Hollanti

[Privatdetektiv Josef Matula]

Päätin sitten perustaa Hollanti-topicin. Tänne ois hyvä saada kootuksi Hollanti-aiheisia juttuja jos niitä löytyy.

Kartassa Hollanti on merkitty tasavallaksi. Valtionpäämies on presidentti Wilhelmus Fortuyn eli se mikä tunnetaan paremmin Pim Fortuynin nimellä. Onks Hollannissa pelkkä presidentti vai onks siellä myös pääministeri? Mahtaako kansallislaulu olla eri kun Wilhelmus van Nassouwe?

Hollanti on tasavalta varmaan siksi koska Saksan miehitystä paennut kuningashuone jäi Lontooseen.

Hollannin rajat näkyy menevän nykyisten rajojen mukaan. Asukasluku on merkitty olevan 15,4 miljoonaa, mitä se taisi oikeastikin olla 1991, jos kartan tiedot on tuolta vuodelta.
Itse toivon, tää on vain fantasiaa, että Belgian hollanninkieliset alueet olisi liitetty Hollannille, jolloin tulisi n. 6 miljoonaa asukasta lisää ja yhteenlaskettu väkiluku on n. 21,4 miljoonaa (vuonna 1991).

Miten vaihtoehtohistoriassa kävi Hollannin siirtomaille Indonesialle ja Surinamille? Hollannilla on oikeasti vieläkin Alankomaiden Antillit Karibialla.

Arvelen että Valtakunnan maailmassa Hollanti pitää hyviä suhteita Etelä-Afrikan tasavaltaan ja varsinkin afrikaanereihin. Vierailuja tehdään puolin ja toisin. Hollantilaiset varmaan sijoittaa rahaa Etelä-Afrikan timanttibisnekseen.

en.wikipedia.org/wiki/Dutch_colonial_empire

[achtung]

Hollannin tietoni vuodatan tähän viestiin…

Hollantihan oli sodan aikana viralliselta nimeltään Alankomaiden Valtakunnankomissariaatti (Reichskommissariat Niederlande). Valtakunnankomissaarina oli itävaltalainen Seyss-Inquart. Seyss-Inquart yritti saada kansan puolelleen muodostamalla porvarillisen yhteenliittymän Niederländische Union(NU), jonka johdossa oli ”kansalliskomitea”. Kummallisinta asiassa oli se, että NU:n tehtävänä oli estää kansallissosialisti Mussertin valtaantulo. Unionin (Unie, niin kuin paikalliset lyhensivät) sai ennätykselliset 400 000 jäsentä 8 viikossa. NU:n liian jyrkkä ja kuningasmielinen linja ei ollut saksalaisten mieleen, joten parlamentti hajotettiin valtakunnankomissaarin määräyksestä. Seyss-Inquart yritti rauhoitella kansalaisia lupaamalla parempaa tulevaisuutta paremmalla yhteistyöllä miehittäjän kanssa, mutta epäilyksiä herätti ammattiyhdistysten ja vasemmistopuolueiden alistaminen valtakunnankomissaarin suoraan valvontaan ja kommunistiryhmien täysi kieltäminen. Waffen-SS:n värväysten aloittaminen myös säikäytti hollantilaisia. Jo Hitlerkin alkoi huolestua Hollannin kansan vastarinnasta ja suostui tavata kansallismielisen Mussertin. Hitler päätyi Mussertin kanssa sopimukseen, siitä että Mussertin johtamat ryhmät saavat nousta valtaa, kunhan ne suostuvat ja tukevat Germaansche in Nederland-ryhmän perustamista ja toimintaa. Myös SS-vapaaehtoisten tuli vannoa suoraan uskollisuutta ”germaanien johtajalle”. Saksa teki samat virheet Hollannissa kuin Norjassa, esim. päästämällä marginaaliset kansallissosialistiryhmät valtaan.

Saksan kannalta merkittävimpiä ryhmiä Hollannissa olivat:
Nationaal-Socialistische Beweging der Nederlanden(NSB), jonka jäsenmäärät olivat n. 50 000 kannattajan paikkeilla. NSB:n johtajana oli insinööri Anton Mussert. Turhana triviatietona NSB:n jäsenet huusivat Hou Zee, kun saksalaiset kollegat Sieg Heil/Heil Hitler.
Niederländische Union(NU), joka oli tuon Seyss-Inquartin luoma yritys saada Saksalle ja hollantilaisille mieleinen hallitus.
Hollannissa oli myös monia pieniä, joita oli esim. Italian fasismia ihailevia ryhmä Zwart Front(Musta rintama), jotka liittyivät NSB:n.

Tarkemmin ajateltuna Hollanti ja Norja olivat saksalaismiehityksen aikana hyvin samankaltaisia. Hollannin Quisling olisi kansallismielinen Mussert, jonka varamiehenä oli saksalaismielinen, ehkä jopa pangermaaninen M.M. Rost van Tonningen, joka vastasi Norjan Jonas Lietä.


Hou Zee!

[Puoluesihteeri]

Vanhojen sivujen juttuihin ei tarvitse täällä kiinnittää huomiota.

Seyss-Inquart toimi alunperin ihan viisaasti. Omien lähteideni mukaan Nederlandse Union kokosi taakseen peräti 800 000 jäsentä. Ranskan antautumisen jälkeen oli hetken jopa toivoa siitä, että Hollanti voisi seurata Tanskan tietä, eli aikaisempi demokraattinen hallinto voisi jatkua. Pääministeri D. J. Geer palasi takaisin maahan ryhtyäkseen laajapohjaisen NU-koalition johtajaksi, mutta kuningatar erotti hänet ja nimitti sotaisamman Pieter Gerbrandyn uudeksi pääministeriksi.

NU olisi ollut Hollannin kannalta parempi vaihtoehto kuin NSB (tosin Nationaal-Socialistische Bewegingillä oli ihan oikeaa kannatusta, 300 000 ääntä vuoden 1935 kunnallisvaaleissa). Mussert oli Quislingin tavoin Saksalle kiusallinen henkilö. Seyss-Inquart halusi tehdä Mussertista Hollannin pääministerin, mutta ilmeisesti Hitler käytti veto-oikeuttaan.

Kuinkahan pitkälle Gleichschaltung olisi viety Hollannissa? Ilmeisesti NSB olisi kuitenkin sulautettu osaksi NSDAPia. Hollannin anneksointi ei kuitenkaan kuulunut suunnitelmiin vielä 1941.

Jos Hollanti saisi säilyttää jonkinlaisen autonomian, se luopuisi puna-valko-sinisestä kuninkaallisesta lipusta ja omaksuisi NSB:n suosiman Princevlagin:
www.crwflags.com/fotw/flags/nl_prvlg.html

NSB:n liput:
www.crwflags.com/fotw/flags/nl%7Dnsb.html