Lapuanliike valtaan 1931

[SiniMusta]

Olen miettinyt olisiko Lapuanliike voinut jossain kohdassa päästä valtaan. Mielestäni on epärealistista kuvitella, että Mäntsälän kapina olisi enää mitään saanut aikaan, sillä silloin Suojeskuntakaan ei enää ollut yhtenäisenä Lapuan puolella. Sen sijaan 1931 presidentinvaaleissa oli 2 vahvaa ehdokasta: oikestolainen Svinhufvud ja Lapuanliikkeen vihaama ja kyyditsemä Stålhbeg. Svinhufvud voitti äänin 151-149, mutta skenaariossani se menee toisin päin. Stålhbergin valinta provosoi Lapuanliikkeen vallankaappaukseen ja Suomesta tulee fasistinen Vihtori Kosolan hallitsema diktatuuri. Suomi aloittaa varustautumisen sotaan ja 1933 liitoutuu Saksan kanssa, jolta Suomi saa aseteknologiaa. '39 Suomi jää Saksan ja SNTL:n etpiirijaon ulkopuolelle, koska se on Saksan hyvin varustettu liittolainen. '40 Suomi hyökkää Pohjois-Norjaan ja saa Ruijan. '41 op. Barbarossa: Suomi hyökkää Leningradiin ja katkoo Muurmannin radaneikä Suomen rintama sido saksalaisia. Lisäksi SNTL ei tee Talvisodan jälkeisiä uudistuksia armeijaan, joten Saksa voittaa SNTL:n 1943 mennessä. '44 Normandian maihinnousu, mutta Saksa hoitaa lännen tällä kertaa onnistuvalla Ardennien hykkäyksellä '45, sekä pudottaa U.S.A.:n ydinpommikoneen ja voittaa ww2:n. EIN KAMF, EIN SIEG!
Mitä piditte?

[Tirpitz]

Itse uskon kyllä, että Kosolalla ei olisi ollut niin paljon kannatusta, että hän olisi pystynyt johtamaan Suomea tehokkaasti. Lisäksi Saksa olisi aivan samalla tavalla voinut antaa Suomen NL:n etupiiriin, eihän heillä vielä ollut minkäänlaista käsitystä Suomen taistelukyvystä. Talvisodassa NL olisi voinut hyödyntää vasemmistolaisten vihaa Kosolaa vastaan ja näin edesauttaa Suomen häviötä minkä näen aika todennäköisenä.

[achtung]

1931 presidentinvaalit ei olisi ollut kovin hyvä sauma lapualaisten vallankaappaukseen, sillä Lapuanliike oli menettänyt jo siinä vaiheessa teränsä, koska a) alkuperäiset tavoitteet eli kommunistien julkisen toiminnan estäminen oli saavutettu jo kesällä 1930 suhteellisen laillisin keinoin, b) maltillisimmat lapualaiset olivat säikähtäneet SDP:n varapj. Hakkilan ja ex-presidentti Ståhlbergin muilutuksia, mikä johti siihen, että Maalaisliitto sekä Edistyspuolue sanoutuivat irti Lapuanliikkeestä ja alkoivat muodostaa "laillisuusrintamaa" RKP:n ja SDP:n kanssa. Ennen presidentinvaaleja muilutusmestari K-P Eerolainen kirjoitti Aktivisti-lehdessä varsin monitulkintaisen artikkelin "Laukauksia", jossa kerrottiin, että vielä tarvittiin Schaumanin ja Sivénin kaltaisia sankareita, lehden kanteen oli asetettu Mannerheimin kuva sekä teksti "Historia toistuu aina". Artikkeli tulkittiin kehotukseksi murhata Ståhlberg ja Aktivisti-lehden kyseinen numero takavarikoitiin. Voisi siis olettaa, että radikaalit lapualaiset olivat valmiita päästämään ilmat pihalle "Plootuvuoresta", mikä olisi johtanut siihen, että Lapuanliike olisi kielletty lailla. Kokoomus oli varsin horjuvalla kannalla Lapuanliikkeen takana ja viimeistään presidentinmurha olisi johtanut irtisanoutumiseen liikkeestä.
Ja täytyy muistuttaa, ettei Lapuanliikkeellä ollut halua tai pyrkimystä vallankaappaukseen, vaan Mäntsälässäkin oli kyse sosiaalidemokraattisen puolueen toiminnan estämisestä eikä varsinaisesti vallankaappauksesta.

Mitä taas tulee Kosolan johtamasta vaskistivaltiosta, niin se vasta olisi epätodennäköistä, sillä liikkeen sisällä tiedettiin kuinka ailahteleva ja muiden johdateltavissa Kosola oli. Yleisesti sanottiin niissä piireissä, että Kosola ei ole "diktaattorityyppiä". Kulissien takana pyöri kaikennäköistä porukkaa, joka halusi käyttää Lapuanliikettä omiin tarkoitusperiinsä, kuten Helsingissä toiminut Eino Suolahden salainen komitea, joka tuli esiin Mäntsälän jälkeisessä oikeudenkäynnissä. Helsingin lapualaismieliset näkivät Suolahden Kosolan seuraajana. Muita Kosolan seuraajaksi väläyteltyjä henkilöitä oli Lapuan Liikkeen pääsihteeri Kurt Wallenius sekä kenraali Ignatius, joka liikkui mieluummin kulissien takana kuin otti julkisesti osaa Lapuanliikkeessä. Helsingissä myös oli radikaali ryhmä, jota johti Olavi Runolinna, joka uneksi fascistivaltiosta, jota johti direktorio, johon kuului hänen lisäkseen kenraali Ignatius ja majuri Ragnar Gröning. Ryhmä oli varsin piskuinen eikä sillä ollut mitään mahdollisuuksia ja asia paljastuttua viranomaiset eivät edes syyttäneet Runolinnaa vallankaappauksen suunnitelusta, vaan ainoastaan murhasta, sillä Runolinna ampui Lapuanliikkeestä paljastuksia tehneen Minna Craucherin.

Tirpitzin kanssa olen samaa mieltä armeijan tasosta, sillä "lapualaistasavallan" armeija nähtäisiin jonkin sortin lahtarikaartina, jota työväen tulisi vastustaa ja toivottaisiin, että puna-armeija tulisi vapauttamaan sortajista. Punamultahallituksen ajama eheytyspolitiikka olisi varmaan jäänyt armeijanvarustamisen rinnalla sivuun
.

[SiniMusta]

Mielestäni jos Talvisota tulisi niin kyllä saksalaisilla aseilla varustettu ja hyvin koulutettu armeija, vaikka ilman komujen tukea on parempi kuin armeija "mallia Cajander". Esim. mottien tuhoamiseen kunnollinen tykistö olisi hyödyllinen koska alue on hyvin rajattu ja oikeastihan suomalaisilla oli pulaa tykinammuksista, joten motteja jouduttiin tuhoamaan "elävällä voimalla".

[Tirpitz]

Venäläiset olisivat kyllä huomanneet tuollaisen varustautumisen ja ottaneet Suomen jo alusta asti vähän vakavammin. Tämä plus se, että puolet armeijasta vastustaa vallanpitäjiä, olisi Suomelle vaarallinen yhdistelmä.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Mitä jos Saksassa ois kielletty kielletty kommunistinen puolue 1920-luvulla tai vuonna 1930 eli samaan aikaan kuin Suomessa tai viimeistään 1931? Jos tuon jälkeen halusi äänestää työväenpuoluetta, ainoa vaihtoehto olisi sos-dempuolue. Meinaan, että jos kommunisipuolue ois ollu kielletty Saksassa, Hitlerin natsipuolue olisi menettänyt yhden syynsä olla olemassa eli kommunismin vastustamiesen.


En oikein tiiä mihin topiciin tämä pitäis laitaa, mutta...Stalinin vainoista oli hyötyä ennen Suomelle ja Euroopalle ennen Hitlerin valtaannousua ja vielä ennen sodan alkua, koska Stalinin mielenkiinto ja energia oli kotimaan eli Neuvosto-Venäjän asioissa. Eli eri mieltä olevien lahtaamisessa tai Siperiaan kuljettamisessa, ja siinä menetti henkensä hyviä kenraaleita ja taitavia poliitikkoja.

[achtung]

tactical said:

ilman komujen tukea .

Täytyy muistaa, ettei kyseessä ollut pelkästään kommunistien tuen menettäminen vaan SDP:n joka oli 30-luvulla Suomen suurin puolue. Lapuan liikehän alkoi kommunistien kieltämisen jälkeen vaatimaan demareitten kieltämistä, mikä olisi tapahtunut, jos lapualaiset olisivat kaapanneet vallan.

[Privatdetektiv Josef Matula]

Lapuanliikkeellä tais kasvaa ruokahalu syödessä.

Saksassa kommunistien kieltäminen hyvissä ajoin ois kai hillinnny natsipuoluetta ja kuihduttanu sen ajan oloon. Sillä että vain kommunistit ois kielletty 1920-luvun Saksassa ajattelin sitä että sillä voitaisiin muutoin kehittää demokraattista puoluejärjestelmää. Olihan saksalaisille kertynyt kommunisteista huonoja kokemuksia jo vuonna 1919 joten tuon perusteella luulis että Saksan puolueet mukaanlukien demarit ois kannattanu ajatusta kieltää kommarit, jotka itse asiassa oli demarien perivihollisia.

[SiniMusta]

Mielipiteidenne valossa skenaario taitaa edetä "Mannerheimilaist sotilasdiktatuuria" mukaillen. Suomi olisi varmaan itsenäistynyt '91 kun SNTL hajoaa ja ehkäpä siitä olisi tullut entisten fasistisissien hallitsema "demokratia".

[achtung]

Mar 19, 2008 15:37:50 GMT 2 SiniMusta said:

Suomi olisi varmaan itsenäistynyt '91 kun SNTL hajoaa ja ehkäpä siitä olisi tullut entisten fasistisissien hallitsema "demokratia".

Epäilen kyllä tuota vahvasti, sillä eihän missään muussakaan itäblokin maassa entiset isännät tai mitkään metsäveljet nousseet valtaan neuvostovallan jälkeen. Muutenkin olisi laajamittainen aseellinen vastarinta joskus 50-luvulla jo kitketty käytännössä pois kokonaan.

Lapualaistasavallalla saattaisi olla muuten melko hyökkäävä ulkopolitiikka, sillä Lapuanliikkeen kulisseissa toimineet vanhat aktivistit, jotka epäsuorasti johtivat liikettä, heidän johtajanaan Kai Donner(hänen takanaan isoja herroja, kuten Mannerheim ja Ignatius), pitivät hyviä yhteyksiä Pilsudskin Puolaan sekä eri maiden emigranttipiireihin, jotka halusivat kaataa neuvostovallan, etupäässä ukrainalaisiin. Muutenkin niihin aikoihin Itä-Euroopassa pulpahteli esiin "vahvoja miehiä": Virossa vasta perustetut vapsit avoimesti arvostelivat parlamentarismia vaatien tiukkaa hallitusvaltaa ja Romaniassa oli juuri tapahtunut sotilasvallankaappaus.

Suomalaiset aktivistit olivat varsin hyvin selvillä kehityksestä sekä siitä, että pakkokollektivisoinnit ja siitä johtuneet nälänhädät olivat johtaneet suureen vihaan bolshevikkeja kohtaan. Tiedettiin, että nyt Neuvosto-Venäjä on savijaloilla seisova jättiläinen, jolla ei ollut juurikaan viljaa ja miljoonia ihmisiä kuoli kokoajan nälkään. Aktivistien puheissa, joita Jalmari Finne, vanha aktivisti itsekin, tarkkaili EK:n hyväksi, oli saanut heidän juonet selville. Aktivistien oli tarkoitus, Finnen mukaan, järjestää rajaselkkaus Suomen ja NL:n välille, jonka avulla Suomessa keikautettaisiin kansanvalta ja perustettaisiin vahva diktatuuri. Rajaselkkaus oli tarkoitus kehittää sodan asteelle. Suomi ei tietenkään olisi yksin, vaan Puola, emigranttiukrainalaiset ja -kasakat sekä todennäköisesti Baltian maat marssivat Suomen rinnalla. NL:n nälkäiset kansat tietysti nousisi kapinaan punaisia vastaan. Hyökkäys oli tarkoitus ajoittaa kevääksi, jolloin huonoista sadoista saadut vähät viljat juuri olisi kylvetty maahan, jolloin luonto pitäisi huolen vihollisesta. EK:n johtaja Riekki, jolla taas oli hyvät tiedot emigranttijärjestöistä, epäili Finnelle, että tuskin mitään kapinaa Ukrainassa tai yleensäkään NL:ssä saataisiin aikaiseksi. Kapinat olivat tärkeässä roolissa, sillä NL piti hajottaa sisältäpäin, jotta sotilaallisesti määrällisesti heikommat voimat voisivat voittaa.

Olisi mielenkiintoista miettiä, mitä olisi käynyt, jos tämä suunnitelma olisi pistetty käytäntöön tai peräti onnistunut?

[goldberg]

Ei niillä riittäny kannatus alkuunkaan