No kerro sitten oma näkemyksesi näistä asiosita sen pohjalta, "mitä paikan päällä tehtiin ja suunniteltiin".
Se on luettavissa
täällä,
täällä ja
täällä.
Enpä löytänyt tuolta mitään konkreettista kuvausta itäalueiden verotuksesta, alkuperäisväestön ja mahdollisesti muualta siirrettyjen sotavankien ym. keskitysleirivankien pakkotyöjärjestelmästä, alkuperäisväestön pakkosiirroista pois saksalaisten kolonisoimilta alueilta, alkuperäisväestön kiinteistöomaisuuden uusjaosta jne.
Sen sijaan kommentoin näitä linkittämiäsi juttuja muuten.
Ribbentrop ja Rosenberg eivät käsittääkseni nauttineet suurta arvostusta Hitlerin, Goebbelsin, Göringin, Himmlerin ja Heydrichin silmissä.
Tischgesprächessä Hitler naureskelee Ribbentropin käsitykselle, että Neuvostoliiton suurlähetystön kiinteistöt Berliinissä olisivat ekstraterritoriaalisia. Hitler siis piti Ribbentropia legalistisena pellenä, joka ei ymmärrä realiteetteja.
Ribbentrop mm. kävi Suomessa pyytämässä Suomen presidentiltä allekirjoituksen paperiin, jossa Suomi sitoutuu olemaan tekemättä erillisrauhaa. Suomessa tätä on yleisesti pidetty merkittävänä juttuna ja osoituksena Suomen sitoutumisesta Saksaan, mutta Markku Jokisipilän väitöskirjassa ko. paperi osoitettiin Ribbentropin sooloiluksi ja reaalipoliittisesti merkityksettömäksi sanahelinäksi.
Rosenberg oli ukrainofiili ja baltiafiili (syntyi Tallinnassa), jonka näkemykset Baltiasta, Valko-Venäjästä ja Ukrainasta poikkesivat suuresti Hitlerin, Goebbelsin, Göringin, Himmlerin ja Heydrichin näkemyksistä ja yleensä puolueen linjasta.
Muuten OK, paitsi Ukrainan jäsenyys ei. Ukraina ei voi olla itsenäinen valtio. Ukraina ei voi olla edes samassa suhteessa Saksaan kuin SEV-maat olivat suhteessa Neuvostoliittoon. Ukrainan täytyy olla Saksan alusmaa samalla tavalla kuin Viro, Latvia ja Liettua olivat Neuvostoliitossa Venäjän alusmaita.
En muuten kannata tuota Italian jakamista fasistiseen Pohjois-Italiaan ("RSI") ja brittien & amerikkalaisten hallitsemaan Etelä-Italiaan. Skenaariota pitää muuttaa niin, että liittoutuneet eivät koskaan tule Italiaan. Tämä onnistuu, kun solmitaan rauha Italian ja Britannian välillä Italian yritettyä turhaan vallata Kreikkaa loppuvuodesta 1940.
USA pitää jättää kokonaan sodan ulkopuolelle. Muuten Saksa ei millään voi voittaa sotaa Euroopassa. USA:n jääminen Euroopan sotien ulkopuolelle onnistuu, kun Britannia suostuu rauhaan Saksan kanssa Dunkerquen jälkeen. Tämä onnistuu, kun Britannian pääministeriksi tulee Chamberlainin eron jälkeen Halifax, ei Churchill.
Näin Italiaa ei koskaan jaeta. Koko Italia on Euroopan yhteisön perustajajäsen. Myöhemmin mukaan liittyy mm. Britannia.
Itsenäinen Montenegro on turha. Se voi yhtä hyvin kuulua Serbiaan.
Kuban, Kalmykia, Tšetšenia, Dagestan, Georgia, Armenia ja Azerbaidžan sijaitsevat liian kaukana eivätkä siis kuulu Eurooppaan.
Viro, Latvia, Liettua, Valko-Venäjä ja Venäjä ovat Saksan alusmaita, kuten Ukrainakin. Niitä ei voi ottaa Euroopan yhteisöön erillisinä jäseninä. Eiväthän esim. Viro, Latvia ja Liettua olleet oikeassakaan historiassa SEV:n jäseniä erikseen, vaan Neuvostoliiton osina.
Saksan suhde Viroon, Latviaan, Liettuaan, Valko-Venäjään, Ukrainaan ja Venäjään on samanlainen kuin Venäjän suhde Viroon, Latviaan, Liettuaan, Valko-Venäjään ja Ukrainaan Neuvostoliiton aikana.
Kuban, Kalmykia, Tšetšenia, Dagestan, Georgia, Armenia ja Azerbaidžan ovat Kaukasuksella eivätkä kiinnosta Saksaa muuten kuin öljyntuotantoalueena ja puskurivyöhykkeenä Siperiassa ja Kazakstanissa yhä pystyssä olevaa Neuvostoliitoa vastaan. Mielestäni Kaukasuksella ei tarvita suoranaista saksalaista siirtomaahallintoa.
Kaukasus voidaan jättää kokonaisuudessaan Turkille, jos Turkki saadaan houkuteltua operaatio Barbarossaan. Mikäli Neuvostoliitto yrittää hyökätä Kazakstanista Kaukasukselle, Saksa toki tulee Turkin avuksi pysäyttämään Neuvostoliiton hyökkäystä. Mitään pysyviä saksalaisia valtiollisia hallintorakenteita ei Kaukasuksella kuitenkaan mielestäni tarvita. Edes pysyviä saksalaisia sotilastukikohtia Kaukasuksella ei tarvita, jos Turkki pääsääntöisesti pystyy pitämään puna-armeijan poissa Kaukasukselta omin voimin.
Mikäli Turkkia ei saada houkutelluksi operaatio Barbarossaan, Saksan täytyy pitää Kaukasusta miehitettynä estääkseen puna-armeijaa hyökkäämästä sinne. Mitään saksalaista siirtokunta-asutusta ei Kaukasukselle kuitenkaan tule. Saksalaisilla on Lebensraumia enemmän kuin tarpeeksi Baltiassa, Valko-Venäjällä, Ukrainassa ja Venäjällä.
Saksan miehittämällä Kaukasuksella ei kuitenkaan voi olla sellaisia itsenäisiä valtioita, joilla olisi jotain sananvaltaa Euroopan yhteisössä. Koska Kaukasusta ei suoranaisesti tarvita Saksan siirtomaaksi, alkuasukkaiden voidaan antaa kuitenkin pyörittää jotain nimellisesti itsenäisiä nukkevaltioita. Näiden asema olisi suunnilleen sama kuin esim. Syyrian ja Irakin asema Ranskan ja Britannian nukkevaltioina Imms:n jälkeen.