Irlanti, (Wales ja Skotlanti) liittyy(vät) sotaan

[Mikael Permin]

Eli mitä jos kyseiset maat olisivat liittyneet sotaan akselivaltojen puoleelle? Iralnti miehittäisi Pohjois-Irlannin,mutta Wales ja Skotlanti suuntaavat katseensa Lontooseen....

[sambrasa]

Irlannin osalta täysin mahdollinen skenaario, tosin Valtakunnan maailmassa Iso-Britannia joutuisi ehkä (uudelleen) miehittämään Irlannin. Mutta että Skotlanti ja Wales... suunnilleen yhtä todennäköistä kun se että Satakunta julistaisi sodan Suomelle.

[achtung]

Irlannin armeija oli varsin pieni(laajimmillaan 40 000 miestä v.-44) ja sen päätehtävänä oli lähinnä huolehtia mahdollisen maihinnousun torjumisesta ja tuskin olisi ollut kykenevä hyökkäämään. 1940 brittisotilasasiantuntijat epäilivät irlantilaisten mahdollisuuksia torjua saksalaisinvaasiota ja heillä oli Pohjois-Irlannissa valmiudessa 53. brittiläinen divisioona suojaamaan Belfastia sekä torjumaan saksalaishyökkäystä.

Skotlannilla tai Walesilla taas ei edes ollut omaa armeijaa(ellei lasketa niitä joukkoja jotka palvelevat Englannin kuningasta) tai IRA:n kaltaista taistelujärjestöä. Skottinationalistit olivat 30- ja 40-luvuilla varsin maltillisia ja heille olisi aluksi riittänyt pelkkä Home Rule eli oma parlamentti. SNP(eli Skotlannin kansallispuolue) vastusti fasismia ja oli keskustalaisvasemmistolainen puolue.

[tonttu]

Irlanti olisi tietysti voinut aktiivisella militarisoinnilla voinut tietysti kasvattaa armeijansa kokoa, mutta tuntuu epätodennäköiseltä, sillä Irlannilla ei ollut mitään uhkia näköpiirissään ja maassa oli toimiva demokratia. Irlannissa ei minun tietääkseni ees ollut mitään merkittäviä äärioikeistolaisia liikkeitä.

Onkos teilläkin muuten Valtakunta muuttunut hitaanpuoleiseksi? Mistäköhän johtuu?

[achtung]

tonttu said:

Irlannissa ei minun tietääkseni ees ollut mitään merkittäviä äärioikeistolaisia liikkeitä.

Ainoa merkittävä liike oli kenraali Eoin O'Duffyn(joka vaatimattomasti kutsui itseään Euroopan kolmanneksi merkittäväksi mieheksi Mussolinin ja Hitlerin jälkeen) sinipaidat, virallisilta nimiltään Army Comrades Association (ACA) ja myöhemmin National Guard. O'Duffyn sinipaidat ulkoiselta olemukseltaan matkivat varsin paljon Italian fasisteja ja Saksan kansallissosialisteja mm. roomalainen tervehdys ja siihen liittyvä Hoch O'Duffy!-huuto sekä O'Duffy mielellään puhui hänen tulevasta korporatismistaan Irlannissa, mutta siitä historoitsijat tappelevat olivatko sinipaidat varsinaisia fasisteja vai leikkivätkö vain. Liike oli varsin vahva, nimittäin sillä oli v. 1931 100 000 aktiivista jäsentä, etupäässä entisiä sotilaita, sekä tietysti sympatisoijia liikkeen ulkopuolella.

Liike koki loppunsa 1933, kun O'Duffy suunnitteli marssia Dubliniin ja IRA:n jäsenet olivat luvanneet estää marssin, sillä IRA oli O'Duffyn pahimpia vihollisia. Väkivaltaisuuksia välttääkseen presidentti de Valera kielsi marssin. O'Duffy suostui, mutta sinipaidat järjestivät eri paikkakunnilla omia pienempiä paraateja ja de Valera sai tästä syyn kieltää koko liikkeen, koska he olivat rikkoneet hänen marssikieltoaan. Jälkeenpäin de Valera muisteli, että hän oli pelännyt tottelisiko Irlannin armeija häntä jos O'Duffy olisi ryhtynyt hankalaksi, sillä O'Duffylla ja hänen liikkeellään oli erittäin vahvat siteet armeijaan. Kiellosta huolimatta O'Duffy jatkoi fasistista liikehdintää eri nimien alla, kuten esim. National Corporate Party. O'Duffy lähti 1936 mukaan Espanja sisällissotaan n.700 sinipaidan kanssa puolustamaan Espanjan katolista kirkkoa, mutta osasto koki raskaita tappioita Jaraman taistelussa ja Franco veti osaston pois rintamalta. Myöhemmin O'Duffy suunnitteli vastaavan osaston lähettämistä itärintamalle, mutta Berliini ei ottanu herran tarjousta vastaan.