|
Post by Puoluesihteeri on Apr 24, 2007 8:32:39 GMT 2
Suomen koulutusjärjestelmä tyytyi vain ottamaan Saksasta mallia (niin kuin se oli tehnyt jo vuosikymmenten ajan ennen sotaa), ei apinoimaan kansallissosialistista järjestelmää sellaisenaan. Lukioiden ja ammatikoulun rinnalle SVL olisi varmaan perustanut omia yksityisiä poliittisia koulujaan Napolan mallin mukaan.
Hahmotelma korkeakouluista on varsin pätevä. Helsingin yliopiston yhteyteen pitäisi lisätä jo mainittu Blut und Boden -henkinen maatalouden ja agraarihistorian tutkimuslaitos.
Helsingin ja Turun lisäksi olisi perustettu Viipurin (Karjalan) ja Oulun (Pohjanmaan) yliopistot. Äänislinnassa sijaitsisi Karjalan yliopiston maatalous- ja metsätieteellinen tiedekunta ja ainakin pari ammatillista ja liiketaloudellista korkeakoulua.
Itse olin ajatellut, että Turku keskittyisi lääketieteeseen ja biologiaan (Valtakunnan maailmassa Arvo Ylppö toimii Turussa), Helsinki luonnontieteeseen ja historiaan (Nevanlinna, Linkomies, Jutikkala) ja Viipuri yhteiskunnallisiin aineisiin.
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Apr 24, 2007 17:04:30 GMT 2
2. Aste ainakin näyttää hyvältä, ei ainakaan vaihtoehdot lopu kesken mihin jatkaa peruskoulusta. Osaako kukaan tehdä taulukoita näillä tageilla? Yritin melkein puolituntia mutta en saanut yhtään lisälaatikkoa mihinkään suuntaan vaikka yritin sijoittaa tageja jokaiseen mahdolliseen väliin. Tarkoitus oli tehdä graafinen esitys 1. asteen ja 2. asteen opinnoista. Entäs 3. aste? Olisiko yhtenäisessä Euroopassa pyritty suorittamaan koko tutkinto kerralla, vai voiko ensin suorittaa alemman ja sitten vasta ylemmän asteen? 3. Asteella varmaan toimisivat amk ja yliopistot.. Ja mitä tulee tuohon väestönkasvuun, listaan ensin noita lukuja ja lasketaan sitten: - Sodan jälkeen Ruotsiin muutti ~500 000 suomalaista 70-lukuun mennessä, joista lopulta noin puolet palasi takaisin (lasketaan ettei tätä tapahdu).
- Vuonna 1940 Suomessa asui 3,695,617 ihmistä. Sodan jälkeen iskenyt vauvakuume kohotti Suomen väkiluvun yli neljään miljoonaan (~600 000 lasta syntyi viidessä vuodessa), lasketaan tähän vielä syntyvyys Karjalassa.
- Kansallissosialistinen Eurooppa korostaa naisen asemaa ja tämä lisää syntyvyyttä, tai ainakin hidastaa sen laskua.
- Olisiko Suomi alkanut vaatia Ruotsilta kaikkien sotalapsien palauttamista sodan päätyttyä? Palautuksia tehtiin Talvisodan jälkeen ja jokseenkin Jatkasodankin jälkeen, mutta noin 15 000 sotalasta jäi Ruotsiin.
Suurpiirteinen väestönkasvu: 1940 - 3 695 617 (Tähän lisätään väestönkasvu noin 30-40 000/vuodessa + 63 000 inkeriläistä) 1946 ~ 3 969 000 (Väestönsiirrot alkavat, 65 000 venäläistä siirretään pois, vauvakuume alkaa ja naisten asemaa korotetaan -> väestönkasvu lisääntyy ~120 000 /vuosi) 1948 ~ 4 144 000 (100 000 karjalaista siirretään Venäjältä Suomeen, vauvakuume jatkuu, lasketaan pois Ruotsiin suuntautunut maastamuutto 500 000/20v=25 000/v) 1950 ~ 4 518 000 (vauvakuume loppuu, 100 000 lasta syntyy 1950, oikea väkiluku oli 4 000 000. 25k/v Jää Suomeen + väestönkasvu ~ 1,12% ?) 1960 ~ 5 343 000 (oikea väkiluku oli 4 446 000. 100 000 Jää Suomeen + väestönkasvu ~ 0,86% ?) 1970 ~ 5 930 000 (oikea väkiluku oli 4 598 000. väestönkasvu ~ 0,52% ?) 1980 ~ 6 245 000 (oikea väkiluku oli 4 788 000, väestönkasvu ~ 0,41% ?) 1990 ~ 6 506 000... Voihan tuohon vielä lisätä jotain että saadaan enemmän porukkaa, lisääntyvä uskonnollisuus saattaisi myös kasvattaa perheiden kokoa, myös syntyvyys Karjalassa voisi olla korkeampi 40-70 luvuilla maatiloilla. Riippuu vähän miten kaupungistuminen on lähtenyt käyntiin Suomessa.
|
|
|
Post by achtung on Apr 24, 2007 18:40:28 GMT 2
[/li][li]Olisiko Suomi alkanut vaatia Ruotsilta kaikkien sotalapsien palauttamista sodan päätyttyä? Palautuksia tehtiin Talvisodan jälkeen ja jokseenkin Jatkasodankin jälkeen, mutta noin 15 000 sotalasta jäi Ruotsiin. [/list][/quote] IKL muuten vaati kaikkien sotalasten palautusta takaisin Suomeen perustellen mm. juuri väestönkasvuun liittyvillä seikoilla.
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Apr 24, 2007 23:12:20 GMT 2
Itä-Karjalassa arvioitiin olevan elinmahdollisuuksia noin miljoonalle kansalaiselle. Olen ehkä arvioinut tuon väestönkasvun hieman yläkanttiin, vaikka laskettaisiinkin mukaan sotalapset, väestönsiirrot ja muuttoliike jota ei tapahtunut. kenties tuo 6+ miljoonaa olisi uskottavampi.
|
|