|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Dec 14, 2006 22:50:48 GMT 2
Kiinan historiassa on ollut lukuisisa dynastioita. fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_dynastiatKommunistinen aika on eräänlainen dynastia. Dynastioita on tullut ja mennyt. Karkeasti ajatellen dynastian kulkumenee niin että ensin tapahtuu nousu, sitten olojen vakiintuminen, sitten rappio, sitten anarkia johon kuuluu sotia tai sisällissotia ja kaikkee muuta kauhetta. Sitten joku muu onnistuu saamaan valtaa enemmän kuin muut ja saa otettua kontrollin sitten hän pääsee lopulta hallitsijaksi. Eli dynastioiden synty ja tuho noudattaa sykliä. Jotkut asiat ovat Kiinassa ja kiinalaisessa kulttuurissa hyvin pysyviä. Niitä ei ole poistanut edes kommunismi. Kommunismi on kiinalaisesta näkökulmasta "tuontitavaraa", joten sitä on pitänyt "kiinalaistaa", sovittaa paremmin kiinalaiseen ajatteluun ja käytäntöön sopivaksi. Mutta koska kommunistien "dynastia" on kestänyt vasta alle 60 vuotta, ei se ihan vielä lopu. Mutta se ei varmaankaan ole monen sadan vuoden juttu. |
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Dec 18, 2006 22:45:23 GMT 2
Kiinan historiassa on ollut lukuisisa dynastioita. fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_dynastiatKommunistinen aika on eräänlainen dynastia. Dynastioita on tullut ja mennyt. Karkeasti ajatellen dynastian kulkumenee niin että ensin tapahtuu nousu, sitten olojen vakiintuminen, sitten rappio, sitten anarkia johon kuuluu sotia tai sisällissotia ja kaikkee muuta kauhetta. Sitten joku muu onnistuu saamaan valtaa enemmän kuin muut ja saa otettua kontrollin sitten hän pääsee lopulta hallitsijaksi. Eli dynastioiden synty ja tuho noudattaa sykliä. Jotkut asiat ovat Kiinassa ja kiinalaisessa kulttuurissa hyvin pysyviä. Niitä ei ole poistanut edes kommunismi. Kommunismi on kiinalaisesta näkökulmasta "tuontitavaraa", joten sitä on pitänyt "kiinalaistaa", sovittaa paremmin kiinalaiseen ajatteluun ja käytäntöön sopivaksi. Mutta koska kommunistien "dynastia" on kestänyt vasta alle 60 vuotta, ei se ihan vielä lopu. Mutta se ei varmaankaan ole monen sadan vuoden juttu. Niin, eipä kiinalaiset varmaan loputtomasti jaksa yhtä puoluetta. |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jan 6, 2007 17:08:45 GMT 2
Mahdettaisiinko Valtakunnassa jossain vaiheessa sallia muita puolueita kuin Kansallissosialistinen työväenpuolue?
|
|
|
|
Post by achtung on Jan 6, 2007 18:53:06 GMT 2
Eikös kaikki muut puolueet ole aika turhia kun marraskuussa 1933 Reichtag menetti valtansa( en.wikipedia.org/wiki/Enabling_Act ) ja istuntoja pidettiin lähinnä muodon vuoksi ja viimeinen niistä pidettiin 1942. |
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jan 6, 2007 21:32:59 GMT 2
Jos on vain yks suuri puolue sallittu niin siihen sisältyy se ongelma että siinä on paljon eri tavoin ajattelevia. Jos puolueella on 100 prosentin kannatus niin eihän jokainen voi olla ihan joka ainoasta asiasta koko ajan aivan samaa mieltä. Joudutaan etsimään pienintä yhteistä nimittäjää tai pitämään todella kovaa kuria. Tai sitten korruption ja junttauksen avulla ajetaan omaa asiaa. Vaalit on käytännössä puolueen sisäisiä vaaleja. Tuo on missä tahansa yksipuoluejärjestelmässä, kuten oli Venäjällä kommunistiaikana tai Kiinassa vieläkin.
Olin ajatellut sitä että jos vaihtoehtohistoriassa Saksan kehityksessä käy niin että kuria höllennetään jossain vaiheessa joka tarkoittaisi esim. muiden puolueiden sallimisen. Entä Valtakunnan hajoamisen jälkeen? Sallitaanko sitten puolueita, kuten oikeassa historiassa Venäjällä sallittiin Neuvostoliiton romahtuksen jälkeen?
Onhan vaihtoehtohistoriassa Saksan liittolaismailla kuten Suomellakin enemmän kuin yksi sallittu puolue. Ei SVL ole Suomen ainoa sallittu puolue, kun kerta sen lisäksi Eduskunnassa toimivat Kokoomus, Keskustapuolue, SDP, Kansallissosialistit ja Ekofasistit. Vai onko tuossa kyse siitä että Saksaa ei välttämättä kiinnosta se mitä puolueita Suomessa on kunhan Suomi hoitaa suhteensa Saksaan tavalla joka kelpaa Saksalle?
|
|
|
|
Post by achtung on Jan 6, 2007 21:58:36 GMT 2
Missään ei kai mainita Valtakunnan romahtamisesta vaan jostain Reichführerin vallankaappauksen alkamisesta elokuussa 1991, mikä voi jäädä pelkäksi yritykseksi joten vaikea sanoa tarkemmin. Ei tiedä jatkuuko Reich 2000-luvulle. Sitä vain ihmettelen että miksi Germania kestää vähemmän aikaa kuin NL. Germaniassa ei ole sitä ei-toimivaa suunnitelmataloutta(sodan aikana toteutettiin 4-vuotissuunnitelma, mutta siihen se sitten jäikin) eikä pakkikollektivisointia.
Suomen tilanteeseen sen verran että todellisuudessakin Kokoomus oli jostain syystä 21 vuotta oppositiossa vaikka oli kolmanneksi suurin puolue(Neuvostoliitolla ja "kekkosvastaisuudella" voisi olla jotain tekemistä asian kanssa). Luultavasti SDP istuisi Suur-Suomen oppositiossa.
|
|
toorem
Bereitschaftsleiter
Posts: 57
|
Post by toorem on Jan 6, 2007 22:31:03 GMT 2
En oikein jaksa uskoa että SDP ei olisi hallituksessa. Tuskinpa voitto sodassa olisi muuttanut työläisten ja talonpoikain tarpeita joten eiköhän SDP olisi puolueista suurin. Tuskin Saksakaan olisi vastaan sen hallituspaikkoja(vai?). IKL olisi kasvattanut suosiotaan mutta olisi varmaan vain kolmanneksi suurin puolue, Kokoomuksen tilalla. Maalaisliitto (ei Keskusta) saattaisi olla suurempi kuin todellisuudessa, Vienan laajemman asuttamisen myötä.
Ironista kyllä, mutta Saksassa valtion virallinen kanta olisi kai, ettei tarvita kuin yksi puolue tekemään päätöksiä kansan hyväksi (ironista koska tämän sanoi Lenin, mikä tarkka sanamuoto sitten olikaan).
|
|
|
|
Post by achtung on Jan 6, 2007 22:42:42 GMT 2
IKL oli sulautettu SVL:n joten SVL saisi Kokoomuksen paikkoja. Sitä vaan ihmettelen että IKL liittyy kansallissosialistiseen puolueeseen. Kansallissosialismi on kristinuskonvastaista(noin yleensä mitä esimerkkejä nyt on ollut) kun taas IKL oli linjalla Uskonto-Isänmaallisuus-Kansanliike(tarkistin vaalijulisteesta). IKL on vaikea tunnistaa poliittisella kartalla tarkkaan mihinkää -ismiin kuuluvaksi, lähimpänä on luultavasti oikeistokonservatiivi, vaikka sitten oli tietty fasistisia piirteitä(esim. Paavo Susitaival oli suunnitellut Suomen oloihin oman korporaatiojärjestelmän).
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Jan 7, 2007 1:17:54 GMT 2
Tää taitaa kuulua paremmin poliittiset puolueet-jutun alle mutta menköön nyt. Sossuista tuli mieleen että mitä Väinö Tannerille olisi tapahtunut vaihtoehtohistoriassa?
|
|
|
|
Post by achtung on Jan 7, 2007 10:15:26 GMT 2
Tannerilla tuskin olisi mitään se kummenpaa sillä hänen viimeinen ministerinvirka loppui 1942 ja muistikuvani mukaan Tanner olisi kuulunut SDP:n oikeistosiipeen ja oli Saksan kannattaja. Luultavasti sodan jälkeen hänen ansiostaan voisi SDP saada muutaman paikan hallituksesta, jotka menetetään 50-luvulla, kun Tanner siirtyy eläkkeelle.
|
|
toorem
Bereitschaftsleiter
Posts: 57
|
Post by toorem on Jan 7, 2007 18:54:26 GMT 2
Misi SDP olisi menettänyt hallituspaikkansa? Todennäköisemmin se olisi pitänyt samanlaisen aseman kuin oikeassa historiassakin. IKL:N sulauttaminen SVL:ään tuntuu mahdolliselta vain pahan vaalitappion uhatessa.
|
|
|
|
Post by achtung on Jan 7, 2007 20:49:10 GMT 2
Ajattelin että SDP olisi pelattu ulos hallituksesta samalla lailla kuten Kokoomus Kekkosen aikana.
|
|
|
|
Post by achtung on Jan 14, 2007 22:26:31 GMT 2
Menkööt tänne tämmöinen valitus että missään ei ole SA:ta! SA:sta perustettiin sodan aika yksiköt Panzerkorps Feldherrnhalle, Jagdgeschwader 6 Horst Wessel ja 18. SS Freiwilligen-Panzergrenadier-Division Horst Wessel. SA on siitä tarpeellinen että kun nuori pääsee Hitler-Jugendista niin mihin järjestöön hän sitten menee? Kaikki eivät pääsee SS:än, niin SA olisi hyvä yleisjärjestö, johon kaikki pääsevät.
|
|
|
|
Post by Privatdetektiv Josef Matula on Feb 6, 2007 19:12:11 GMT 2
|
|
tonttu
Dienstleiter
Posts: 990
|
Post by tonttu on Apr 1, 2007 13:11:46 GMT 2
Olisiko NSDAP avautunut sisältäpäin myöhemmissä vaiheissa, eli olisiko puolueen sisälle syntynyt jonkinlaista demokratiaa ennen kuin Natsi-Saksa olisi lopullisesti muuttunut demokratiaksi. (jos se siis olisi muuttunut). Vai olisiko muutos tapahtunut rysähtäen, hyvin nopeasti, kuten Neuvostoliitossa.
|
|
