|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jan 7, 2007 17:07:32 GMT 2
Minkälaisia kaupunkeja ovat vaihtoehtohistorian mukaan ne Saksan kaupungit jotka oikeasti jäivät sodan jälkeisten rajamuutosen jälkeen DDR:n tai Puolan puolelle ja Itä-Preussi meni Venäjälle? Oikeassa historiassa tuhoutuneiden rakennusten tilalle rakennettiin monessa tapauksessa ruma neuvostotyylinen betonitalo, jotta se kuvastaisi sosialismia ja kommunisimia. Myös täysin ehjiäkin rakennuksia purettiin tarkoituksellisesti ja tilalle rakennettiin rumia neuvostotyylisiä betonitaloja. Neuvostoliittolaiset ja sitä kumartavat kommarit ajattelivat että kaikki vanhat ja yleensäkin ennen v. 1939 rakennetut rakennukset edustivat "taantumusta", "porvarillisuutta", "imperialismia", "neuvostovastaisuutta", "antikommunismia", "antisosialismia", "venäläisvastaisuutta" ja kaikkea muuta tuon tapaista.
Esimerkiksi Königsbergissä, jonka venäläiset nimesivät Kaliningradiksi, käytännössä kaikki saksalainen vanha arkkitehtuuri mikä ei tuhoutunut sodassa hävitettiin, oli kyse sitten keskiaikaisesta rakennuksesta tai 1900-luvun alun jugendtalosta. Tilalle tuli neuvostotyylisiä rumia taloja. DDR:ssä varmaan rakennettiin samalla tavalla joskaan itäsaksalaiset eivät liene ihan niin pahasti hävittäneet vanhaa saksalasita arkkitehtuuria kuin venäläiset tekivät Kaliningradissa. Nykyään oikeasti entisen Itä-Saksan alueella on purettu DDR:n aikaisia rumilustaloja jotta niistä päästäisiin eroon.
Mutta miten vaihtoehdohistoriassa jälleenrakennettiin niitä kaupunkeja jotka Saksa oikeasti menetti DDR:lle, Puolalle tai Venäjälle? Tarkoitan esimerkkeinä Berliinin itäosaa, Dresdeniä, Leipzigia, Stettiniä (puol. Szczecin), Danzigia (puol. Gdańsk), Königsbergiä, Breslauta (puol. Wrocław) ja Posen (puol. Poznań). Voisin arvata saksalaiset olisivat rakentaneet tuhoutuneen rakennuksen tilalle saman näköisen rakennuksen mikä siinä sijaitsi. Kai saksalaiset arvostivat vanhoja saksalaisia rakennuksia, joita oli keskiaikaisista taloista aina 1900-luvun alun jugendiin.
Vai olisiko Saksassa rakennettu tuhoutuneiden talojen tilalle uusklassismia vai (uus-)jugendia ja sitä rakennustyyliä jota Suomessa kutsutaan kansallisromantiikkaksi?
|
|
|
Post by achtung on Jan 7, 2007 21:02:22 GMT 2
Tuskin noita idän kaupunkeja tarvitsisi pahemmin kunnostaa, kun suurimman niiden kohtaaman tuhon aiheutti puna-armeija ja Führerin käskemä Neron käskyn poltetun maan-taktiikka( en.wikipedia.org/wiki/Nero_Decree ). Berliinin tuhoutuneitten talojen rauniot raivattaisiin ja niitten päälle rakennettaisiin Welthauptstadt Germania. Berliinihän piti käytännössä rakentaa täysin uudelleen.
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Apr 12, 2007 18:30:31 GMT 2
Esimerkki rakennuksesta joka ois vaihtoehtohistoriassa jäänyt jäljelle on Berliner Stadtschloss, palatsi jossa Prussin kuninkaat asuivat vuodesta 1701 ja Saksan keisarit 1871 alkaen. Weimarin tasavallassa linna toimi museona. de.wikipedia.org/wiki/Berliner_StadtschlossOikeassa historiassa DDR purki sen kun se väitti sen edustavan "Preussilaista militarismia". Taidehistorijoitsijat vastustivat purkamista. Kommarit rakensi tilalle DDR:n parlamenttitalon, jonka purkamista puolestaan harkitaan nyt. Vaihtoehtohistoriassa Saksa voitti sodan joten Stadtschloss olisi jäänyt jäljelle. Varmaan se ois pidetty museona.
|
|
|
Post by einstein on Jun 15, 2007 15:26:30 GMT 2
Miten itä-Euroopassa olisi uudisrakennettu vahnoja neuvostokaupunkeja? Olisiko ne muutetty kansallissosialistisiksi mallikaupungeiksi myös arkkitehtuurin suhteen?
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jun 15, 2007 16:39:18 GMT 2
En nyt vastaa edelliseen viestiin, mutta laitan muutaman kuvan Budapestistä. Budapestin läntinen rautatieasema (Nyugati palyaudvar). Budan puolelta, Tonavan rannalla. Erityisesti oikeanpuoleinen rakennustyyli teki minuun vaikutuksen (koitan ettiä vielä paremman kuvan rakennuksesta). Hieman mahtipontisempaa. Koitan ettiä vielä jotain fiksun näkösiä jotka eivät ole ihan yhtä mahtipontisia. Luulen että Budapest ei kuitenkaan kuuluisi Itä-Eurooppaan vaan arkkitehtuuriin vaikuttaa kulttuuriperimä.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Jun 15, 2007 19:10:38 GMT 2
Miten itä-Euroopassa olisi uudisrakennettu vahnoja neuvostokaupunkeja? Olisiko ne muutetty kansallissosialistisiksi mallikaupungeiksi myös arkkitehtuurin suhteen? Ainakin oikeassa Neuvostoliitossa asuttavassa kunnsossa olevista rakennuksista oli niin järjetön pula, että hyvä kun saatiin ylipäätään tönöjä rakennettua, ja laatu oli sen mukasta.
|
|
|
Post by aatuntie on Jul 20, 2007 14:05:47 GMT 2
Kiinnostuin visioimaan miltä vaihtoehtohistorian monumentaali-Helsinki voisi näyttää... Suur-Suomen historiassa kirjoitetaan: Tässä on piirros Oiva Kallion vuoden 1924 asemakaavakilvan voittoehdotus Rautatieaseman-Töölönlahden alueesta: Tein rendauksen ja kuvaupotuksen ilmakuvaan miltä sen toteutus voisi näyttää, mainittakoon tosin, että tuo yllä oleva piirros oli ainoa lähteeni: Näkymä on siis pohjoisesta etelän suuntaan, reaalimaailman Finlandiatalo olisi oikealla keskellä. Ainakin osa Töölönlahtea on tässä täytetty. Rautatiekiskojen suuntaisesti kulkee iso pääkatu päättyen aukioon Postitalon edustalla (alunperin väliaikaiseksi suunnitellun Lasipalatsin tilalle sijoitin muita pytinkejä). Töölöstä Kallioon pääsee kätevästi ratapihan ylittävää leveää siltaa pitkin. Eduskuntatalon edessä olevalle aukiolle laitoin Marskin hevosineen, tähyämään itään päin .. Vähän kyllä epäilyttää, olisiko sodanjälkeisen Suur-Suomen arkkitehtuurissa ja muussa taiteessa menty noin voimakkaasti Saksan suuntaan, Suomi kuitenkin säilyi lähinnä demokratiana ja varmaan Aalto ja muut modernistiset arkkitehdit ja taiteilijat pysyivät maassa oppeineen ja ajatuksineen? Vai olisiko joku ylempi auktoriteetti määrännyt millaista Suur-Suomen rakennus- ja muun taiteen pitää olla? Reaalimaailman 1950-luvulla suomalainen taideteollisuus kukoisti, muotoilu oli maailman huippua, mitenkäs tässä vaihtoehtohistoriassa? Oiva Kallion suunnitelma sopisi (ilman Marskia ) hyvin myös vaihtoehtoiseen Neuvosto-Suomeen, Stalinin ajan arkkitehtuuri ei tainnut olla kovin kaukana Speerin megalomaanisista visioista.. koreilevammaksi (kermakakkupilvenpiirtäjät ym.) venäläisten klassistista tyyliä voisi luonnehtia.
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Jul 20, 2007 16:49:12 GMT 2
Erinomaista, Aatuntie! Tuo on aivan erinomainen kuva. Tuollaisia renderöintejä näkisi mielellään enemmänkin... Lisäksi se vastaa juuri omaa mielikuvaani Suur-Helsingistä. Uskon, että arkkitehtuurissa sodanjälkeiest suuntaukset noudattaisivat yleiseurooppalaista linjaa, ja fasistinen tyylin pääsisi ainakin julkisrakentamisessa niskan päälle. Alvar Aalto todennäköisesti muuttaisi Yhdysvaltoihin.
Olisi muuten upeaa, jos joku pystyisi tekemään 3d-mallinnoksen Kalevalatalosta.
|
|
|
Post by aatuntie on Jul 22, 2007 15:45:18 GMT 2
Kiitos kiitos, Tuo Kalevalatalo voisi olla kiinnostava mallinnoskohde myös, mutta en ole nähnyt siitä muita kuvia kuin Valtakunnankin sivuilla esitetyn: Ehkä jostain Saaris-historiikista voisi löytyä enemmän piirroksia..? Itse vietän parhaillaan lomaa maaseudulla, tuskin paikallisesta kirjastosta löytyy. Tässä piirros vuoden 1915 Munkkiniemi-Haaga -suunnitelmasta. Tosin Wikipedian mukaan Saarinen piirsi Kalevalatalon Munkkiniemeen vasta tämän suunnitelman jälkeen, 20-luvulla.
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Jul 22, 2007 19:19:12 GMT 2
Tuo tuskin olisi toteutunut suunnitellussa laajuudessaan missään tapauksessa, mutta Kalevalatalosta olen näynyt piirustukset kirjassa Eliel Saarinen: The Projects, saatavissa yliopiston pääkirjastosta. Voinen hankkia sen sieltä.
|
|
|
Post by aatuntie on Jul 24, 2007 13:23:32 GMT 2
Tuo tuskin olisi toteutunut suunnitellussa laajuudessaan missään tapauksessa, mutta Kalevalatalosta olen näynyt piirustukset kirjassa Eliel Saarinen: The Projects, saatavissa yliopiston pääkirjastosta. Voinen hankkia sen sieltä. Harvoinpa noin suurelliset suunnitelmat kokonaisuudessaan toteutuu, ylijumala Aallon Töölönlahti-suunnitelmastakaan ei reaalimaailmassa totetunut muuta kuin Finlandia-talo - kai hyvä niin..? Mutta laitas parit skännit Kalevala-pytingistä tänne, niin katellaan
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Aug 4, 2007 22:16:28 GMT 2
|
|
|
Post by Doktor Schmidt on Aug 5, 2007 11:14:21 GMT 2
Magdeburgin keskustassa tulee aivan sellainen olo,kuin olisi Tallinnassa...täysin samaa tyyliä. Keskustassa ei tosin ollut sodan jälkeen pystyssä kuin pari taloa. Nyt sielläkin DDR:n standarditaloja hajotetaan, koska väkiluku on pienentynyt yli sadalltuhannella raskaan teollisuuden sulkiessa ovensa. Mitenkähän olisi käynyt Potsdamin? Siellä on vanhoja taloja pystyssä enemmän kuin missään muualla Saksassa, koska puolet kaupungista oli NL:n sotilasaluetta ja loppujakaan ei paljoa korjattu, koska kukaan ei sinne DDR:n aikana tainnut muuttaa. Sotilasalueelta johtaa Länis-Berliiniin Glienicken silta, jonka kautta vakoojia vaihdettiin. Missähän Valtakunta ja länsivallat vaihtavat vakoojia? Mm. kuuluisa hollantilaiskortteli on edelleen pystyssä.
|
|
|
Post by aatuntie on Aug 5, 2007 12:56:09 GMT 2
Ei toki terassitoria tulisi, tuohan tekemäni töölönlahti-renderi olisi sen tilalla Makkaratalo on kyllä suunnittelulähtökohdiltaan varsin "amerikkalainen", etenkin se kuuluisa makkara-autokansi osa. Rakennuksen virallinen nimikin on City Center. Yksityisautoilu ei ymmärtääkseni olisi Suur-Suomessa niin suosittua? Olisiko 60-luvun Suur-Suomen/Euroopan arkkitehtuurityyli sitten näin brutalistista? Toki ymmärtääkseni esim. reaalimaailman NL:ssä siirryttiin moderniin tyyliin aika pian Stalinin kuoleman jälkeen, samalla ehkä kun haluttiin puhdistua muistakin hänen tekosistaan. Ehkä paikalle olisi joku kolossi pystytetty, nimi olisi toki Stadtzentrum tms... Monet suuret rakennushankkeet ovat reaali-Suomessa osaltaan kaatuneet yksityisten ihmisten (joskus turhanpäiväisiinkin) valituksiin, ehkäpä suur-Suomessa "pientä ihmistä" ei kuunneltaisi lainsäädännössä näin paljon..
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Aug 5, 2007 18:08:48 GMT 2
Makkaratalo on kyllä suunnittelulähtökohdiltaan varsin "amerikkalainen", etenkin se kuuluisa makkara-autokansi osa. Rakennuksen virallinen nimikin on City Center. Yksityisautoilu ei ymmärtääkseni olisi Suur-Suomessa niin suosittua? Olisiko 60-luvun Suur-Suomen/Euroopan arkkitehtuurityyli sitten näin brutalistista? Toki ymmärtääkseni esim. reaalimaailman NL:ssä siirryttiin moderniin tyyliin aika pian Stalinin kuoleman jälkeen, samalla ehkä kun haluttiin puhdistua muistakin hänen tekosistaan. Ehkä paikalle olisi joku kolossi pystytetty, nimi olisi toki Stadtzentrum tms... Jooh nyk. makkaratalo kehitettiin autoilijoita silmällä pitäen, Suur-Suomessa tilalle olisi varmaan rakennettu uusklassinen julkisivu ja sisään toimistoja/asuntoja, tai ehkäpä joku hotelli? Mielestäni uus-klassismi elisi vahvimpana Euroopan metropolien ytimissä ja kauemmaksi keskustoista rakennettaisiin 60-70 luvuilla betonilähiöitä vrt. itä-pasila. 80-luvulla asuntopula laimentuisi ainakin Suomessa ja täten pystyttäisiin panostamaan taas rakennusten ulkomuotoon muuallakin kuin ydinkeskustassa.
|
|