|
Post by SiniMusta on Feb 7, 2008 18:59:03 GMT 2
Eli olisiko sellasia paikkoja joihin eurooppalaiset matkustaisivat kunnioittamaan historiaa esim. Hitlerin hauta(voisiko ruumis olla balsamoituna keskellä mausoleumia?) ;D Oikeastihan Saksassa varottiin tarkoin ettei mitään jää palvottavaksi uusnatseille esim. Hessin vankila tuhotiin juuri siksi. Ja olisiko Intia jonkilainen pyhiinvaelluskohde, sillä sieltä se hakaristi otettiin ja arjalaisethan joskus oli siellä herrakansana.
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Feb 7, 2008 20:18:07 GMT 2
Se olutkellari Münchenissä?
|
|
|
Post by achtung on Feb 7, 2008 20:22:09 GMT 2
Münchenissä sijaitsivat puolueen tärkeimmät paikat ja se tunnettiinkin nimellä Hauptstadt der Bewegung eli liikkeen pääkaupunki. Merkittävin natsipyhättö oli rakennettu 16 natsimarttyyrille, jotka kaatuivat 9. 11. 1923 vallankaaappausyrityksessä. Pyhättö rakennettiin natsien noustessa valtaan ja tunnettiin nimellä "Kunnian temppelit". Paikka muodostui kahdesta temppelistä, jossa kummassakin oli 8 sarkofagia, jotka pitivät sisällään marttyyrien maalliset jäännökset. Paikalla seisoi aina kunniavartio ja sielä paloi "ikuinen liekki". Natsimytologian mukaan marttyyrien henget vartiovat paikkaa(Ewige Wache, ikuinen vahti). Joka vuosi Puolue suoritti muistomarssin johon osallistuivat kaikki vanhat taistelijat. Muutenkin vallankaappauksen tapahtumapaikat olivat tärkeitä "pyhättöjä", kuten Feldherrnhalle ja sen edessä oleva Odeonplatz sekä olutkellari Burgerbräukeller, josta kaappaus lähti liikkeelle. Sterneckerbräun panimo/kapakka oli myös merkittävä, siellä Adolf Hitler liittyi DAP:n ja myöhemmin siellä perustettiin NSDAP. Toinen merkittävä olutkellari oli Hofbräuhaus, jossa Hitler julkisti puolueen pääperiaatteet, ns. 25 kohdan ohjelman. Hofbräuhaus toimi alkuaikoina liikkeen päämajana ja Hitler piti siellä alkuaikojen tärkeimmät puheet. Münchenissä sijaitsi myös NSDAP:n kansallinen päämaja Braunes Haus(Ruskea talo), jossa säilytettiin natsien pyhintä reliikkiä eli Verilippua(Blutfahne), joka oli 9. marraskuuuta 1923 vallankaappauksessa tahrautunut kaatuneiden natsien vereen. Suurin osa natsien pyhistä paikoista Münchenissä tuhotuivat liittoutuneiden pommituksissa. "Kunnian temppelit" tuhoutuivat pahasti ja hävitettiin lopullisesti sodan jälkeen. Paikasta jäi jäljelle vain kivijalka. Feldherrnhallesta postettiin natsimarttyyrien muistolaatta sekä hakaristit. Ruskea talo purettiin, koska myös se kärsi pahasti pommituksissa. Blutfahne katosi mystisesti sodan jälkeen ja se nähtiin viimeisen kerran julkisesti 1944 Volkssturmin perustamisjuhlassa. Löytyi muuten youtubesta Hitlerin vallankaappausyrityksen muistomarssi www.youtube.com/watch?v=LZC6RHhFmPcMielenkiintoisia kuvia Münchenin natsien pyhiinvaelluspaikkojen entisesta ja nykyisestä tilasta: www.thirdreichruins.com/munich.htm
|
|
|
Post by inkvisiittori on Feb 7, 2008 20:31:58 GMT 2
Hitlerin tapauksessa uskon, että hänet olisi tuhkattu huolimatta Saksan voitettua sodan. Hitlerin tuhka olisi varmasti jaettu hänelle tärkeisiin paikkoihin kuten; Linziin, Wieniin, Müncheniin, Berliiniin ja Itä-Preussin sotakomentokeskukseen ja sekä tietysti Obersalzbergiin.
Ja siksi nämä kaikki paikat olisivat tärkeitä Saksalaisille. Itä-Preussin sotakomentokeskus voisi muutenkin olla armeijan sotasankareiden uusi pyhättö Pozdanin varuskuntakirkon lisäksi. Nürnbergistä tulisi Puolueen pyhä paikka ja suosittu vaelluskohde varmastikin. SS:llä on oma linnansa ja siitä kai sitten tulisi SS:n pyhiinvaelluspaikka.
|
|
|
Post by achtung on Jun 21, 2008 18:20:33 GMT 2
Mitäs muita “pyhiä” paikkoja Uudessa Euroopassa olisi noin yleensä? Espanjassa on ainakin Valle de los Caídos, jonne on haudattu yli 30 000 Espanjan sisällissodassa kaatunutta sekä falangistipuolueen myyttinen perustaja ja marttyyrikuoleman kokenut Jose Antonio Primo de Rivera ja Generalisimo Franco.
Mitäs pyhiä paikkoja Suur-Suomessa olisi? Helsinkiin rakennettu Kalevalatalo? Itä-Karjalassa voisi olla Repola, johon olisi rakennettu Karjalan sankarille Bobi Sivenille omistettu museo ja Vuokkiniemen kylässä Kaskola, jossa pidettiin ns. Vuokkiniemen kokous, jossa Viena ja Aunus julistettiin Suomeen liitetyiksi.
|
|