Post by achtung on Mar 31, 2007 17:50:46 GMT 2
Itse olen miettinyt pidemmän aikaan, että mitäpä jos Hitler/natsit olisi ottanut vasemmistolaisemman suunnan?
Todellisuudessa 20- ja 30-luvun Saksassa oli paljon vasemmistolaisemmin ajattelevia natseja, erityisesti Pohjois-Saksan teollisuuskaupungeissa, esim. 1930 60% SA:sta oli työttömiä katutappelijoita, jotka ottivat käskynsä paikallisilta johtajilta eikä Hitleriltä. 1. huhtikuuta 1931 itäisen SA:n johtaja SA-Oberführer Walther Stennesin johtamat Berliinin SA:n johtajat ryhtyivät avoimeen kapinaan ei suoranaisesti Hitleriä vaan paikallisia puolueenjohtajiaan vastaan. Seuraavana päivänä Stennesin miehet valtasivat Berliinin gauleiterin Goebbelsin toimiston(siinä sivussa hakkasivat pari SS-miestä, jotka olivat vahdissa) ja hänen toimittaman Der Angriff-lehden. Kapina levisi koko Pohjois-Saksaan ja Brandenburgin, Sleesian, Hessenin, Pommerin ja Meclenburgin SA otti osaa kapinaan. Nopeasti kapina lopahti rahan ja organisaation puutteeseen, vähän niinkuin täällä Suomessa Mäntsälän ”kapina” v. -32. Hitler ylisti Kurt Daluegen Berliinin SS:ssää, kun olivat pysyneet Goebbelsin puolella, vaikka muut olivat siirtyneet Stennesin puolelle. Göring taas otti komentoonsa Pohjois-Saksan SA:n ja puhdisti sen Stennesin tukijoista ja uudelleen organisoi koko laitoksen.
Myös SA:n ylinkomentaja Röhm oli osoittanut merkkejä vasemmistolaisuudesta aina puhumalla miehilleen "toisesta vallankumouksesta", jossa SA:n kansanarmeija korvaisi porvarillisen Reichwehrin. SS:n puolella alettiin kutsua näitä SA-komentajia Fleischschnitten, lihanpala, millä he tarkoittivat sitä, että SA oli ulkoa ruskeita, mutta punaisia sisältä.
NSDAP:ssa poliitikkoja, jotka ajoivat vasemmistolaisempaa linjaa eikä hyväksyneet Hitlerin teollisuuspamppujen liehittelyä. Gregor Strasser oli yksi tällainen kansallissosialisti, hän onnistui(vain hetkellisesti kylläkin)karkottamaan tärkeitä teollisuusjohtajia puolueen tukijoista, mikä johti välirikkoon Hitlerin kanssa. Gregor Strasser oli koko Pohjois-Saksan alueen johtaja. Gregor ja hänen veljensä Otto sekä nuori Josef Goebbelsin johtama vasemmistosiipi kannatti lakkoja, pankkien ja teollisuuden kansallistamista sekä läheisempiä suhteita Neuvostoliittoon. Goebbels 20-luvulla oli myös kehunut Leniniä "kansalliseksi vapauttajaksi" ja kutsunut itseään saksalaiseksi kommunistiksi. 1926 Strasserilainen rintama onnistuttiin hajottamaan ja Goebbels siirtyi Hitlerin tukijoihin. 1932 Strasser menetti viimeisetkin tukijat puolueessa, kun Göring etunenässä syytti tätä puolueen hajottamisyrityksestä.
Lähes koko vasemmistolainen siipi NSDAP:sta tapettiin kohtalokkaana päivänä 30. heinäkuuta 1934.
Niin, mitäpä jos tuo Stennesin kapina olisi onnistunut? Puolue olisi hajaantunut? Tai jos Hitler olisi joutunut lähtemään maanpakoon peläten SA:n punaisia räyhääjiä. Röhm olisi nostettu puolueen johtoon. Himmler, Göring ja monet muut olisivat kohdanneet sen minkä todellisuudessa oli SA:n johtajien kohtalo. Jos nyt oletettaisiin, että jostain kumman syystä(ehkä ”putschin” kautta?) tämä vasemmistolaisempi NSDAP pääsisi valtaa, millainen mahdollinen toinen maailmansota olisi? Natsi-Saksa+Neuvostoliitto vs. länsiliittoutuneet? Saksan armeija olisi ollut ehkä kaikin puolin huonompi kuin se olisi ollut oikeassa toisessa maailmansodassa, sillä kaikki Reichwehrin komentajat(Rommel, Guderian jne.) olisivat vaihtaneet alaa tai kuolleet joissain puhdistuksissa. Ainoat oikeat sotilasakatemian käyneet upseerit varmasti olisivat olleet Stahlhelmin riveissä, jotka hyvällä tuurilla olisivat selvinneet.
Ps.Ehkäpä joku paremmilla tiedoilla ja mielikuvituksella varustettu osaisi tehdä tästä paremman?
Todellisuudessa 20- ja 30-luvun Saksassa oli paljon vasemmistolaisemmin ajattelevia natseja, erityisesti Pohjois-Saksan teollisuuskaupungeissa, esim. 1930 60% SA:sta oli työttömiä katutappelijoita, jotka ottivat käskynsä paikallisilta johtajilta eikä Hitleriltä. 1. huhtikuuta 1931 itäisen SA:n johtaja SA-Oberführer Walther Stennesin johtamat Berliinin SA:n johtajat ryhtyivät avoimeen kapinaan ei suoranaisesti Hitleriä vaan paikallisia puolueenjohtajiaan vastaan. Seuraavana päivänä Stennesin miehet valtasivat Berliinin gauleiterin Goebbelsin toimiston(siinä sivussa hakkasivat pari SS-miestä, jotka olivat vahdissa) ja hänen toimittaman Der Angriff-lehden. Kapina levisi koko Pohjois-Saksaan ja Brandenburgin, Sleesian, Hessenin, Pommerin ja Meclenburgin SA otti osaa kapinaan. Nopeasti kapina lopahti rahan ja organisaation puutteeseen, vähän niinkuin täällä Suomessa Mäntsälän ”kapina” v. -32. Hitler ylisti Kurt Daluegen Berliinin SS:ssää, kun olivat pysyneet Goebbelsin puolella, vaikka muut olivat siirtyneet Stennesin puolelle. Göring taas otti komentoonsa Pohjois-Saksan SA:n ja puhdisti sen Stennesin tukijoista ja uudelleen organisoi koko laitoksen.
Myös SA:n ylinkomentaja Röhm oli osoittanut merkkejä vasemmistolaisuudesta aina puhumalla miehilleen "toisesta vallankumouksesta", jossa SA:n kansanarmeija korvaisi porvarillisen Reichwehrin. SS:n puolella alettiin kutsua näitä SA-komentajia Fleischschnitten, lihanpala, millä he tarkoittivat sitä, että SA oli ulkoa ruskeita, mutta punaisia sisältä.
NSDAP:ssa poliitikkoja, jotka ajoivat vasemmistolaisempaa linjaa eikä hyväksyneet Hitlerin teollisuuspamppujen liehittelyä. Gregor Strasser oli yksi tällainen kansallissosialisti, hän onnistui(vain hetkellisesti kylläkin)karkottamaan tärkeitä teollisuusjohtajia puolueen tukijoista, mikä johti välirikkoon Hitlerin kanssa. Gregor Strasser oli koko Pohjois-Saksan alueen johtaja. Gregor ja hänen veljensä Otto sekä nuori Josef Goebbelsin johtama vasemmistosiipi kannatti lakkoja, pankkien ja teollisuuden kansallistamista sekä läheisempiä suhteita Neuvostoliittoon. Goebbels 20-luvulla oli myös kehunut Leniniä "kansalliseksi vapauttajaksi" ja kutsunut itseään saksalaiseksi kommunistiksi. 1926 Strasserilainen rintama onnistuttiin hajottamaan ja Goebbels siirtyi Hitlerin tukijoihin. 1932 Strasser menetti viimeisetkin tukijat puolueessa, kun Göring etunenässä syytti tätä puolueen hajottamisyrityksestä.
Lähes koko vasemmistolainen siipi NSDAP:sta tapettiin kohtalokkaana päivänä 30. heinäkuuta 1934.
Niin, mitäpä jos tuo Stennesin kapina olisi onnistunut? Puolue olisi hajaantunut? Tai jos Hitler olisi joutunut lähtemään maanpakoon peläten SA:n punaisia räyhääjiä. Röhm olisi nostettu puolueen johtoon. Himmler, Göring ja monet muut olisivat kohdanneet sen minkä todellisuudessa oli SA:n johtajien kohtalo. Jos nyt oletettaisiin, että jostain kumman syystä(ehkä ”putschin” kautta?) tämä vasemmistolaisempi NSDAP pääsisi valtaa, millainen mahdollinen toinen maailmansota olisi? Natsi-Saksa+Neuvostoliitto vs. länsiliittoutuneet? Saksan armeija olisi ollut ehkä kaikin puolin huonompi kuin se olisi ollut oikeassa toisessa maailmansodassa, sillä kaikki Reichwehrin komentajat(Rommel, Guderian jne.) olisivat vaihtaneet alaa tai kuolleet joissain puhdistuksissa. Ainoat oikeat sotilasakatemian käyneet upseerit varmasti olisivat olleet Stahlhelmin riveissä, jotka hyvällä tuurilla olisivat selvinneet.
Ps.Ehkäpä joku paremmilla tiedoilla ja mielikuvituksella varustettu osaisi tehdä tästä paremman?
. On siis ihan hyvin mahdollista että jos kyseiset vasemmistofasistit olisivat nousseet valtaan, Hitler olisi paennut "sisällissotaa" ja jättänyt politiikan sikseen. Silloin kehitys "ois voinu olla" tällainen:
