humanistinen. Koulutuksen ja tutkimuksen pääpaino olisi virkamieskoulutuksessa, metsätieteissä, puunjalostustekniikassa ja karjalaisessa filologiassa.

Perustettaisiinko Karjalan yliopistoon ortodoksisen teologian tiedekunta, vai onko koko usko liian ryssäläinen suomalaisiin yliopistoihin? Ortodoksejahan olisi Suomessa huomattava määrä: ennen sotia heitä oli Suomen alueella n. satatuhatta + n. 250 000 itäkarjalaista ja tverinkarjalaista. Jos Suur-Suomen väkiluku on 90-luvun alussa n. 7,2 miljoonaa, näistä ortodokseja olisi yli miljoona. Miten tämä 7,2 milj. on muuten saatu? Jos oletetaan, että Suomen väestömäärä on vuonna 1940 n. 3,7 milj. ja siihen tulee lisäystä n. 340 000 karjalaista ja inkeriä, pitäisi väkiluvun kasvun olla todella nopeaa, jotta lisäystä tulisi vajaassa viidessäkymmenessä vuodessa yli kolme miljoonaa. Itse veikkaisin väkiluvun olevan v. 1990 noin 5,6 miljoonaa.

Mihinkäs Pohjanmaan yliopisto erikoistuisi? Todennäköisesti kauppaan, tekniikkaan ja lääketieteeseen erikoistuminen palvelisi koko kansaa parhaiten.

Kuinka paljon yleensä yliopistoissa ja korkeakouluissa on opiskelijoita? Sanoisin, että määrät olisivat huomattavasti alhaisempia kuin meidän maailmassamme. Ylioppilaita valmistuisi vuodessa korkeintaan 10 000 (n. 15% ikäluokasta) ja yliopistoissa ja muissa korkeakouluissa opiskelisi n. 90 000 opiskelijaa. Opistoaste olisi kuitenkin hyvin suosittu: valtio tarvitsee insinöörejä ja sairaanhoitajia enemmän kuin kielitieteilijöitä.

Niin, kyllähän Suomen nykyinen peruskoulujärjestelmä apinoitiin melko suoraan Itä-Saksasta, joten miksei sitten nasseilta?

[Luuger]

2. Aste ainakin näyttää hyvältä, ei ainakaan vaihtoehdot lopu kesken mihin jatkaa peruskoulusta.

Osaako kukaan tehdä taulukoita näillä tageilla? Yritin melkein puolituntia mutta en saanut yhtään lisälaatikkoa mihinkään suuntaan vaikka yritin sijoittaa tageja jokaiseen mahdolliseen väliin. Tarkoitus oli tehdä graafinen esitys 1. asteen ja 2. asteen opinnoista.

Entäs 3. aste? Olisiko yhtenäisessä Euroopassa pyritty suorittamaan koko tutkinto kerralla, vai voiko ensin suorittaa alemman ja sitten vasta ylemmän asteen? 3. Asteella varmaan toimisivat amk ja yliopistot..

Ja mitä tulee tuohon väestönkasvuun, listaan ensin noita lukuja ja lasketaan sitten:

• Sodan jälkeen Ruotsiin muutti ~500 000 suomalaista 70-lukuun mennessä, joista lopulta noin puolet palasi takaisin (lasketaan ettei tätä tapahdu).
  
• Vuonna 1940 Suomessa asui 3,695,617 ihmistä. Sodan jälkeen iskenyt vauvakuume kohotti Suomen väkiluvun yli neljään miljoonaan (~600 000 lasta syntyi viidessä vuodessa), lasketaan tähän vielä syntyvyys Karjalassa.
  
• Kansallissosialistinen Eurooppa korostaa naisen asemaa ja tämä lisää syntyvyyttä, tai ainakin hidastaa sen laskua.
  
• Olisiko Suomi alkanut vaatia Ruotsilta kaikkien sotalapsien palauttamista sodan päätyttyä? Palautuksia tehtiin Talvisodan jälkeen ja jokseenkin Jatkasodankin jälkeen, mutta noin 15 000 sotalasta jäi Ruotsiin.
  

Suurpiirteinen väestönkasvu:
1940 - 3 695 617 (Tähän lisätään väestönkasvu noin 30-40 000/vuodessa + 63 000 inkeriläistä)
1946 ~ 3 969 000 (Väestönsiirrot alkavat, 65 000 venäläistä siirretään pois, vauvakuume alkaa ja naisten asemaa korotetaan -> väestönkasvu lisääntyy ~120 000 /vuosi)
1948 ~ 4 144 000 (100 000 karjalaista siirretään Venäjältä Suomeen, vauvakuume jatkuu, lasketaan pois Ruotsiin suuntautunut maastamuutto 500 000/20v=25 000/v)
1950 ~ 4 518 000 (vauvakuume loppuu, 100 000 lasta syntyy 1950, oikea väkiluku oli 4 000 000. 25k/v Jää Suomeen + väestönkasvu ~ 1,12% ?)
1960 ~ 5 343 000 (oikea väkiluku oli 4 446 000. 100 000 Jää Suomeen + väestönkasvu ~ 0,86% ?)
1970 ~ 5 930 000 (oikea väkiluku oli 4 598 000. väestönkasvu ~ 0,52% ?)
1980 ~ 6 245 000 (oikea väkiluku oli 4 788 000, väestönkasvu ~ 0,41% ?)
1990 ~ 6 506 000...

Voihan tuohon vielä lisätä jotain että saadaan enemmän porukkaa, lisääntyvä uskonnollisuus saattaisi myös kasvattaa perheiden kokoa, myös syntyvyys Karjalassa voisi olla korkeampi 40-70 luvuilla maatiloilla. Riippuu vähän miten kaupungistuminen on lähtenyt käyntiin Suomessa.

[achtung]

luuger said:

[/li][li]Olisiko Suomi alkanut vaatia Ruotsilta kaikkien sotalapsien palauttamista sodan päätyttyä? Palautuksia tehtiin Talvisodan jälkeen ja jokseenkin Jatkasodankin jälkeen, mutta noin 15 000 sotalasta jäi Ruotsiin.
[/list][/quote]
IKL muuten vaati kaikkien sotalasten palautusta takaisin Suomeen perustellen mm. juuri väestönkasvuun liittyvillä seikoilla.

[Puoluesihteeri]

Itä-Karjalassa arvioitiin olevan elinmahdollisuuksia noin miljoonalle kansalaiselle. Olen ehkä arvioinut tuon väestönkasvun hieman yläkanttiin, vaikka laskettaisiinkin mukaan sotalapset, väestönsiirrot ja muuttoliike jota ei tapahtunut. kenties tuo 6+ miljoonaa olisi uskottavampi.