|
|
Post by einstein on Jun 26, 2007 8:27:44 GMT 2
Eikö muuten kiskobusseja tarvittaisi enemmän Muurmannissa, koska onhan se isompi kuin Oulu, luullakseni, tässä vaihtoehdossa? Ehkä hieman saivartelen mutta varmaan ne autot tilattaisiin mielummmin saksalaisilta kuin ruotsalaisilta... Millaisessa asemassa sodan jälkeen Suomeen jäänyt venäläisvähemmistö olisi? Monihan heistä halusi jäädä Suur-Suomeen ja oppia kielenkin  . Kun karjalaisia pidettäisiin kuitenkin suomalaisina, voitaisiinko "suomalaistuneiden" venäläisten kohdalla tehdä samoin? |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Jun 26, 2007 10:23:26 GMT 2
Eikö muuten kiskobusseja tarvittaisi enemmän Muurmannissa, koska onhan se isompi kuin Oulu, luullakseni, tässä vaihtoehdossa? Ehkä hieman saivartelen mutta varmaan ne autot tilattaisiin mielummmin saksalaisilta kuin ruotsalaisilta... Murmansk on ainakin nykyisin kolme kertaa isompi kuin Oulu, mutta saas nähä miten käy venäläisväestölle. Millaisessa asemassa sodan jälkeen Suomeen jäänyt venäläisvähemmistö olisi? Monihan heistä halusi jäädä Suur-Suomeen ja oppia kielenkin . Kun karjalaisia pidettäisiin kuitenkin suomalaisina, voitaisiinko "suomalaistuneiden" venäläisten kohdalla tehdä samoin? Henkilökohtaisesti en ole löytänyt oikein mitään puolueettomia lähteitä siitä mitä suunnitelmia suomalaisilla oli alueen venäläisten suhteen. Tietääkseni ainakin jotkut suunnittelivat venäläisten siirtämistä itään, pikku-Generalplan Ost tyylisesti. Mutta ehkä jotain voi päätellä siitä että vallattujen alueiden venäläisväestö suljettiin keskitysleireihin ensi tilassa. Kuolleita oli jotain 6000 joten ei venäläisiä nyt ihan silkkihansikkain pidetty. Joku siitä kirjoitti kirjankin, mutten muista kirjoittajaa, enkä viiden sekunnin googlettamisella löytänyt, niin menköön ilman, kun laiskalla päällä olen.  ehkä tunnetuin kuva, lavastettu tosin. Mutta puitteet ovat aidot. |
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Jun 26, 2007 11:13:06 GMT 2
Asiasta on kirjoitettu jo: www.valtakunta.eu/suomi/karjala.htmlEdelleen, katso yllä. Tuo teksti ei ole keksittyä kuin siltä osalta, että suunnitelmat toteutuvat. Pitäisi varmaan tarkemmin erottaa fiktio ja fakta Valtakunnan sivuilla toisistaan joillain värikoodeilla... Lähteet ovat kyllä olemassa, kts. mm. Laine, Antti: Suur-Suomen kahdet kasvot. Ja turha varmaan mainitakaan, että mitään Elina Sanaa ei kannata kauheasti lukea. |
|
Luuger
Stellvertreter des Führers 
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jun 26, 2007 17:03:05 GMT 2
Eikö muuten kiskobusseja tarvittaisi enemmän Muurmannissa, koska onhan se isompi kuin Oulu, luullakseni, tässä vaihtoehdossa? Ehkä hieman saivartelen mutta varmaan ne autot tilattaisiin mielummmin saksalaisilta kuin ruotsalaisilta... Kts. www.valtakunta.eu/suomi/kaupungit.htmlMuurmanniin ei (mielestäni) ole sen takia hankittu johdinbusseja, koska bussien kuljetus Muurmanniin on hankalaa, sekä sijainti on niin syrjäinen että rahan sijoittaminen sellaiseen niin pohjoisessa on hieman hölmöä. Muurmanniin voidaan hankkia normaaleja diesel busseja. Alun perin Suomella oli Ruotsista ostettuja käytettyjä busseja (valmistajana Scania/Hägglund), johdinauto liikenne avattiin vuonna 1949 Helsingissä kun Valmetin valmistamat ensimmäiset kolme johdinbussia alkoivat liikennöimään linjalla 14. Kun johdinautojen laajentamismahdollisuuksia alettiin tutkia 70-luvulla niin Helsingin kaupunki vuokrasi halvimmat mahdolliset "narutaksit" neukkulasta ja nehän oli ihan toivottomia ja homma tyssäsi siihen. Tuumasin että tässä tapauksessa bussit olisi hankittu Ruotsista koska maiden välillä tuskin oli suurta vihanpitoa estämässä? Volvo ei ole kiveen kirjoitettu vaihtoehto, mutta selaillessani nettiä huomasin että Volvo valmisti luotettavia B58-mallin Volvoja joita vietiin ainakin Iso-Britanniaan 60/70-luvulla ja joita varustettiin myös trollikoiksi.  Linja 12 kuvattu Vallilan konepajojen edessä kohti Kumpulaa. (Muokattu!)Lähde: www.nettilinja.fi/~ahellm1/trolley/index.htmItse kuvittelisin, että karjalaiset olisivat toisen luokan kansalaisia: huonosti koulutettua, elintasoltaan suomalaisväestön alapuolella, ja useista sosiaalisista ongelmista kärsiviä (alkoholismi, työttömyys). Töitä hakiessa karjalaistaustasta olisi useimmiten haittaa. Kts. www.valtakunta.eu/suomi/karjala.html |
|
|
|
Post by einstein on Jun 26, 2007 20:28:12 GMT 2
Oliko suomalaisilla ikinä ennakkoluuloja oikeasti heimoveljiä kohtaan, vai rajoittuiko heidän ihannointi AKS:ään ja muihin heimoaktivistipiireihin? Tuskin Suomessa mitään varsinaisia gettoja syntyy eri kansanryhmien välille, mutta ehkä vuonna 1984 inkeriläiset ja karjalaiset mielletään vain köyhemmiksi suomalaisiksi, koska ei Karjala tässä vaihtoehdossa rikastu mitenkään ohi tai samalle tasolle vanhan Suomen kanssa.
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jun 27, 2007 0:27:17 GMT 2
Ehkä en vain osaa lukea, mutta artikkelissa ei mielestäni puhuta väestöryhmien sosiaalisista eroista. Tuon pätkän minä bongasin ja ymmärtäisin sen sillä tavalla että (muinais-) karjalaisia ei enää ole, on vain karjalassa asuvia suomalaisia ja jonkun verran venäläisten jälkeläisiä jotka puhuvat joko heikkoa suomea tai venäjää. Ortodoksien asema on lailla turvattu, tosin ei kerrota minä vuonna tämä laki tuli voimaan. On kuitenkin selvää että luterilainen kirkko sai hyvän jalansijan Karjalasta sodan jälkeen ja ortodoksien osuus karjalaisista väheni merkittävästi. Nykyään (1984) karjalaisia ei kuitenkaan enää suoralta käsin yhdistetä ortodokseiksi eli ryssiksi, mutta jos näin on saattaa se herättää kysymyksiä onko henkilöllä juuria venäläisiin. Suurin osa ortodokseista asuu pohjoisessa Aunuksen Karjalassa, mutta alueella on myös paljon veteraaniperheitä, jotka sodan jälkeen asutettiin sotilasmaantalonpojiksi itärajan tuntumaan. Seuraako tästä esimerkiksi gettoutumista? Nousisiko karjalaisia tai inkeriläisiä yhteiskunnan johtaviin asemiin? Karjalaisia ja inkeriläisiä nousisi varmasti mediaan ajan myötä, en tosin tiedä mihin asemiin, ehkäpä eniten politiikkaan tai kk(kaukokuvastin)-ohjelmiin. "Toivoisin", että ghettoutumista ei syntyisi eikä se ole minusta niin mahdollistakaan, paitsi pienissä määrin. Helsingissä oli ainakin hyvin tilaa rakentaa asuntoja 50-80 luvuilla ja varmasti myös muissa suurissa kaupungeissa. Uskon, että karjalaisten ensimmäinen muuttoaalto keskittyi eniten Viipuriin, Äänislinnaan, Sekeelle ja Vienanlinnaan, jonka jälkeen toinen muuttoaalto, ensimmäisen aallon jälkeläiset alkoivat muuttaa enemmän etelämmäs ja lännemmäs Suomea. Ja koska valtio panosti paljon Karjalan kehittämiseen (toivottavasti ainakin Viipurin ja Äänislinnan), ei näille alueille syntynyt pahoja ghettoja. Muuttovimmaa lievensivät myös kaivosten perustaminen keskelle korpimaita jonne syntyi useita satojen ellei tuhansien asukkaiden kaivoskyliä. |
|
|
|
Post by einstein on Jun 27, 2007 16:36:11 GMT 2
Miten muuten, mieltäisivätkö inkeriläiset, karjalaiset sekä Suomeen jääneet venäläiset itsensä suomalaisiksi vai inkeriläisiksi tms.? Olisiko suomalaistaminen edennyt siihen pisteeseen, että enää ei voisi erottaa erillistä, karjalaista kulttuuria, vaan päältäpäin katsoen esim. Äänislinna vaikuttaisi samanlaiselta suomalaiskaupungilta kuin Viipuri tai vaikkapa Savonlinna?
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jun 27, 2007 18:52:42 GMT 2
einstein: Aiheesta on jo kirjoitettu artikkeli joten hop hop lukemaan eikä esitellä vanhoja kysymyksiä.
Mitä tulee karjalaisten/inkeriläisten identiteettiin, en tiedä mieltävätkö nykyisetkään livvin, lyydin, inkerin tai vienankarjalan puhujat itseään kuuluvaksi juuri tähän murreryhmään, mutta varmasti kaikki ovat karjalaisia.
VA:ssa 2. MMS:n jälkeen paljon ihmisiä muutti vanhasta Suomesta Karjalaan kun valtio jakoi siellä ilmaiseksi maata, tilanne oli vähän saman tyyppinen kuin evakkojen uudelleenasutus länsi-Suomeen. Valtio ei antanut kaikille vanhoja maatiloja aivan suoralta kädeltä vaan naapuriksi saattoi periaatteessa tulla kuka tahansa, "karjalainen" tai "suomalainen". Kylien kasvaessa ja väestön sekoittuessa ei toisia välttämättä enää eroteltu parin vuosikymmenen jälkeen (70 - 80-luvuilla) "suomalaisiksi" tai "karjalaisiksi", paitsi herjattaessa. Yleisesti ottaen karjalassa asuvat ovat kuitenkin karjalaisia, joilla on oma kulttuuri.
|
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Jun 29, 2007 1:12:32 GMT 2
Aiheesta apinaan: Palasin vielä kerran Suur-Suomen liikenneverkon pariin. Samaa karttapohjaa käytetään myös Suur-Suomi -julisteessa, mutta tuota on skaalattu jonkin verran pienemmäksi.
 |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Jun 29, 2007 11:51:57 GMT 2
"Sateenkaariluodon uudelleenkoulutuskeskus"  Mikäs keskitysleiri on kyseessä? |
|
|
|
Post by aatuntie on Jun 29, 2007 23:28:46 GMT 2
Tuohon rataverkkoon voisi lisätä ns. ELSA-radan, eli oikoradan Espoosta Saloon, varmaan Neigezugit käyttäisivät sitä. Myös aikoinaan kaavailtu ns. URPO-rata, eli rata Uudestakaupungista Rauman kautta Poriin voisi tulla valtakunnan todellisuudessa kysymykseen, mikäli rautateitä suositaan yksityisautoilun/maantiekuljetusten asemesta. Jotain olemassa olevia ratoja näyttää myös "kadonneen", ainakin Lahti-Loviisa ja Kouvola-Kotka... |
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jun 30, 2007 15:28:49 GMT 2
Myös aikoinaan kaavailtu ns. URPO-rata, eli rata Uudestakaupungista Rauman kautta Poriin voisi tulla valtakunnan todellisuudessa kysymykseen, mikäli rautateitä suositaan yksityisautoilun/maantiekuljetusten asemesta. Jotain olemassa olevia ratoja näyttää myös "kadonneen", ainakin Lahti-Loviisa ja Kouvola-Kotka... Tuota Kouvola-Kotkaa minäkin etsin, mutta törmäsin myös HELI-rataan (HELsingistä Itään): fi.wikipedia.org/wiki/HELI-rata (vaihtoehto Keravan kanssa) Niin ja tervetuloa keskustelupalstalle |
|
|
|
Post by Puoluesihteeri on Jul 8, 2007 17:45:47 GMT 2
Tuohon rataverkkoon voisi lisätä ns. ELSA-radan, eli oikoradan Espoosta Saloon, varmaan Neigezugit käyttäisivät sitä. Myös aikoinaan kaavailtu ns. URPO-rata, eli rata Uudestakaupungista Rauman kautta Poriin voisi tulla valtakunnan todellisuudessa kysymykseen, mikäli rautateitä suositaan yksityisautoilun/maantiekuljetusten asemesta. Jotain olemassa olevia ratoja näyttää myös "kadonneen", ainakin Lahti-Loviisa ja Kouvola-Kotka... Helsinki-Turku -yhteys ei Suur-Suomessa ole niin merkittävä, että oikorataa olisi rakennettu. URPO-rata on kaavoitettu, mutta tuskin sitä olisi ehditty rakentaa ennen vuotta 1984 kun kehityksen painopiste on idässä. Joitain olemassaolevia ratoja on myös lakkautettu, kuten hyödytön Lahti-Loviisa -rata. Kouvola-Kotka -radan puuttuminen oli sen sijaan erehdys. Taivalkosken rataa ei ole ehditty vielä lakkauttaa, mutta malmivarojen ehtyessä sekin varmaan tapahtuu. Torniosta pohjoiseen kulkevaa rataa ei ole merkitty karttaan, koska se kulkee kokonaisuudessaan sotilasalueella, kuten myös Karjalan turvallisuusalueelle johtaja sotilasrata (alunperin Sorokan oikorata). Ratakartta on joka tapauksessa nyt korjattu: www.valtakunta.eu/images/maps/rataverkko.png |
|
cccp
Einsatzleiter
Posts: 149
|
Post by cccp on Jul 21, 2007 11:53:38 GMT 2
Ja siinäkin puuttuu Kontiomäki-Oulu osuus jonka raknnettiin ennen talvisodan syttymistä
|
|
Luuger
Stellvertreter des Führers
?Qu? es eso?
Posts: 365
|
Post by Luuger on Jul 21, 2007 18:48:38 GMT 2
Samaa mieltä cccp:n kanssa, uskoisin että Oulu-Kontiomäki (Kajaani) rata pysyisi elinvoimaisena Oulun ja erityisesti Vienanlinnan välisen ihmis-, sekä tavaraliikenteen vuoksi. Myös Raahe saattaisi hyötyä radasta, koska siellä sijaitsi vielä 80-luvulla Pohjoismaiden suurin terästehdas, joka tässä tapauksessa luultavasti hyödyntäisi Karjalan malmivaroja.
|
|
. Kun karjalaisia pidettäisiin kuitenkin suomalaisina, voitaisiinko "suomalaistuneiden" venäläisten kohdalla tehdä samoin?
Mikäs keskitysleiri on kyseessä?
