Post by elagabalus on May 21, 2007 23:09:54 GMT 2
Jonkinlaista hahmotelmaa suomalaisista yrityksistä:
Outokumpu AG
Euroopan merkittävin kaivosyritys ja Suur-Suomen suurin yritys. 30-luvulla yrityksen toiminta laajentui, ja sotien aikana taloudellinen yhteistyö saksalaisten kanssa aloitti huikean menestystarinan. Sodan jälkeen 90-prosenttisesti valtion omistama Outokumpu kasvoi räjähdysmäisesti, kun Itä-Karjalan ja Kuolan niemimaan suuret mineraalivarat saatiin teollisuuden hyödynnettäviksi. Kaivannaisten jatkojalostus kehittyi 50-luvulla ja yhtiöstä muodostui myös monimetalliteollisuuden suurimpia nimiä. Outokummun tärkeimpiä kaivoksia: Petsamo, Elijärvi, Hitura, Kostamus, Koutero.
Neste AG
1948 perustettu kemianteollisuuden ja öljynjalostuksen monialayritys. 70-luvulla löydetyt Barentsinmeren öljy- ja kaasukentät ovat nostaneet yrityksen alan eurooppalaiseen kärkeen, vaikkakin esiintymien hyödyntäminen ei olisi onnistunut ilman saksalaista teknillistä tietotaitoa. Valtion omistus yrityksestä on n. 85%.
Enso-Gutzeit AG
20-luvulla lähes kokonaan valtion omistukseen siirtynyt perinteikäs Enso-Gutzeit oli Itä-Karjalan metsäteollisuuden merkittävimpiä elvyttäjiä. Varsinkin 50-luku oli uusien sahojen ja selluloosatehtaiden perustamisen kulta-aikaa. Tuotanto laajeni myös talous- ja sanomalehtipaperiin. Luontoystävällisten kierrätyspaperitehtaiden perustamisessa Enso-Gutzeit oli ensimmäisten joukossa 70-luvulla.
Valtion metallitehtaat (VMT)
Sodan jälkeen Puolustusministeriön alaisuudessa toimivat asetehtaat (Valtion Lentokonetehdas, Valtion Tykkitehdas, Valtion Kivääritehdas, Valtion Patruunatehdas, Valtion Laivatelakka) päätettiin yhdistää ja muodostaa niistä Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen kuuluva metalliteollisuuden konglomeraatio. Valtion metallitehtaista muodostuikin kansallisosialistisen talousohjelman mallia noudattaen valtiovallalle uskollinen raskaan teollisuuden moniosaaja, joka teollisen tuotantonsa lisäksi tarjosi poliitikoille mahdollisuuden toteuttaa yhtiön avulla tehokasta alue- ja sosiaalipolitiikkaa.
Aseteollisuuden lisäksi VMT tekee siviilikäyttöön ja Euroopan sisäistä bilateraalista kauppaa varten mm. autoja, lentokoneita, laivoja, vetureita, paperikoneita ja traktoreita.
Tampella AG
Jo 1850-luvulla perustettu Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö on suomalaisen teollisuuden pioneereja. Tästä huolimatta yritys on onnistunut säilyttämään asemansa muuttuvassa maailmassa, ennen kaikkea voimakkaan itälaajentumisen (Itä-Karjalan "villi länsi" 50-luvulla) ja valtion tuen ansiosta. Ennen varsin monipuolinen yritys tunnetaan nykyään lähinnä metsä-, paperi- ja tekstiiliteollisuudesta. Valtion omistus osakeyhtiöstä on n. 50%.
Nokia AG
Nokia-konserniin kuuluvat Suomen Kumitehdas Oyj, Nokia Osakeyhtiö ja Suomen Kaapelitehdas Oyj. Monialainen yritys on tunnettu kumi-, kaapeli- ja metsäteollisuudesta, sähköntuotannosta ja sotilaselektroniikasta. Nokian kuuluisimpia tuotemerkkejä ovat Hakkapeliitta-talvirenkaat (Wehrmacht im Osten suosittelee!) ja Kontio-saappaat. Valtion omistus n. 1/3.
Imatra Kraft (IVO)
Valtion omistama Imatran Voima otti haltuunsa useita voimalaitoksia 30-luvulla, ja oli lähes yksin vastuussa Itä-Karjalan sähköistämisestä sodan jälkeen. Yritys on erityisesti kunnostautunut vesivoiman kehittäjänä. Käppäselän ja Olkiluodon ydinvoimalat ovat IVO:n ylläpitämiä.
Muita suuria yrityksiä: Wärtsilä AG(telakkateollisuus, moottorit ja koneet), Kymi AG(paperiteollisuus), Kesko AG(tukkukauppa), Vereinigte Papiermühlen AG (Yhtyneet paperitehtaat Oyj), Veitsiluoto AG(paperiteollisuus).
Outokumpu AG
Euroopan merkittävin kaivosyritys ja Suur-Suomen suurin yritys. 30-luvulla yrityksen toiminta laajentui, ja sotien aikana taloudellinen yhteistyö saksalaisten kanssa aloitti huikean menestystarinan. Sodan jälkeen 90-prosenttisesti valtion omistama Outokumpu kasvoi räjähdysmäisesti, kun Itä-Karjalan ja Kuolan niemimaan suuret mineraalivarat saatiin teollisuuden hyödynnettäviksi. Kaivannaisten jatkojalostus kehittyi 50-luvulla ja yhtiöstä muodostui myös monimetalliteollisuuden suurimpia nimiä. Outokummun tärkeimpiä kaivoksia: Petsamo, Elijärvi, Hitura, Kostamus, Koutero.
Neste AG
1948 perustettu kemianteollisuuden ja öljynjalostuksen monialayritys. 70-luvulla löydetyt Barentsinmeren öljy- ja kaasukentät ovat nostaneet yrityksen alan eurooppalaiseen kärkeen, vaikkakin esiintymien hyödyntäminen ei olisi onnistunut ilman saksalaista teknillistä tietotaitoa. Valtion omistus yrityksestä on n. 85%.
Enso-Gutzeit AG
20-luvulla lähes kokonaan valtion omistukseen siirtynyt perinteikäs Enso-Gutzeit oli Itä-Karjalan metsäteollisuuden merkittävimpiä elvyttäjiä. Varsinkin 50-luku oli uusien sahojen ja selluloosatehtaiden perustamisen kulta-aikaa. Tuotanto laajeni myös talous- ja sanomalehtipaperiin. Luontoystävällisten kierrätyspaperitehtaiden perustamisessa Enso-Gutzeit oli ensimmäisten joukossa 70-luvulla.
Valtion metallitehtaat (VMT)
Sodan jälkeen Puolustusministeriön alaisuudessa toimivat asetehtaat (Valtion Lentokonetehdas, Valtion Tykkitehdas, Valtion Kivääritehdas, Valtion Patruunatehdas, Valtion Laivatelakka) päätettiin yhdistää ja muodostaa niistä Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisuuteen kuuluva metalliteollisuuden konglomeraatio. Valtion metallitehtaista muodostuikin kansallisosialistisen talousohjelman mallia noudattaen valtiovallalle uskollinen raskaan teollisuuden moniosaaja, joka teollisen tuotantonsa lisäksi tarjosi poliitikoille mahdollisuuden toteuttaa yhtiön avulla tehokasta alue- ja sosiaalipolitiikkaa.
Aseteollisuuden lisäksi VMT tekee siviilikäyttöön ja Euroopan sisäistä bilateraalista kauppaa varten mm. autoja, lentokoneita, laivoja, vetureita, paperikoneita ja traktoreita.
Tampella AG
Jo 1850-luvulla perustettu Tampereen Pellava- ja Rauta-Teollisuus Osake-Yhtiö on suomalaisen teollisuuden pioneereja. Tästä huolimatta yritys on onnistunut säilyttämään asemansa muuttuvassa maailmassa, ennen kaikkea voimakkaan itälaajentumisen (Itä-Karjalan "villi länsi" 50-luvulla) ja valtion tuen ansiosta. Ennen varsin monipuolinen yritys tunnetaan nykyään lähinnä metsä-, paperi- ja tekstiiliteollisuudesta. Valtion omistus osakeyhtiöstä on n. 50%.
Nokia AG
Nokia-konserniin kuuluvat Suomen Kumitehdas Oyj, Nokia Osakeyhtiö ja Suomen Kaapelitehdas Oyj. Monialainen yritys on tunnettu kumi-, kaapeli- ja metsäteollisuudesta, sähköntuotannosta ja sotilaselektroniikasta. Nokian kuuluisimpia tuotemerkkejä ovat Hakkapeliitta-talvirenkaat (Wehrmacht im Osten suosittelee!) ja Kontio-saappaat. Valtion omistus n. 1/3.
Imatra Kraft (IVO)
Valtion omistama Imatran Voima otti haltuunsa useita voimalaitoksia 30-luvulla, ja oli lähes yksin vastuussa Itä-Karjalan sähköistämisestä sodan jälkeen. Yritys on erityisesti kunnostautunut vesivoiman kehittäjänä. Käppäselän ja Olkiluodon ydinvoimalat ovat IVO:n ylläpitämiä.
Muita suuria yrityksiä: Wärtsilä AG(telakkateollisuus, moottorit ja koneet), Kymi AG(paperiteollisuus), Kesko AG(tukkukauppa), Vereinigte Papiermühlen AG (Yhtyneet paperitehtaat Oyj), Veitsiluoto AG(paperiteollisuus).
