Tanska ja Norja Uudessa Euroopassa

[achtung]

Tätä ei ole vielä käsitelty, että mites tuo Saksan voitto olisi vaikuttanut muihin Pohjoismaihin?

Norja
Norjassa jo sodan aikana alkanut kädenvääntö Nasjonal Samlingin oman taistelujärjestön Hirdin ja Norges SS:n kanssa olisi jatkunut pitkälle sodan jälkeen. Vidkun Quislingin kuolema, sitten olisi varmasti vielä erottanut pangermaanisen linjan SS-miehet kansallismielisestä Hirdistä.

SS:n ehdokkaita olisi Quisling perillisiksi Jonas Lie( www.nuav.net/personalitiesl.html ), saksalaisten oma suosikki, entinen poliisipäällikkö ja piinkova antikommunisti, mutta ei koskaan erityisen suosittu norjalaisten keskuudessa. Järjesteli uudelleen Norjan poliisin v. 1940-41 ja oli pitkään Norges SS/Germanske SS Norgen johtaja. Toinen SS-miehistä olisi Sverre Riisnæs( www.nuav.net/personalitiesr.html ), joka oli ollut SS-vapaaehtoisena Jugoslavia sotaretkellä ja oli oikeusministerinä Quislingin hallituksessa. Germanske SS Norgen(GSSN) aktiivijäsen. Valtakunnankommissaari Josef Terboven suunnitteli Riisnæsia Lien tilalle, mutta jo sodan aikana osoittanut merkkejä henkisestä tasapainottomuudesta ja joutui mielisairaalaan ja parani vasta 60-luvulla.

Hird/Nasjonal Samlingin ehdokkaita olisivat esim. Quislingin hallituksen jäsenet Ragnar Skancke ja Albert Viljam Hagelin. Hird-puolueesta nousi hyvin vähän voimakkaita hahmoja Quislingin rinnalle. Ainostaan Rikshirdsjef ja puolueen kakkosmies Johan Hjort nousi voimakkaaksi, mutta joutui riitoihin Quislingin kanssa ja hänet internoitiin Saksaan. Rolf Jørgen Fuglesang oli myös yksi hyvä seuraaja. Fuglesang oli ollut ennen sotaa Nasjonal Samlingin ylioppilasjärjestön johtaja(NS Studentfylking, NSSF). Hän nousi nopeasti Nasjonal Samlingin pääsihteeriksi, hän oli nuori, vaikutusvaltainen ja suosittu puolueen keskuudessa. Myöhemmin hän paikan hallituksestakin.

Tanska
Tanskan tilanteesta paremmin tietävät voivat siitä kertoa enemmän. Itse tiedän, että merkittävin kansallissosialistijärjestö oli DNSAP(Danmarks National-Socialistiske Arbejderparti), jonka kannattajaluvut olivat parhaimmillaan 21 500 jäsentä. Puolueen johtajana oli eläinlääkäri Frits Clausen. Puolue täysin matki kaiken suoraan Saksasta. Sen taistelujärjestön nimen lyhenne oli myös SA ja he lauloivat Horst Wesseliä tanskankielisin sanoin. Tanskassa ei koskaan syntynyt välirikkoa Schalburgkorpsin(vastasi Norges SS/Germanske SS Norge) ja DNSAP:in välille. SS keskitti mieluummin värväyksen puolueen kannattajiin kuin koko kansaan. Mutta vaalitappio ja Frits Clausenin passiivisuus auttaa SS:n värväyskampanjaa Tanskassa karkotti tämän vähät tukijat Saksassa, mikä johti todellisuudessa Clausenin eroamiseen ja korvaamiseen komitealla.

Oliskohan kuninkaalliset palanneet maihinsa Englannista, kun Saksa (periaatteessa) voitti sodan vai jääneet maattomina elelemään Englantiin.

[achtung]

Joo, itsekki muistin vasta myöhemmin, että Tanskan kuningas ja hallitus jäi maahan ja sai hallita suhteellisen vapaasti v. 1943 suurlakkoon ja "kapinaan" asti.

Tuo Sverre Riisnæs muuten todellisuudessa vältti telotuskomppanian, koska hänellä oli hullun paperit, mutta 1960-luvulla lääkärit totesivat hänen olevan taas terve ja eli vuoteen 1988 asti pitäen kiinni tiukasti NS:n opeista. Eli hän olisi myös välttänyt HAE:n kouran, kun ei ketään hullu mies kiinnosta, mutta kun hän olisi taas terve hän ehkä voisi nousta nuorison suosikiksi? Muuten tuossa sinun kirjoittamassa vallanvaihdoksessa turvallisuuspoliisi pidättää Liesin & kump., mutta Lieshän oli Norjan uusien(NS:n)poliisivoimien luoja ja johtaja, en tiedä sitten vaikuttaako se tuohon?

Liesin teloitus olisi voinut olla melkein Quislingin toive kuolinvuoteella, sillä Norjan Valtakunnankomissaari Terboven ja Lie juonivat melkein kokoajan Quislingin selän takana.

Mielenkiintoisemmaksi tekisi jos Quisling olisi kuollut melko nopeasti sodan jälkeen vaikka partisaanien hyökkäyksessä. Olisikohan Hirdin ja SS:n voimasuhteet pysyneet suhteellisen samoina, sillä Hirdillä oli n. 8 500 miestä ja SS:llä 6 000 miestä.

[achtung]

Oma versioni mahdollisesta vallanvaihtumisesta i Norge:
21. 12 1946 klo 23:45
Gimlen huvilaan matkalla oleva autosaattue, mukana kukapa muukaan kuin itse Quisling. Normaalisti Quislingin suojana olisi Førergardeninsa, mutta hän oli päättänyt jättää tällä kertaa henkivartijansa tulemaan perässä, kun ei ennenkään ollut tapahtunut mitään. Juuri ennen saapumista huvilaansa joutuu Quislingin auto kovan tulituksen alaiseksi ja hän kuolee matkalla sairaalaan. Myöhemmin tapahtuneesta liikkuu huhuja, että asialla olisi ollut joukko SS-miehiä, mutta kukapa tietää…

22. 12 1946 klo 00:07
Lie ja SS-upseerit ryhtyvät tositoimiin kuulleessa uutiset. Germanske SS Norge mobilisoi kaikki mahdolliset SS-miehensä ja tukenaan heillä on saksalaiset joukot, jotka ovat miehittäneet Norjassa linnoituksia, jotka ovat osa ns. Festung Europaa. GSSN:n salaliittolaiset valtaavat Oslosta merkittävimmät kohteet ja Hauptsturmführer Frode Hallen alaisuudessa olevat HAE(joka on NS:n oma poliisivoima) ja HBV(joka on muodostettu entisistä rintamalla palvelleista sotilaista, joiden tehtävänä on valvoa merkittävimpiä tuotantolaitoksia) mobilisoidaan myös Lien antaman käskyjen mukaisesti. Normaalisti Halle ottaisi käskyt vastaan NS Førerilta, mutta kun Quisling on kaatunut, joutuu Halle ottamaan joukot omiin käsiinsä. GSSN aloittama vallankaappaus on käynnistynyt.

22. 12 1946 klo 01:01
SS-miehet hakevat kaikki GSSN:n kuulumattomat Quislingin hallituksen jäsenet ja Hird-järjestön johtajat. Landshird-Chef Henrik Rogstad ammutaan vastusteltuaan SS-miesten pidätystä. Lie tapaa Quislingin ministerit ja vaati heiltä ehdotonta tukea itselleen. Hirdin johtajat vietiin suoraan ammuttavaksi SS:n Elverumin kasarmille 75 kilometrin päähän Oslosta.

22. 12 1946 klo 03:26
Norjalainen SS ja saksalaiset miehittävät Hirdin laivastotukikohdat ja lentokentät sekä takavarikoivat Hird-rykmenttien aseet. Paikoitellen käydään pienimuotoisia tulitaisteluita.

22. 12 1946 klo 05:29
Maahan saapuu lisää saksalaisjoukkoja ”maassa olleen aktiivisen partisaanitoiminnan takia, jota paikalliset miliisit eivät kyenneet kukistamaan”. Kaikki etelä-Norjan merkittävimmät kohteet ovat nyt GSSN käsissä. Kiivaiksi yltyneet tulitaistelut SS:n ja Quislingin Førergardenin herättivät epäilyksiä siviilien keskuudessa.

22. 12 1946 klo 06:50
Førergarden antautuu SS:lle. Tärkeimmät saksalaislinnoitukset ovat täysin valmiina taisteluun.

22. 12 1946 klo 09:00
Lie pitää radiopuheen, jossa kertoo Hirdin käyttäneen hyväkseen kunnioitetun NS Førerin ennen aikaista ja väkivaltaista kuolemaa, jonka pelkurimaiset partisaanit olivat aiheuttaneet. Lie kuvaili kuinka Hirdin johtaja Rogstad olisi käyttänyt valta-asemaansa nostaakseen valtaan kieron ja taantumuksellisen vapaamuurariklikin. Puheessaan Lie sanoi: "Jos joku lähestyy minua kysyen miksi en vienyt asiaa normaaliin oikeuteen, silloin kaikki mitä voin sanoa on tämä: tällä tunnilla olin vastuussa Norjan kansan kohtalosta ja siksi minusta tuli Norjan kansan korkein oikeus”, viitaten Hitlerin ilmoitukseen Pitkien puukkojen yön jälkeen.

Muutamien tuntien sisällä GSSN runnovat omassa hallituksessaan, (jolla ei ole NS:n virallista valtuutusta) lain, jossa määrätään ainoastaan SS ja armeija saa kantaa aseita, näin tehden Hirdistä voimattoman. Hirdin laivasto- ja lento-osasto saa jatkaa työtään, tuottaen vapaaehtoisia Norjan ja Suur-Saksan puolustusvoimien palvelukseen. Kansakuntaa uhkaa sisällissota...
--------------------------------------------------------------------------------------------------
Mitäs piditte tästä versiosta jossa SS pääsee valtaan? Kauhean epäuskottava?
EDIT: muokkasin hiukan loppua ja kirjoitusvirheitä

[achtung]

NS oli jäseniä 50 000, mutta eivät he kaikki olleet miehiä iältään 18-45, vaan mukana on naisjärjestöt ja tietysti yli-ikäiset miehet. Ja nopeissa vallankaappauksissa ei lukumäärillä sinäänsä ole väliä esim. SS Pitkien puukkojen yönä käytännössä tuhosi SA:n kaiken vaikutusvallan vaikka SS:llä oli vain pari tuhatta miestä ja SA:lla 2, 5 miljoonaa jäsentä.

Tietysti voisivat GSSN ja Hird laittaa riitansa sivuun. Virallisesti GSSN oli Nasjonal Samlingin alaisuudessa. Lie kuolee/pistetään eläkkeelle ja henkisesti tasapainoton Riisnæs laitetaan GSSN johtoon ilman todellista valtaa ja NS pääsee helposti ohjailemaan SS:n puuhia.


Ps. Mistäköhän olisi tullut petturin synonyymi kun Valtakunnan maailmassa Quisling oli voittajien puolella?

[achtung]

Ajattelin tehdä vielä jatkon tuolle omalle versiolleni vallan vaihtumiselle Norjassa osa 2:
Jatkoa viime numerosta…
Jo parien päivien sen jälkeen, kun Germanske SS Norge sai vallan, alkoivat väkivaltaisuudet räjähdysmäisesti lisääntyä kaikkialla Norjassa. Kansa lakkoilee, Hird-miehet eivät suostu avustamaan ja liikkuu huhuja heidän salaisista asevarastoistaan ja tulevasta sisällissodasta. Saksalaiset joutuvat jatkuvien hyökkäyksien kohteiksi, kuolleiden mukana Norjan SS- ja poliisijohtaja Wilhelm Rediess.

Saksalainen valtakunnankomissaari Terboven julistaa sotatilan ja pyytää Berliiniltä lisää joukkoja. Terbovenin vastustaja Josef Goebbels käyttää tilaisuutensa ja Terboven lähetetään eläkkeelle. Ilman Terbovenin tukea Lie on täysin voimaton ja pyrkii lähestymään Hirdin miehiä ja Quislingin lähipiiriä. Lie onnistuu saavuttamaan sovintoratkaisun palauttamalla Hirdille sille kuuluva paikka Nasjonal Samlingin ohjaamassa Norjassa. Lie suostuu vetäytymään politiikasta, mutta jatkaa hetken aikaa HAE:n ja HBV:n komentajana ja toimi poliisiministerin sijaisena. Sen jälkeen hän johtaa kuolemaansa saakka norjalaisten SS-veteraanien järjestöä. GSSN siirretään lähemmäs NS-puoluetta ja Hirdiä. Quislingin hallituksen jäsenet nimittävät uuden hallituksen ja uudeksi Føreriksi nousee Quislingin toveri ja työministeri Ragnar Sigvald Skancke ja puoluesihteerinä jatkaa nuorison ja nuorempien Hird-miesten ehdokas Rolf Jørgen Fuglesang. Hirdin johtajaksi palautetaan Saksasta entinen suosittu Hird-johtaja Johan Bernhard Hjort, joka oli ollut erittäin hyvä Quislingin ystävä aikoinaan. Goebbels vakuuttaa Hitlerille, että vallanvaihdos oikeaan suuntaan oli onnistunut täydellisesti. Skancke jatkoi uraansa Førerina pitkään 70- luvulle asti, niin kuin muutkin hänen nimittämänsä hallituksensa jäsenet. Hird onnistuu nostamaan jäsenmäärän 50 000 ja Nasjonal Samling 240 000 kannattajaan. Kuten perinteisesti vahvinta kannatusaluetta ovat Telemark ja Oslo. Skancke lupasi kaikille alle 25-vuotialle partisaanitoiminnassa mukana olleille armahduksen jos nyt lopettaisivat rikollisen toiminnan. Merkittävä siirto herätti närää GSSN ja Hirdin piireissä, mutta johti partisaanitoiminnan nopeaan kuihtumiseen.

[achtung]

Kuinkakohan paljon saksalaisia joukkoja olisi Norjassa sodan jälkeen? Muistelisin, että todellisuudessa vielä v. 1945 maassa oli puolimiljoonaa saksalaista. Hitler oli jostain ihmeen syystä saanut päähänsä idean, että liittoutuneet hyökkäävät Norjaan, mikä johti siihen, että turhan paljon mies- ja materiaalivoimia Norjaan istumaan tukikohdissaan. Liittoutuneet ruokkivat tätä päähänpistoa kokoamalla joukkoja Skotlantiin en.wikipedia.org/wiki/Operation_Fortitude#Fortitude_North .

[inkvisiittori]

Tanskaa kohdeltiin sodan aikaan suht. helläkätisesti, koska maassa ei ollut mainittavaa vastarintaa. Tämä olisi voitu huomioida rauhankonferenssissa Zürichissä 1946. Tanskan miehitys olisi voitu purkaa jo vuoden päästä sodan loppumisen jälkeen 1947 ja järjestää maa kansallissosialistisen järjestelmän mukaiseksi. Norja taasen olisi pysynyt miehitettynä ainakin 1940-luvun loppuun asti.
Todellisuudessa Norjassa oli vuonna 1945 noin 250 000 saksalaista. Norjasta piti toisen pihtileuan iskeä Britanniaa vastaan syksyllä 1940 ja saartaa Britannia täältäpäin, mutta siitähän ei tullut mitään niin epäonnistuneen operaatio Merileijonan jälkeen mielenkiinto ja joukot keskitettiin Ruijan alueelle NL rajalle.

[Puoluesihteeri]

inkvisiittori said:

Tanskan miehitys olisi voitu purkaa jo vuoden päästä sodan loppumisen jälkeen 1947 ja järjestää maa kansallissosialistisen järjestelmän mukaiseksi.

Itse asiassa Saksalla ei ollut aikeita edes kansallissosialismin tukemiseksi Tanskassa. Demokraattinen järjestelmä toimi tarpeeksi hyvin eikä vastustanut Saksan suunnitelmia, eli sama juttu kuin Suomessa.

Veikkaisin siis, että Suomi ja Tanska ovat Uuden Euroopan ainoat parlamentaariset demokratiat.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Miten tässä vaihtoehdossa ois käyny Islannille, Fäärsaarille ja Grönlannille? Nuo oli Tanskalle kuuluvia alueita, ja on oikeassakin maailmassa, paitsi Islanti, joka itsenäistyi.

[achtung]

Nuo kaikki olivat brittien ja USA:n miehittämiä sodan aikana ja miehitys luultavasti jatkuisi, joten epäilen jopa Islannin itsenäisyyttä, sillä Islanti on strategisesti erittäin tärkeässä asemassa.

[achtung]

Youtubesta löytyi muutamia sodan aikaisia norjalaisia propagandaelokuvia:
SS-Sturmbannführer Jonas Lie puhuu:
www.youtube.com/watch?v=yzsz5AcVPVk
Propagandaelokuva NS:n nuorisojärjestöstä:
www.youtube.com/watch?v=5tIdvGPtcz8&NR=1