|
Post by achtung on Aug 5, 2007 19:17:30 GMT 2
Saisikohan fasistinen futurismi mitään arvostusta Hitlerin jälkeen? Hitler oli leimannut kyseisen suunnan rappiotaiteisiin kuuluvaksi, vaikka koulukunnan jäsenet olivat fasisteja. Fasistista arkkitehtuuria: www.littorio.com/arc/arc-e.htm
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Aug 14, 2007 20:15:52 GMT 2
Hitlerin ja sen seuraajien käsityksillä arkkitehtuurin tyylisuuntien hyvyydestä tai huonoudesta on kai suurin painoarvo Valtakunnan Saksassa, ei ehkä niinkään sen liittolaismaissa.
Uskoisin, että Suomessa sodan jälkeen suosittaisiin aika paljon kansallisromantiikkaa ja jugendia. Onhan ne kauniimpia tyylejä kuin joku funktionalismi, joka on ihan rumaa. Luulisin että vanhempi arkkitehtuuri on suuremmassa arvossa kuin oli oikeassa maailmassa.
|
|
|
Post by aatuntie on Aug 21, 2007 22:30:34 GMT 2
Saisikohan fasistinen futurismi mitään arvostusta Hitlerin jälkeen? Hitler oli leimannut kyseisen suunnan rappiotaiteisiin kuuluvaksi, vaikka koulukunnan jäsenet olivat fasisteja. Fasistista arkkitehtuuria: www.littorio.com/arc/arc-e.htmMinulle tuo futuristinen arkkitehtuuri ei ollut aiemmin tuttua.. kiinnostavia rakennuksia. Harmi kun ei ole rakennusvuosia merkattu, että voisi päätellä mihin suuntaan tyyli kehittyi. Monethan noista ovat tyylillisesti lähellä meikäläistä funkkista. Toisaalta 1. MS:n jälkeen pohjoismaissakin kukoistannut klassismi tulee noista toisista mieleen. Itse edelleen vähän epäilen, että etenkin Suomessa olisi noin voimakkaasti palattu aikaisempien vuosikymmenten tyyleihin sodan jälkeen. Reaalihistoriassa modernin tyylin ihailu oli 40-50-luvuilla niin suurta läpi yhteiskunnan. Se olisi edellyttänyt aikamoista muutosta arkkitehtikunnassa ja muussa kulttuurielämässä. Kyllähän reaalihistorian sodanjälkeisessä funkkiksessa hiukan palattiin perinteisempiin rakenne- ja tyyliratkaisuihin, esim. tasakattojen sijaan harjakattoja. Kertaustyylit ja jugend olivat kuitenkin arvostusasteikon alapäässä. Oletetaanko sitten, että esim. kansallisromanttinen tyyli kokisi uudelleensyntymisen sellaisenaan juuri Karjalan jälleenrakennuksen tarpeisiin, luomaan Suur-Suomelle yhtenäisyyttä? Itse uskoisin että tyyli olisi pikemminkin jotain funkkiksen ja "karelistisen" tyylin sekoitusta ainakin alkuun, harvoin tyylit muuttuvat ihan yht' äkkisesti. Muuten tuo natsien suhteutuminen Bauhausin tuotoksiin (josta funkkis pitkälti periytyy) ei ollut ihan yksioikoinen, jos wikipediaan uskoo: Tuo fraktuuran kielto oli minulle uusi tieto, hassua että fraktuuraa pidetään nykyäänkin natsikirjasimena vaikka natsit hylkäsivät sen lopulta...
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Aug 22, 2007 1:01:18 GMT 2
Fraktuurasta antikvaan siirtyminen oli tri Goebbelsin työtä. Fraktuuraa pidettiin kömpelönä ja vaikealukuisena; lisäksi se oli leimautunut liian konservatiiviseksi. Kirjasimen muutos 1941 voidaan nähdä yhtenä merkkinä kansallissosialismin "kansainvälistymisestä". Asia piti selittää virallisesti jotenkin Hitlerille, joten päästä vedettiin tuo teoria fraktuuran juutalaisesta alkuperästä.
|
|
|
Post by achtung on Aug 22, 2007 14:18:58 GMT 2
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Aug 22, 2007 22:58:42 GMT 2
Ei, ei, sütterlin on perinteinen saksalainen kaunokirjoitus, josta luovuttiin vasta sodan jälkeen. Mutta nyt taitaa mennä juttu jo kauas aiheesta.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Aug 26, 2007 13:46:14 GMT 2
Vuonna 1908 järjestettiin arkkitehtikilpailu eduskunnan taloa varten. Sen voitti Eliel Saarinen. Onko kellään tietoa mistä näkisi kuvia tai piirustuksia talon suunnitelmista?
|
|
|
Post by aatuntie on Aug 28, 2007 21:19:01 GMT 2
Vuonna 1908 järjestettiin arkkitehtikilpailu eduskunnan taloa varten. Sen voitti Eliel Saarinen. Onko kellään tietoa mistä näkisi kuvia tai piirustuksia talon suunnitelmista? Puoluesihteerikin lupaili aiemmin piirustuksia Saarisen Kalevalatalosta, mutta ei ole näkynyt... Varmaan tuosta opuksesta löytyisi.. kyseessä lienee Tähtitorninmäelle ehdotettu suunnitelma? Tuo tuskin olisi toteutunut suunnitellussa laajuudessaan missään tapauksessa, mutta Kalevalatalosta olen näynyt piirustukset kirjassa Eliel Saarinen: The Projects, saatavissa yliopiston pääkirjastosta. Voinen hankkia sen sieltä. Kävin joku viikko sitten kaupunginkirjastosta etsimässä itse kuvia talosta ja löysin jonkun tuhdin opuksen Saarisen töistä, en muista oliko sama kirja. Ei lähtenyt mukaan, koska ei mahtunut reppuun silloin
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Aug 29, 2007 9:17:05 GMT 2
Kirja on Eliel Saarinen: projects 1896-1923 (1990). Kirjasto: Hum tdk kirj. Päärak. taidehistoria, ei kotilainaan. Kaupunginkirjastossa on yksi lainattava kappale Rikhardinkadun kirjastossa, käyn siellä tänään.
|
|
|
Post by aatuntie on Sept 8, 2007 16:38:17 GMT 2
Vuonna 1908 järjestettiin arkkitehtikilpailu eduskunnan taloa varten. Sen voitti Eliel Saarinen. Onko kellään tietoa mistä näkisi kuvia tai piirustuksia talon suunnitelmista? Lainasin viimein kirjastosta kirjan Eliel Saarinen, Suomen aika (1990)Tässä kuva Saarisen eduskuntatalosuunnitelmasta. Voin laittaa myös pohjapiirrokset: Ajattelin testailla toista mallinnossoftaa mallintamalla Kalevalatalon.. saa nähdä tuleeko siitä mitään..
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Sept 11, 2007 12:10:22 GMT 2
Ihan mielenkiinnosta, opiskeletko alaa vai oletko muuten vain aktiivinen harrastaja? Tuli mieleeni, sillä itse aloitin juuri 3d-visualisoinnin linjalla muotoiluinstituutissa.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Sept 11, 2007 15:58:10 GMT 2
Ois kiinnostavaa nähdä miltä Saarisen eduskuntatalon sisätilat näyttäis. Täysistuntosali ym. muut osat.
|
|
|
Post by aatuntie on Sept 15, 2007 19:55:14 GMT 2
Ihan mielenkiinnosta, opiskeletko alaa vai oletko muuten vain aktiivinen harrastaja? Tuli mieleeni, sillä itse aloitin juuri 3d-visualisoinnin linjalla muotoiluinstituutissa. Harrastukseksi voisi mallinnoksen lähinnä lukea.. olen kyllä alaa joskus opiskellut Lahden muotoiluinstituutissa. Viime aikoina olen tutkinut eri mallinnosohjelmia sillä ajatuksella, että työpaikalle joku uusi hankittaisiin. Uuden ohjelman opiskelussa menee kyllä aikaa.. Itse tarkoitat muotoiluinstituutilla varmaan Evtekiä, siellä ainakin tuollainen linja näyttää olevan? Ainoa oikea ja alkuperäinen Muotoiluinstituutti on tietenkin Lahdessa Pari lisäkuvaa Saarisen eduskuntatalosuunnitelmasta: Kirjan mukaan tsaari piti monumentaalista suunnitelmaa "yllättäen" liian kalliina. Puutarhalautakuntakaan ei tykännyt suunnitelmaan sisältyneistä terasseista, jotka olisivat hävittäneet ympäröivää puistoa. Myös itse rakennuksen kritisoitiin olevan "pelkkiä julkisivuja". Toiseksi tullutta Gesellius-Lindgrenin suunnitelmaa pidettiin sisätiloitaan onnistuneemmalta - herroillahan oli yhteinen arkkitehtitoimisto vuosisadan vaihteessa, mutta se hajosi vuonna 1905.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Sept 17, 2007 15:16:13 GMT 2
Kiinnostavia piirroksia.
Ei kai tsaari edes halunnu eduskuntaa, kun ei halunnu duumaakaan mutta oli pakotettu hyväksymään parlamentit. Toisaalta ois kai Suomen suuriruhtinaskunta voinu maksaa itse eduskuntatalon rakennustyön jos kerta tsaari Pietarista ei halua osoittaa määrärahaa. Kerätköön rahaa vaikka kansalaiskeräyksen ja suurlahjoittajien avulla jos ei valtion budjetista riitä koko summaa.
Onko kuvia siitä Geselius-Lindgrenin suunnitelmasta?
|
|
|
Post by aatuntie on Oct 18, 2007 17:46:12 GMT 2
Kiinnostavia piirroksia. Ei kai tsaari edes halunnu eduskuntaa, kun ei halunnu duumaakaan mutta oli pakotettu hyväksymään parlamentit. Toisaalta ois kai Suomen suuriruhtinaskunta voinu maksaa itse eduskuntatalon rakennustyön jos kerta tsaari Pietarista ei halua osoittaa määrärahaa. Kerätköön rahaa vaikka kansalaiskeräyksen ja suurlahjoittajien avulla jos ei valtion budjetista riitä koko summaa. Onko kuvia siitä Geselius-Lindgrenin suunnitelmasta? Ei ollut kirjassa Gesellius-Lindgrenin suunnitelmasta kuvaa, kirjastosta en myöskään löytänyt mitään tämän Gesellius-Lindgrenin toimiston tuotoksista. Nyt taas pitkästä aikaa jatkoin vähän tämän Kalevalatalo-projektin parissa, tässä hahmotelmaa, yksityiskohtia puuttuu paljon, valoja ja tekstuureja pitää säätää jne... Tästä ei voi tulla kovin tarkasti todellisten visioiden mukaista, sillä Saariselta jäi vain joitain sekalaisia päiväämättömiä piirroksia, ei tiedetä mihin suuntaan suunnitelmat olivat kehittymässä.
|
|