|
|
Post by einstein on Mar 30, 2007 12:51:35 GMT 2
Millainen maakuntajako Suur-Suomeesa olisi? Varmaankin Sodassa Kannaksella saadut alueet olisi liitetty Viipurin/Kannaksen maakuntaan, mutta mitenkäs Aunus, Viena ja Kuola olisi jaettu?
|
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Mar 30, 2007 12:59:27 GMT 2
Suomen valtion alueellisina hallintoyksiköinä ovat läänit, joita on 15. Läänijako perustuu vuonna 1939 voimassa olleeseen. Norjalta saadut alueet (Vesisaari) on liitetty Lapin lääniin, johon myös Petsamo Kolosjoen nikkelikaivoksineen edelleen kuuluu.
Varsinainen Itä-Karjala on alueen suuren koon vuoksi jaettu kahteen lääniin. Näiden lisäksi Kuollan niemimaa muodostaa oman erityishallintoalueensa. Kolmen uuden läänin länsirajana on Tarton rauhassa vuonna 1920 määritelty Suomen itäraja. Vienan ja Aunuksen läänien välinen raja noudattaa historiallisten venäläisten Aunuksen (Olonets) ja Arkangelin (Arhangelsk) kuvernementtien välistä rajaa. Se lähtee lännessä vanhalta rajalta Kuhmon korkeudelta siten, että eteläisen Aunuksen läänin puolelle jäävät Kiimasjärven, Rukajärven, Paateneen ja Pietarjaaman (Petrovo-Jamskaja) pitäjät, Vienan lääniin Kontokin, Jyskyjärven, Tunkuan, Suikujärven, Lapinan, Kolesman ja Njuhtsan kunnat.
Vienan ja Kuollan raja on myös historiallinen. Se kulkee vanhalta valtakunnanrajalta Kaitatunturin ja Ripinäjoen eteläpuolitse itään, tekee Hetesovan länsipuolella jyrkän mutkan kohti pohjoista Imandrajärven läntiseen pohjukkaan, jatkuu järven läpi sen itäiseen päähän ja sieltä etelään Kolvitsjärven kautta Vienanmeren Kantalahteen.
|
|
|
|
Post by einstein on Mar 30, 2007 13:10:29 GMT 2
Ahaa. Eli siis Germanian malliin(mikäli oikein ymmärsin) varsinaisia maakuntia ei ole, vaan ne on yhdistetty lääneihin?
MItenkäs tässä tapauksessa kävisi maakuntaradioille, jos niitä Suur-Suomessa vielä onkaan? Vai olisivatko nekin lääninradioita?
|
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Mar 30, 2007 14:15:37 GMT 2
Ellen ole ihan väärässä, Suomessa ei ollut virallisesti maakuntia ennen vuoden 1997 lääninuudistusta ( lähde). Historialliset maakunnat tietysti ovat, ja niiden joukkoon olisi sitten lisätty Viena ja Aunus. Kuollan niemimaalla on oma erityisasemansa osittain saksalaisten hallinnoimmana. Itä-Karjalassa olisi oikeus käyttää Suomen lipun rinnalla Karjalan lippua sekä Gallen-Kallelan suunnittelemaa vaakunaa, vähän samaan tapaan kuin Ahvenanmaalla on oma lippunsa. |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Mar 30, 2007 15:13:58 GMT 2
Aikaisemmin maakuntaliitot olivat seutukaavaliittoja, ennen kuin ne muutettiin maakunniksi.
Entäs Suur-Suomen läänit, miten niissä menee vallankäyttö? Onko niillä valtaa omiin asioihin vai onko ne suoraan keskushallinnon komennon alaisia? Onko olemassa lääninvaltuustoja, jotka kansa valitsee? Oikeasti läänit on valtion toimintoja, eivät itsellisiä alueorganisaatioita. Maaherra on eräänlainen keskushallinnon "suurlähettiläs" alueella.
Entä valtakunnan Saksan aluejako? Wikipedian mukaan keisarikunnan osavaltiot, (onko oikea suomennos), Bundesstaat, jotka olivat kuningaskuntia, suurherttuakuntia, herttuakuntia, ruhtinaskuntia, vapaa- ja hansakaupunkeja ja Elsass-Lothringenin valtakunnamaa.
Weimarin tasavalta oli jaettu osavaltiohin (Land) jotka olivat vapaavaltioita, tasavaltoja, vapaa-ja hansakaupunkeja ja kansanvaltioita.
Wikipedian kartan mukaan natsi-saksassa oli osavaltioiden rajat aika lailla samoja kuin Keisarikunnassa tai Weimarin tasavallassa mutta natsihallinto lakkautti osavaltioparlamentit ja siirsi osavaltiot keskushallinnon valvontaan. Entäs vaihtoehtohistoriassa 1945-1991, palautettiinko valtuuksia osavaltioille?
|
|
|
|
Post by achtung on Mar 30, 2007 16:53:40 GMT 2
Saksassa Bundestaat/Bundesland on epävirallisempi ja virallinen nimi on Land(ja monikko Länder, jos kiinnostaa). Hitlerhän korvasi tuon osavaltio-systeeminen omalla kansallissosialistisella Gau-järjestelmällä. Yleensä Gaun rajat menivät vanhojen osavaltioiden rajojen mukaan. Gau-järjestelmän heikkoutena voidaan pitää, että alueen johtajalla Gauleiterilla oli lähes rajaton valta ja paikallisilla muilla virkamiehillä ei ollut mitään todellista valtaa, mikä luonnollisesti aiheutti korruptiota, mikä taas söi kansallissosialistista valtiota.
Luultavasti olisi 50-luvulla tajuttu nuo Gauleiterin "rajattoman" vallan heikkoudet ja ruvettu hiukan parantamaan jotenkin. Monet Gauleiterit olivat muuten vanhoja katutappelijoita, joille piti antaa joku palkkio.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Sept 22, 2007 19:21:41 GMT 2
Suomessa maakuntaliittojen rooli on toteuttaa aluekehitystehtäviä ja elinkeinopolitiikkaa omalla alueellaan.
Miten siinä Gau-järjestelmässä valittiin Gauleiter? Valitsiko sen Führer vai puolueen piirijärjestö eli siis kyseisessä Gaussa toimiva puolueen alaosasto?
Jotta Gauleiter ei toimisi itsevaltaisesti, sen pitäsi olla vastuussa jollekin, joka voi tarvittaessa erottaa sen ja valita toisen tilalle. Pitäs kai olla puoleen hallitsema Gau-parlamentti joka sitten nimittäisi Gau-hallituksen ja Gauleiterin. Tuo ois eräänlaista puolueen sisäistä Gau-tasolla toimivaa demokratiaa. Voisko tuommoinen olla mahdollista?
Entäs paikallishallinto, eli kaupunkien ja kuntien hallinto? Oliko niillä valtuustot ja pormestari?
|
|
|
|
Post by achtung on Sept 22, 2007 19:46:57 GMT 2
Miten siinä Gau-järjestelmässä valittiin Gauleiter? Ymmärtääkseni Führer nimitti Gauleiterit. Jotta Gauleiter ei toimisi itsevaltaisesti, sen pitäsi olla vastuussa jollekin, joka voi tarvittaessa erottaa sen ja valita toisen tilalle. Pitäs kai olla puoleen hallitsema Gau-parlamentti joka sitten nimittäisi Gau-hallituksen ja Gauleiterin. Tuo ois eräänlaista puolueen sisäistä Gau-tasolla toimivaa demokratiaa. Voisko tuommoinen olla mahdollista? Hitleriläiset olivat tässäkin tehneet niin, että oli perustettu virat nimeltään Gebietsinspekteur der Parteileitung ja Reichsinspekteur der Parteileitung, joiden tehtävänä oli juuri tutkia mahdollisia rikkomuksia puolueen sisällä. Kyseiset tutkijat olivat (muistaakseni) Hessin alaisuudessa. |
|
