Julkinen liikenne

[inkvisiittori]

Onko kukaan tehnyt/nähnyt karttoja, jossa olisi Saksan Autobahnien tilanne ennen sotaa ja sen jälkeen. Sekä myös rautateiden kehitys 30-luvulta 80-luvulle Euroopassa?

[starkvonoben]

"Olisikohan tämäkin virhe sitten oikaistu myöhemmin?"
Todennäköisesti olisi, sillä tieto autojen saastuttavuudesta olisi kääntänyt melko vihreästi ajattelevan Hitlerin pään. (Tuohon aikaanhan ei yksityisautoilun viheliäisiä seurauksia tunnettu lainkaan niin hyvin kuin nykyään).
Ilmalaivatekniikkaa olisi varmasti kehitelty harppauksin eteenpäin Valtakunnan Euroopassa; tämä ajatushan on Valtakunta-sivuilla esitetty.
Oikeassa maailmassa ilmalaiva tekee muuten uutta tulemista. Eräässä parin vuoden sisällä ilmestyneessä Tieteen Kuvalehdessä on tästä juttua.

[cccp]

Mikä ois Martinlaakso-radan kohtalo tässä Vaihtoehdossa?

[suomimies]

olihan japani akselivaltojen liittolainen tai oikeasti yksi osa akselia, joten eiköhän myös japanilaisia automerkkejä olisi UE:n teillä liikenteessä jonkin verran. sen sijaan amerikkalaisia merkkejä ei luultavasti olisi, elleivät suhteet sitten olisi parantuneet 80- ja 90-luvuilta lähtien, jolloin vähäistä määrää olisi voitu tuottaa usa-autojakin Uuteen Eurooppaan. silloinkin olisi huomattavasti korkeammat tullimaksut näille rapakontakaisille tuotteille ja niiden menekki hyvin heikkoa. myös laatu ja ominaisuudet olisivat kuten nykyäänkin, vähän huonommin soveltuvia UE:n olosuhteisiin.

myös moottoripyöriä olisi, eniten tietysti UE:n omia merkkejä, mutta melko paljon myöhemmin japanilaisia, kuten autojakin.

[Privatdetektiv Josef Matula]

On tullut semmoinen vaikutelma että monissa eurooppalaisissa kaupugeissa julkinen liikenne ois ollu paremmin järjestetty ennen 2. maailmansotaa kuin sen jälkeen. Yksityisautoja oli sen verran vähemmän että julkisella liikentellä oli käyttäjiä. Oli metroja, paikallisjunia, raitiovaunuja, johdinautoja, tavallisia linja-autoja ja takseja. Jopa USA:ssa oli julkista liikennettä, ja ennen lentoliikennettä rautatiet oli pitempien matkojen kulkuväline.

Suomessa on paljon entisiä juna-asemia, joita oli perustettua aikoinaan melko tiheästi. Junat pysähtyivä tiheämmin. Voi kuulostaa hurjalta, että vaikka Suomessa oli aiemmin vähemmän asukkaita nyt ja Suomi oli köyhempi kuin nyt, niin silti rautateillä suhteellisesti ja joskus jopa absoluuttisesti enemmän matkustajia kuin.

Jälleenrakennus ja sitä seurannut elintason nousu lisäsi yksityisautojen määrää ja autoa pidettiin jonkinlaisena itsestään selvänä jokamiehen statussymbolina. Länsi-Euroopassa julkista liikennettä jopa ajettiina alas, esim. raitiovaunut lopetettiin raitiovaunujen ja niiden kiskoja revittiin pois kauduilta, ja johdinautojen johdot poistettiin. Metrolinjoja ei lisätty.
Sen sijaan itäblokin sosialistisissa maissa julkinen liikenne oli hyvin järjestetty ja kaupungeissa oli metrot, raitiovaunut ja johdinautot ja tavalliset bussit sekä taksit. Yksityisautot olivat puolue-eliitin hupia. Jos ei NL:n ja vasallivaltioiden sosialistisista järjestelmistä ollu mitään muuta hyötyä niin oli ainakin yksi, eli hyvin järjestetty julkinen liikenne.

Nykyajan näkökulmasta tuntuu omituiselta että sodan jälkeen kaupunkien katuja muutettiin semmoiseksi että niissä mahtuu ajamaan enemmän yksityisautoja. Eipä silloin ihmeemmin ajateltu liikenneturvallisuutta, saasteongelmia eikä meluongelmia.

Väittäisin, että jos 2. maailmansotaa ei ikinä olisi käyty, niin yksityisautojen määrä olisi noussut selvästi hitaammin vuosien 1945-2007 välillä kuin miten oikeasti kävi. Kun ei ois ollu sotaa, ei ois ollu jälleenrakennusta, eikä sen tuomaa talouskasvua ja nousukautta joka ois saanu ihmiset innostumaan autojen hankintaan. Ja kaupungeista ei ois alas ajettu julkista liikennettä. Tai ei ainakaan niin paljon kuin oikeasti kävi.

[budenmeyer]

privatdetektiv said:

Väittäisin, että jos 2. maailmansotaa ei ikinä olisi käyty, niin yksityisautojen määrä olisi noussut selvästi hitaammin vuosien 1945-2007 välillä kuin miten oikeasti kävi. Kun ei ois ollu sotaa, ei ois ollu jälleenrakennusta, eikä sen tuomaa talouskasvua ja nousukautta joka ois saanu ihmiset innostumaan autojen hankintaan.

Täyttä roskaa. Jos 2. maailmansotaa ei olisi ollut, ihmisten elintaso olisi tietysti noussut paljon enemmän. Länsi-Euroopassa ihmisten elintaso saavutti 1930-luvun lopun tason vasta 1950-luvun alkupuoliskolla. Jos sotaa ei olisi ollut, ihmisillä olisi ollut jo 1950-luvulla suunnilleen samanlainen elintaso kuin todellisuudessa 1960-70-luvulla.

[budenmeyer]

achtung said:

Hitlerin päässä pyöri unelma siitä, että jokaisella saksalaisella perheellä olisi oma auto(tai ainakin he pystyisivät hankkimaan sellaisen) ja sen takia hän sekä Ferdinand Porsche loivat Kupla-Volkkarin joka maksoi 990 RMK, mikä oli erittäin alhainen hinta muihin autoihin verrattuna.

Mitä tämä hinta tarkoittaa suhteessa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin?

Kuinka suuri oli saksalaisten keskipalkka tuohon aikaan?

Miten suuri oli rahan arvo yleisesti ottaen? Onko jotain hintaesimerkkejä? Paljonko maksoi litra maitoa, kilo leipää, kilo juustoa, kilo makkaraa, yksi leffalippu, sanomalehti, junalippu Berliinistä Kölniin, asuntoneliömetri Hampurissa?

[Privatdetektiv Josef Matula]

En minä sitä kiistä etteikö 1960-luvun lopun elintaso olisi saavutettu 1950-luvulla jos ei olisi ollut toista maailmansotaa välissä. Normaali rauhan ajan talouskasvu, ilman että mitään sotaa on käyty siinä välissä, on jossain määrin eri tyyppistä kuin sodan jälkeinen jälleenrakennuksen ajan talouskasvu. 2. maailmansodassa puolueettomina pysyneet maat vois kai käydä esimerkkeinä siitä miten kävi taloudessa ja elintasossa kun ne ei joutunu sotaan...siis Sveitsi, Ruotsi, Espanja, Portugali, ja Turkki. Turkki ei tosin ollut rikas ennen sotaa eikä sen jälkeenkään.

New Yorkin pörssiromahduksen 1928 takia USA:ssa ja monessa maassa Euroopassa oli 1930-luvulla lama-aika, toisissa pahempi kuin toisissa. Jos oletetaan ettei mitään 2. maailmansotaa tule, voi olla hieman hankalaa arvioida talous- ja työllisyystilanteen parantumisen nopeutta eri maissa. Hitleri sai Saksan työttömyyttä melko alas laskettua tienrakennusurakoilla ja armeijan varustelulla. Jos Hitleri ei mihinkään sotaan ryhdy, se ois aika eri keinoilla joutunu yrittämään laskea työttömyyttä alas.