|
|
Post by achtung on Apr 15, 2007 14:21:33 GMT 2
Kyseessä oli enemminkin seka- kuin suunnitelmatalous.
Kommunismin ja kansallissosialismin eroja on myös erilaiset korostukset yhteiskuntajärjestelmästä. Kommunismissa(minun tietääkseni) korostetaan luokkasotaa proletariaatin ja porvarien välillä, kun taas kansallissosialismissa puhuttaan Volksgemeinschaft, jota Hitler korosti silloin kun SA halusi hirttää porvarit lyhtypylväisiin. Volksgemeinschaftilla tarkoitetaan luokatonta (ainoastaan saksalaista) yhteiskuntaa, jossa kaikki olisivat samanarvoisia keskenään. Hitlerin mielestä loistavana esimerkkinä oli hänen(ja monen muun) kokemukset ensimmäisessä maailmansodan juoksuhaudoissa, jossa Hitlerin mielestä toteutui luokaton yhteiskunnasta, missä jokaisella oma paikkansa ja piti totella sokeasti ylemmiltä tulevia käskyjä.
|
|
|
|
Post by elagabalus on Apr 15, 2007 21:24:48 GMT 2
Kyllä natsien talouspolitiikka oli selvästi lähempänä suunnitelmataloutta kuin vapaata markkinataloutta. Suomea ja muita Pohjoismaita voidaan nimittää "sekatalouksiksi" ja Saksan malli oli selvästi sosialistisempi. Se, ettei suuryrityksiä kansallistettu ei tarkoittanut sitä etteivätkö ne olisi olleet valtion ehdottomassa kontrollissa. Valtio tuki niitä sektoreita, jotka katsottiin valtion kannalta tärkeiksi ja suuryritykset niputettiin helposti kontrolloitaviin kartelleihin. Jo valtion omavaraisuuden tolkuton korostaminen ja maailmantaloudesta sulkeutuminen (täysin samalla tavalla kuin Neuvostoliitossa) tekevät natsien talousmallista "vasemmistolaisen".
Ja useat kommunistiset valtiot ovat teeseiltään hyvin samanlaisia kuin natsit. Äärinationalismi, omavaraisuuden tavoittelu, taistelu näkymättömiä vihollisia vastaan (natseilla juutalaiset, kommareilla "kansainvälinen suurpääoma" tai amerikkalaiset), armeijan asema, kollektivismi jne. Ennen kaikkea niitä yhdistää äärimmäinen autoritarismi. Mitään käytännön eroja maassa elävien yksilöiden kannalta järjestelmissä tuskin on. Natsismi vetoaa massoihin mystiikalla, kommunismi materialismilla.
|
|
|
|
Post by achtung on Apr 15, 2007 21:32:50 GMT 2
Jaajaa, tämä natsi-Saksan talouspuoli ei ole koskaan ollut vahvinta alaani...
|
|
|
|
Post by elagabalus on Apr 15, 2007 21:50:03 GMT 2
Todettakoon, että luokaton yhteiskunta on sosialististen valtioiden tavoite; jonkinlainen utopia, jonka ihmiskunta menetti siirtyessään keräilystä ja metsästämisestä maanviljelyyn. Sosialismi on vain välivaihe, koko maailman ollessa sosialistinen voidaan siirtyä kommunistiseen järjestelmään, ikään kuin palata paratiisiin. Huvittavasti uskonollinen mystiikka on siis mukana myös kommunismissa, vaikka se korostaa materialismia. Hegeliläinen dialektiikka on vahvasti läsnä niin marxismissa kuin hitlerismissäkin. Ensimmäisen mukaan historia ja ihmiskunnan edistys syntyy luokkataistelusta (dialektinen materialismi), jälkimmäisen mukaan rotutaistelusta. Kummatkin pohjautuvat tässä siis materialistiseen, luonnontieteelliseen näkökulmaan. Molemmat myös korostavat massojen/kansojen merkitystä "kehityksen soihdunkantajana" yksilön sijaan. Mielestäni natsimin ja kommunismin erot löytyvät retoriikasta, eivät käytännöstä. Yhtäläisyyksiä on paljon enemmän kuin alkuun arvaisi. Ironisesti ympyrä natsimin ja kommunismin välillä sulkeutui lopullisesti sodan jälkeen, Stalinin aloittaessa omat juutalaisvainonsa. ( en.wikipedia.org/wiki/Rootless_cosmopolitans ) |
|
|
|
Post by achtung on Apr 28, 2007 10:39:24 GMT 2
Mitään käytännön eroja maassa elävien yksilöiden kannalta järjestelmissä tuskin on. Eihän natsi-Saksassa kylläkään kumottu oikeutta yksityisomaisuuteen kuten Neuvostoliitossa tehtiin(esim. maatilat pysyivät yksityisissä käsissä, kun NL:ssä ne kollektivisoitiin). Saksassahan myös ruvettiin valmistamaan halpoja kulutustarvikkeita Volksempfänger-radioista Volkswagenin autoihin, jotka olivat kenen tahansa saksalaisen ulottuvissa, kun taas Neuvostoliitossa auton saaminen kesti vuosikausia. Ja tutkin hiukan enemmän tuota Stennes-Putschia, niin kapinan jälkeen Stennes pysyi ainoastaan elossa sen takia, että hänen vaikutusvaltaiset sukulaisensa tunsivat Göringin. Göring myös pelasti Stennesin toisen kerran salakuljettamalla hänet pois Saksasta. Myös Goebbelsin osa kapinassa on epäselvä, mutta on todennäköistä, ettähän oli kapinoivan SA:n puolella, mutta katsoi silti sivusta miten tilanne kehittyisi. |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Apr 28, 2007 18:41:37 GMT 2
Eihän natsi-Saksassa kylläkään kumottu oikeutta yksityisomaisuuteen kuten Neuvostoliitossa tehtiin(esim. maatilat pysyivät yksityisissä käsissä, kun NL:ssä ne kollektivisoitiin). Saksassahan myös ruvettiin valmistamaan halpoja kulutustarvikkeita Volksempfänger-radioista Volkswagenin autoihin, jotka olivat kenen tahansa saksalaisen ulottuvissa, kun taas Neuvostoliitossa auton saaminen kesti vuosikausia. Vaikkei oikeastaan liity tähän, niin oikeastaan kyllä Neuvostoliitossa ei kaikkea yksityisomistusta poistettu, vain maa ja tuotantovälineet. Eli ihminen ei omistanut asuntoaan, mutta kyllä kalusteet. Esim. äsken mainitsemasi auto (jonka odotusaika muuten tietääkseni oli yleensä "vain" noin vuoden {toinen turha nippelitieto luvattoman lyhyellä aikavälillä}) kyllä oli omistajansa "oma". |
|
|
|
Post by achtung on May 12, 2007 21:10:07 GMT 2
Tuli vielä tuosta alkuperäisestä asiasta semmosta juttua, että olisi loppujen lopuksi todella epätodennäköistä, sillä Stennesin kannattajakunta oli varsin suppea, etupäässä berliiniläiset(ja hiukan laajemmin pohjoissaksalaiset kaupunkilaiset) työttömät SA-rähinöitsijät, kun taas Hitlerillä oli tukijoita vauvasta vaariin kaikista yhteiskuntaluokista, joten kapina olisi ainakin heikentänyt Hitlerin mahdollisuuksia, puolueen hajoamiseen ja SA:n lopettamiseen/kieltämiseen/irtautumiseen NSDAP:ista.
|
|
