Post by Luuger on Oct 7, 2007 16:33:16 GMT 2
Suur-Suomen armeija koostuu kolmesta puolustushaarasta; maavoimista, ilmavoimista, sekä merivoimista. Suur-Suomen armeijan tehtävä on:
Armeijan tehtävä on turvata valtakunnan itsenäisyys ja sen kansalaisten elinmahdollisuudet ehkäisemällä ennalta Suur-Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhat ja tarvittaessa torjua ne valtakunnan rajojen ulkopuolella. Lisäksi armeija antaa virka-apua muille viranomaisille tarvittaessa. Armeija tuottaa myös Suur-Suomen sitoumusten mukaisesti kansainväliseen kriisinhallintaan tarvittavat joukot, joita se johtaa yhdessä WEU:n kanssa. Osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin lisää Suur-Suomen puolustuksen yleistä uskottavuutta ja vahvistaa kansallista itsetuntoa ja puolustuskykyä.
Historia
SODASTA RAUHAAN
Armeijan saattaminen rauhanajan kokoonpanoon oli Tukholman rauhan alkamisen jälkeen esikunnan ja hallituksen tärkein tehtävä. Demobilisaatioon kuului myös laajan sotavarusteteollisuuden saattaminen rauhan kannalle, sekä uudelleenrakentaminen ja Itä-Karjalan asutus. Armeijan siviilikäyttöön sopivaa materiaalia myytiin ja lahjoitettiin kotimaahan, sekä uusiin Itä-Euroopan maihin. Noin 200,000 varusmiestä komennettiin metsähakkuihin ja Itä-Karjalan jälleenrakennukseen vuosina '45-46.
Armeijan rauhanajan organisaatiosta ja vahvuudesta päätettiin alustavasti vasta tammikuussa 1944, sillä rauhanajan organisaatiota piti muuttaa merkittävästi vuoden 1939 asetelmasta johtuen merkittävistä rajamuutoksista. Päätettiin, että maavoimien vahvuudeksi tulisi yksi armeijakunta; joka käsittäisi kolme jalkaväkidivisioonaa , taisteluosaston, kuusi panssarintorjunta- sekä tykistöryhmää, kaksi ilmatorjuntapatteristoa, kolme tiedustelupataljoonaa, viestipataljoonan, kaksi huoltorykmenttiä ja kolme pioneeripataljoonaa, yhteensä 45,200 miestä, joista ammattisotilaita on 25,000. Merivoimien vahvuudeksi saatiin 14,000 ja ilmavoimien vahvuudeksi 8,000. Suur-Suomen armeijan kokonaisvahvuudeksi rauhan aikana saatiin täten 67,200.
MAAVOIMAT
Suomi on jaettu kolmeen sotilaslääniin (Pohjoinen, Itäinen, Läntinen), jotka ovat vastuussa armeijan toimien suunnittelusta ja valmistelusta. Sotilasläänit jakautuvat edelleen sotilaspiireihin, joiden tehtäviin kuuluvat muun muassa kutsuntojen järjestäminen ja sodanajan joukkojen kokoaminen yhdessä suojeluskuntien kanssa.
Joukko-osastoja:
[li]Hämeen rykmentti, Lahti
[/li][li]Kaartin pataljoona, Helsinki
[/li][li]Uudenmaan jääkäripataljoona, Tuusula
[/li][li]Sotakorkeakoulu, Helsinki
[/li][li]Panssariprikaati, Hattula
[/li][li]Pioneerirykmentti, Keuruu
[/li][li]Porin prikaati, Säkylä
[/li][li]Viestirykmentti, Riihimäki
[/li][li]Pohjanmaan jääkärirykmentti, Vaasa
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI
[/li][li]Porajärven Prikaati
[/li][li]Karjalan prikaati, Viipuri
[/li][li]Pohjois-Karjalan prikaati, Kontioranta
[/li][li]Kymen jääkäripataljoona, Hamina
[/li][li]Upseerikoulu, Hamina
[/li][li]Savon prikaati, Mikkeli
[/li][li]Pohjois-Savon prikaati, Kuopio
[/li][li]Laskuvarjojääkärikoulu, Utti
LAPIN LÄÄNI
[/li][li]Kainuun prikaati, Kajaani
[/li][li]Lapin ilmatorjuntarykmentti, Rovaniemi
[/li][/ul]
ILMAVOIMAT
Ilmavoimat on yksi Suur-Suomen armeijan puolustushaaroista ja sitä johtaa ilmavoimien esikunta. Ilmavoimat on vastuussa valtakunnan ilmatilan valvonnasta, sekä toimintavalmiuden ylläpidosta.
MERIVOIMAT
Merivoimia komentaa merivoimien esikunta, joka johtaa neljää meripuolustusaluetta (Saaristomeren-, Suomenlahden-, Jäämeren-, Vienanmeren meripuolustusalue). Merivoimiin kuuluvat sekä laivasto, että rannikkojoukot. Merivoimat vastaa valtakunnallisesta merivalvonnasta ja meritiedustelusta, sekä turvaa valtakunnan alueellisen-, sekä meriyhteyksien koskemattomuuden, tarvittaessa voimakeinoja käyttäen.
Joukko-osastoja:
Listaan voi vielä lisätä joukko-osastoja, tai jos joitain joukko-osastoja on kenties siirretty muualle niin näistäkin voi tehdä ehdotuksia.
Armeijan tehtävä on turvata valtakunnan itsenäisyys ja sen kansalaisten elinmahdollisuudet ehkäisemällä ennalta Suur-Suomeen kohdistuvat sotilaalliset uhat ja tarvittaessa torjua ne valtakunnan rajojen ulkopuolella. Lisäksi armeija antaa virka-apua muille viranomaisille tarvittaessa. Armeija tuottaa myös Suur-Suomen sitoumusten mukaisesti kansainväliseen kriisinhallintaan tarvittavat joukot, joita se johtaa yhdessä WEU:n kanssa. Osallistuminen kansainvälisiin operaatioihin lisää Suur-Suomen puolustuksen yleistä uskottavuutta ja vahvistaa kansallista itsetuntoa ja puolustuskykyä.
Historia
SODASTA RAUHAAN
Armeijan saattaminen rauhanajan kokoonpanoon oli Tukholman rauhan alkamisen jälkeen esikunnan ja hallituksen tärkein tehtävä. Demobilisaatioon kuului myös laajan sotavarusteteollisuuden saattaminen rauhan kannalle, sekä uudelleenrakentaminen ja Itä-Karjalan asutus. Armeijan siviilikäyttöön sopivaa materiaalia myytiin ja lahjoitettiin kotimaahan, sekä uusiin Itä-Euroopan maihin. Noin 200,000 varusmiestä komennettiin metsähakkuihin ja Itä-Karjalan jälleenrakennukseen vuosina '45-46.
Armeijan rauhanajan organisaatiosta ja vahvuudesta päätettiin alustavasti vasta tammikuussa 1944, sillä rauhanajan organisaatiota piti muuttaa merkittävästi vuoden 1939 asetelmasta johtuen merkittävistä rajamuutoksista. Päätettiin, että maavoimien vahvuudeksi tulisi yksi armeijakunta; joka käsittäisi kolme jalkaväkidivisioonaa , taisteluosaston, kuusi panssarintorjunta- sekä tykistöryhmää, kaksi ilmatorjuntapatteristoa, kolme tiedustelupataljoonaa, viestipataljoonan, kaksi huoltorykmenttiä ja kolme pioneeripataljoonaa, yhteensä 45,200 miestä, joista ammattisotilaita on 25,000. Merivoimien vahvuudeksi saatiin 14,000 ja ilmavoimien vahvuudeksi 8,000. Suur-Suomen armeijan kokonaisvahvuudeksi rauhan aikana saatiin täten 67,200.
MAAVOIMAT
Suomi on jaettu kolmeen sotilaslääniin (Pohjoinen, Itäinen, Läntinen), jotka ovat vastuussa armeijan toimien suunnittelusta ja valmistelusta. Sotilasläänit jakautuvat edelleen sotilaspiireihin, joiden tehtäviin kuuluvat muun muassa kutsuntojen järjestäminen ja sodanajan joukkojen kokoaminen yhdessä suojeluskuntien kanssa.
Joukko-osastoja:
[li]Hämeen rykmentti, Lahti
[/li][li]Kaartin pataljoona, Helsinki
[/li][li]Uudenmaan jääkäripataljoona, Tuusula
[/li][li]Sotakorkeakoulu, Helsinki
[/li][li]Panssariprikaati, Hattula
[/li][li]Pioneerirykmentti, Keuruu
[/li][li]Porin prikaati, Säkylä
[/li][li]Viestirykmentti, Riihimäki
[/li][li]Pohjanmaan jääkärirykmentti, Vaasa
ITÄ-SUOMEN LÄÄNI
[/li][li]Porajärven Prikaati
[/li][li]Karjalan prikaati, Viipuri
[/li][li]Pohjois-Karjalan prikaati, Kontioranta
[/li][li]Kymen jääkäripataljoona, Hamina
[/li][li]Upseerikoulu, Hamina
[/li][li]Savon prikaati, Mikkeli
[/li][li]Pohjois-Savon prikaati, Kuopio
[/li][li]Laskuvarjojääkärikoulu, Utti
LAPIN LÄÄNI
[/li][li]Kainuun prikaati, Kajaani
[/li][li]Lapin ilmatorjuntarykmentti, Rovaniemi
[/li][/ul]
ILMAVOIMAT
Ilmavoimat on yksi Suur-Suomen armeijan puolustushaaroista ja sitä johtaa ilmavoimien esikunta. Ilmavoimat on vastuussa valtakunnan ilmatilan valvonnasta, sekä toimintavalmiuden ylläpidosta.
MERIVOIMAT
Merivoimia komentaa merivoimien esikunta, joka johtaa neljää meripuolustusaluetta (Saaristomeren-, Suomenlahden-, Jäämeren-, Vienanmeren meripuolustusalue). Merivoimiin kuuluvat sekä laivasto, että rannikkojoukot. Merivoimat vastaa valtakunnallisesta merivalvonnasta ja meritiedustelusta, sekä turvaa valtakunnan alueellisen-, sekä meriyhteyksien koskemattomuuden, tarvittaessa voimakeinoja käyttäen.
Joukko-osastoja:
- Saaristomeren laivasto, Turku
- Turun rannikkorykmentti, Turku
- Uudenmaan Prikaati, Dragsvik, Tammisaari
- Suomenlahden laivasto, Helsinki
- Suomenlinnan linnoitustykistö, Helsinki
- Hangon rannikkopatteristo, Hanko
- Vienanmeren laivasto, Vienanlinna
- Jäämeren laivasto, Muurmanni
Listaan voi vielä lisätä joukko-osastoja, tai jos joitain joukko-osastoja on kenties siirretty muualle niin näistäkin voi tehdä ehdotuksia.